Käsi kurottuu tietokoneen ruudulta kättelemään koneen äärellä olevaa henkilöä

Samanmielisyyttä ja konflikteja – kansainvälinen uutuuskirja analysoi sosiaalisen median keskusteluja

23.03.2022

Onko sosiaalinen media pelkkiä kiistoja ja polemiikkia? Miten erilaiset keskustelut eroavat toisistaan eri alustoilla? Miten kielellisillä ja multimodaalisilla keinoilla säädellään suhdetta vastaanottajiin ja yleisöihin? Digitaaliseen diskurssianalyysiin keskittyvä uutuusteos tarkastelee sosiaalisessa mediassa käytäviä keskusteluja.

Tutkijat eri puolilta maailmaa tarkastelevat uudessa teoksessa Analyzing Digital Discourses. Between Convergence and Controversy sosiaalisessa mediassa käytäviä keskusteluja. Teoksen ovat toimittaneet Turun yliopiston ranskan kielen professori Marjut Johansson, Turun yliopiston englannin kielen dosentti ja Helsingin yliopiston professori Sanna-Kaisa Tanskanen sekä professori Jan Chovanec Masarykin yliopistosta Tšekin tasavallasta.

Digitaalisen diskurssianalyysin eri suuntauksiin keskittyvä teos kokoaa yhteen tutkimuksia, joiden kohteena ovat viestit YouTubessa, Twitterissä, Wikipediassa, Tumblrissa, Jodelissa ja TripAdvisorissa sekä erilaisilla keskustelupalstoilla. Teoksessa analysoidaan sekä paikallisia keskusteluja, kuten nuorison räväkkää verbaliikkaa keskustelupalstalla Ranskassa, että maailmanlaajuista yleisöä tavoittelevaa viestintää, kuten amerikkalaisen laulajan Beyoncén postauksia eri sosiaalisen median kanavissa.

Tutkijat tarkastelevat kielellisiä ja visuaalisia käytänteitä erilaisissa yhteiskunnallisissa, poliittisissa, viihteellisissä tai yksityiselämään liittyvissä tilanteissa. Artikkeleissa tutkijat analysoivat muun muassa terveydestä käytävää keskustelua, eri medioissa käytävää kommentointia urheilu-uutisesta ja chatbot-keskusteluja.

Näissä keskusteluissa osallistujat ovat samanmielisiä, erimielisiä tai jotakin siltä väliltä. Keskeistä on myös kysymys siitä, miten osallistujien välistä suhdetta säädellään. Samanmielisyys tulee esille käytänteissä, joissa osallistujat luovat yhteyden toistensa kanssa. Näissä keskusteluissa osallistujat orientoituvat mukavan tunnelman ja samaistuttavien asioiden esittämiseen. Osallistujat osoittavat positiivista asennoitumista ja käyttävät yleisöä kiinnostavia ideologisia keinoja, joilla vedotaan esimerkiksi yhteisiin arvoihin yhteiskunnallisista näkemyksistä.

Erimielisyyttä ja ryhmän jäsenten välisten suhteiden säätelyä

Sosiaalisen median kiistojen, erimielisyyksien ja konfliktien paikat ovat varsin yleisiä. Teoksessa analysoidaan erilaisia ryhmäytymistilanteita, joilla vastustetaan tai pilkataan toisia, mutta joissa samanmielisyys kuitenkin toimii ryhmän muodostajana. Esimerkiksi Michel Marcoccia ja Nadia Gauducheau tarkastelevat ranskalaista nuorten verkkofoorumia ja sen aggressiivista kielenkäyttöä, joka toimii kuitenkin ryhmän jäsenten välisenä liimana. Kiroilu ymmärretään tässä kontekstissa ryhmän jäsenten tavalliseksi kielenkäytöksi, jolla ei ole negatiivista leimaa. Samoin Ana-Maria Cozma ja Lotta Lehti analysoivat vetoomusta ryhmäyttäjänä, sosiaalisena kuplana, jossa osallistujien välinen samanmielisyys sulkee muiden näkemykset ulkopuolelle.

Useilla sosiaalisen median kohtaamisissa ja kirjoitukseen perustuvalla vuorovaikutuksella on kuitenkin vaara johtaa kiistoihin ja konflikteihin. Tällöin kirjoittajat voivat säädellä omaa tekstiään. Esimerkiksi kirjoittamalla ”sorry if this sounds offensive” annetaan vastaanottajalle tulkintakehys, jonka mukaisesti viesti tulisi ymmärtää. Käyttämällä erilaisia puhetta tai kirjoitusta sääteleviä ilmauksia kirjoittaja muokkaa ennalta myös suhdettaan toisiin ja sitä, millaisena teksti olisi tulkittava. Tällaiset niin sanotut metailmaukset esiintyvät erityisesti konfliktiherkissä ja poleemisissa tilanteissa.

Marjut Johansson, Sanna-Kaisa Tanskanen & Jan Chovanec (toim.) Analyzing Digital Discourses. Between Convergence and Controversy. Palgrave Macmillan 2021.

Lisätietoja:

Marjut Johansson
marjut.johansson@utu.fi
 

Luotu 23.03.2022 | Muokattu 27.03.2022