Kuvituskuva: kulutus

Poikkeustilanne muokkaa kulutusta ja sosiaalista kanssakäymistä

25.05.2020

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on ainakin hetkellisesti muuttanut kulutustottumuksia. Yksillä huoli koronatilanteesta on suurempi kuin toisilla. Turun yliopistossa vertaillaan nyt, miten koronakriisiin suhtaudutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Taloussosiologian professori Pekka Räsänen toteaa, että koronakriisin yhteiskunnallisilla seurauksilla on monia ulottuvuuksia.

– Poikkeustilanteet ja kriisit kertovat paljon yhteiskunnan toimintamalleista ja etenkin siitä, miten eri ihmiset ja väestöryhmät suhtautuvat asioihin. Tämä on kansallinen ja kansainvälinen tilanne, jossa yhteiskuntia laitetaan tietyllä tapaa kiinni.

Räsänen on tehnyt tutkimustyötä poikkeustilanteiden parissa aiemminkin – hän on tutkinut Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia paikallisina kriiseinä. Hän on myös tehnyt yhteistyötä amerikkalaisten kollegoidensa kanssa.

Kun Suomeen maaliskuussa julistettiin poikkeustila, Räsänen päätti hyödyntää aiempaa tutkimustaustaansa ja yhteyksiään Yhdysvaltoihin. Hän aloitti yhdessä Virginia Tech -yliopiston kanssa tutkimuksen, joka vertailee sosiaalisen kanssakäymisen, kulutuksen ja luottamuksen muutoksia Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Kysely selvittää kokemuksia poikkeustilanteesta

Huhtikuussa kerättiin ensimmäiset kyselyaineistot 16–76-vuotiaasta väestöstä. Kysely toteutettiin sekä Suomessa että Yhdysvalloissa 1500 henkilön joukolle. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä 2020 toistomittaus samalle vastaajajoukolle.

– Yritämme varmistaa aineiston laadun siten, että samat vastaajat vastaavat kysymyksiin myös puolen vuoden päästä, kun kriisi on toisenlaisessa vaiheessa. Näin voidaan seurata, miten yksittäisten vastaajien kokemukset muuttuvat, Räsänen kertoo.

Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, miten arki on kulutuksen näkökulmasta muuttunut ja miten he uskovat tilanteen ratkeavan. Kysely mittaa myös vastaajien luottamusta esimerkiksi valtionhallintoon sekä yritysten ja lääketieteen edustajiin.

Yksi kysymys kuului, kuinka huolissaan ihmiset ovat koronaviruspandemiasta. Räsäsen mukaan ensimmäisen kyselykierroksen jakaumat ovat hyvin erilaisia Suomessa ja Yhdysvalloissa. USA:ssa 55 prosenttia vastanneista oli erittäin huolissaan, kun taas Suomessa luku on alle 20 prosenttia.

– Tämä kertoo esimerkiksi siitä, että amerikkalaisten on ollut selkeästi vaikeampi seurata annettuja ohjeistuksia terveyden osalta kuin suomalaisten. Se taas osoittaa, että meidän yhteiskuntamme on tottunut odottamaan viranomaisinformaatiota, ja luotamme virallisiin toimijoihin.

Vertailu paljastaa erityispiirteet

Räsänen korostaa, että poikkeustilannetta tutkittaessa vertailu on tärkeää.

– Emme voi sanoa Suomen poikkeuksellisesta tilanteesta oikeastaan mitään, jos ei ole vertailupohjaa. Miten voidaan määritellä suomalainen erityispiirre tai tyypillinen tapa toimia, jos ei ole vertailunäkökulmaa?

Räsäsen mukaan Yhdysvallat on kiinnostava vertailukohde, koska esimerkiksi ravintoloita ja työssäkäyntiä koskevat säädökset vaihtelevat osavaltioittain. Hän arvelee, että Yhdysvalloissa useampi kokee, että vastuu tilanteen hallitsemisesta on ihmisillä itsellään.

– Yhdysvalloissa on yksilölähtöinen kulttuuri, ja meillä taas on totuttu vahvaan julkiseen sektoriin ja valtionohjaukseen, Räsänen kuvailee.

Eroja löytyy myös kulutusmuutoksista. Ensimmäisellä kyselykierroksella 34 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi hamstranneensa ruokaa ja peruselintarvikkeita. USA:ssa hamstraamista kertoi harrastaneensa 73 prosenttia vastaajista.

– Siinä näkee, että paniikkia on enemmän, kun yhtenäistä ohjeistusta on vähemmän.

Räsänen toteaa, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvät mielipiteet eivät edusta laajasti ihmisten näkemyksiä, ja siksi päätöksentekijöiden voi olla vaikea muodostaa käsitys siitä, mitä ihmiset tilanteesta ajattelevat.

– Sosiaalitieteiden tärkeä tehtävä on tutkia sitä, miten yleisiä eri näkemykset ovat väestön keskuudessa, Räsänen tiivistää.

Muutoksen tutkiminen vaatii aikaa

Räsänen toteaa, että ensimmäisenä poikkeustilanteen taloudelliset seuraukset näkyvät yksilöiden tasolla esimerkiksi lomautuksina. Myöhemmin tilanne alkaa näkyä esimerkiksi tuotannossa ja viennissä.

– Tutkimuksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että taloudellisen toiminnan hidastumisen seurauksia ei ole vielä nähty. Se ei ole vielä heijastunut esimerkiksi teollisuuteen.

Yhteiskunnan toimien rajoittaminen tulee näkymään monin muinkin tavoin kuin suorina talousvaikutuksina, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Siksi tilannetta on Räsäsen mukaan tärkeää seurata yli pandemian.

Räsänen toteaa, että rahoituksen turvin tutkimus voitaisiin ulottaa vielä pidemmälle, jolloin samoilta vastaajilta saataisiin tietoa myös pandemian väistyttyä. Näin saataisiin tietää muun muassa, onko ihmisten kulutuskäytöksessä tapahtunut pysyvämpiä muutoksia.

Tulosten avulla voidaan pohtia, miten päättäväisesti ihmiset tekevät omia kulutusvalintojaan ja miten paljon ulkopuolelta tulevat rutiinit näitä valintoja ohjaavat. Tässä tapauksessa uudet rutiinit voivat syntyä poikkeustilanteen seurauksena.

– Ensimmäisestä kyselystä saimme tietää, miten ihmiset reagoivat tähän tilanteeseen. Mutta ovatko kokemukset ohimeneviä, se tiedetään vasta seurannan jälkeen.

Teksti: Sara Harju

Luotu 25.05.2020 | Muokattu 27.05.2020