Oikeustieteellisen tiedekunnan 100. väitös: Riitelevät suuryritykset pysyvät pois käräjäsalista
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan historian sadas väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 1. maaliskuuta. Väittelijä Anna-Liisa Autio selvitti tutkimuksessaan lainkäytön asemaa ja saatavuutta yritysten riidanratkaisussa. Tulokset osoittavat, että suuryritykset pitävät oikeudenkäynnin tarjoamaa lainkäyttöä ja oikeusturvaa huonompina kuin välimiesmenettelyä.
Yritykset näkevät oikeudenkäynnin tärkeänä riidanratkaisumekanismina. Käytännössä riidat kuitenkin halutaan usein ratkaista välimiesmenettelyllä. Välimiesmenettelylausekkeesta sopiminen tarkoittaa sitä, että osapuolet sopivat samalla, ettei asiaa viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
– Yritysten mukaan oikeudenkäyntiä tulisi nopeuttaa ja tuomareiden liike-elämän asiantuntemusta kasvattaa esimerkiksi asiantuntijoiden käyttöä ja tuomareiden erikoistumista lisäämällä, jotta yleisten tuomioistuinten lainkäyttö eli tuomitseminen riitaoikeudenkäynnissä olisi tarkoituksenmukaista, Autio kertoo.
Autio hyödynsi tutkimuksessaan empiiristä oikeustutkimusta, jossa otoksena oli 250 suurinta suomalaisyritystä. Kotimaisten yritysten riidanratkaisua myös vertailtiin erityisesti riidanratkaisuun Englannissa.
– Oikeudenkäynnin julkisuus, kesto ja tuomioistuinten asiantuntemuksen kyseenalaistaminen ovat tulosten mukaan tekijöitä, jotka saavat yrityksiä välttämään oikeudenkäyntejä. Sen sijaan oikeudenkäynnin kustannuksilla ja tuomion ennakoitavuudella ei ollut tällaista vaikutusta.
Tohtorikoulutus tehostunut ja muuttanut muotojaan
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutus on tehostunut 2000-luvulla olennaisesti, mikä näkyy väitöskirjojen määrän kasvuna. Vuonna 1961 toimintansa aloittaneen tiedekunnan 50. väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2003 eli ensimmäisten 50 väitöskirjan valmistuminen kesti yli 40 vuotta. Seuraavat 50 väitöskirjaa syntyivät 11 vuodessa.
– Ennätysvuonna 2012 tiedekunnassamme hyväksyttiin yhdeksän väitöskirjaa, valtiosääntöoikeuden professori, tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutustoiminnasta vastaava varadekaani Veli-Pekka Viljanen kertoo.
Oikeustieteen tohtorikoulutus on systematisoitunut, kun yliopiston tutkijakoulu-uudistuksen myötä myös tiedekunnan tohtorikoulutusjärjestelmä on uudistettu kokonaisuudessaan. Oikeustieteen tohtoriohjelmalla on Turun yliopiston tutkijakoulussa UTUGS:ssä 11 rahoitettua tohtorikoulutettavan paikkaa. Lisäksi tiedekunnalla on useita omarahoitteisia tohtorikoulutettavan tehtäviä.
– Perinteisesti oikeustieteen väitöskirjat ovat olleet monisatasivuisia monografioita, joita on kirjoitettu pitkään ja hartaasti. Nyt uudet tohtorikoulutettavat tietävät väitöskirjaa aloittaessaan, että tavoitteena on saada kirja valmiiksi neljän vuoden määräajassa. Tämä asettaa huomattavia vaatimuksia myös väitöskirjatyön ohjaukselle, Viljanen sanoo.
Oikeustiede avautunut kansainvälisesti
Tiedekunnassa on kaksi oikeudenalat ylittävää painopistealaa, joille merkittävä osa tutkimuksesta sijoittuu. Painopistealueet ovat konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus ja talouden muutosten oikeudellinen tutkimus.
– Oikeustiede on muuttunut luonteeltaan. Se on avautunut kansainvälisesti. Globaali ja eurooppalainen ulottuvuus ovat mukana lähes kaikessa tutkimuksessa.
Viljanen huomauttaa, että oikeustiede on avautunut myös muutoin ulospäin.
– Oikeudelliset ongelmat eivät rajaudu vain yhdelle oikeudenalalle, vaan oikeudenalarajat ylittävä tarkastelu ja yhteistyö ovat välttämättömiä. Oikeustiede on myös kiinnostunut tutkimuksellisesta yhteistyöstä yli tieteenalarajojen. Monialaisuus on tiedekuntamme näkökulmasta Turun yliopiston suuri vahvuus.
Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Hanna Oksanen