Ranskaa ja saksaa voi ensi keväästä lähtien hakea opiskelemaan ilman aikaisempaa kielitaitoa
Vieraiden kielten opiskeluun on tulossa merkittävä muutos, kun kevään 2026 yhteishaussa saksan ja ranskan tutkinto-ohjelmiin voi hakea ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Ranskan ja saksan opiskelusta tulee Turun yliopistossa ensi keväästä lähtien aiempaa saavutettavampaa, kun tutkinto-ohjelmiin on mahdollista hakea ilman aiempaa kielitaitoa.
Mukana uudistuksessa ovat Turun yliopiston lisäksi saksan kielen osalta Helsingin, Jyväskylän, Oulun yliopistot sekä ranskan ja venäjän kielten osalta Jyväskylän yliopisto. Turun yliopistossa venäjää voi opiskella sivuaineena.
Kaikissa yliopistoissa säilyy myös perinteinen hakuväylä, jota kautta opintoihin voi hakea aiemmin hankitun osaamisen pohjalta. Näissä hakukohteissa edellytetään lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista kyseisessä kielessä.
Aiemmista kieliopinnoista on siis jatkossakin hyötyä yliopisto-opinnoissa.
– Kielitaito on myös huoltovarmuuskysymys, josta meidän on pidettävä huolta suomalaisessa yhteiskunnassa, sanoo Turun yliopiston ranskan professori Marjut Johansson.
Kielten opetus on yksipuolistunut perusopetuksessa ja toisella asteella, ja muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Opetus jakautuu epätasaisesti paikkakuntien ja alueiden välillä. Tämän takia muiden kielten kuin englannin kouluopiskelu ei ole kaikkialla enää edes mahdollista. Yhä harvempi on voinut hakea yliopistoon opiskelemaan muita vieraita kieliä.
Seurauksena vieraiden kielten asiantuntijoiden määrä on laskenut Suomessa. Monipuolisen kielivarannon merkitys on kriittinen Suomen kansainväliselle asemalle EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä.
Opetusyhteistyö tuo opiskelijoille laajemmat mahdollisuudet
Uudet hakuväylät tutkinto-ohjelmiin tulevat ensimmäistä kertaa hakuun kevään 2026 yhteishaussa (10.3.–24.3.2026). Lisää tietoa hakemisesta löytyy sivustolta opintopolku.fi.
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa riittävän kielitaidon ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, minkä jälkeen opiskelija jatkaa perusopintoihin.
Uudistuksen lisäksi yliopistot kehittävät opetusyhteistyötä saksan, ranskan ja venäjän kielen tutkinto-ohjelmissa. Opetusyhteistyö toteutetaan ristiinopiskeluverkostojen kautta.
Ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että opiskelija voi osallistua myös muiden yliopistojen opintojaksoille. Näin opiskelijoilla on entistä laajempi valinnaisten opintojen tarjonta ja erikoistumismahdollisuudet.
Opetusyhteistyöhön osallistuvat kaikki yliopistot, joissa on mahdollista opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää pää- tai sivuaineena: Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.
Uudistus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa SARAVE-hankkeessa (2025–2028). Sen tarkoituksena on nimenomaan saksan, ranskan ja venäjän kielten yliopistokoulutuksen kehittäminen.
Hanketta johtavat yhdessä Johanssonin kanssa Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki ja Helsingin yliopiston saksan kielen professori Leena Kolehmainen.
He korostavat, että kielitaidon yksipuolistuminen on yhteiskunnallinen ongelma.
