Silmänliikkeet kertovat taitavasta toiminnasta

09.03.2015

Millaista on taitava nuottikirjoituksen lukeminen? Sitä Marjaana Puurtinen tutkii silmänliikekameran avulla. Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumin tutkijatohtorin projekti on osa Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteistä, Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiohanketta.

Akatemiakonsortion Turun kolmikon muodostavat Tarja-Riitta Hurme (vas.), Hans Gruber ja Marjaana Puurtinen. Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin TIAS:n tutkijatohtori Marjaana Puurtinen sanoo, että vaikka ulkopuoliselle syntyy helposti kuva, että tutkimusprojektissa keskitytään musiikkiin, on kyse loppujen lopuksi ihmisestä. – Mielenkiinto on siinä, miten ihminen oppii näin monimutkaisen taidon, Puurtinen sanoo.

Tutkijatohtori Marjaana Puurtisella on tavoite. Hän haluaa löytää nuotinlukijoiden silmänliikkeitä tutkimalla vastauksen siihen, miten taitava lukija toimii.

 
Kasvatustieteilijänä Puurtista kiinnostaa, miten voisi oppia ja ennen kaikkea opettaa tehokkaammin.
 
Jo Puurtisen, silloin Penttisen, väitöstutkimus paljasti, että nuottia lukevan muusikon katse kiinnittyy soittamisen aikana kuviteltua suppeammalla alalle notaatiossa.
 
– Väitösprojektini aikana kehitimme mittareita, joita voin nyt tehtävässä tutkimuksessa hyödyntää. Syvennän ja laajennan väitösprojektiani. Tavoitteenani on muun muassa löytää vastaus siihen, miten taitava nuotinlukija toimii ja miten nuotinlukija kehittyy, Puurtinen sanoo.
Tutkittavana onkin sekä  musiikin ammattiopiskelijoita että opettajaksi opiskelevia, jotka vasta opettelevat soittamaan.
 
– Muusikosta, joka osaa lukea nuotteja, voimme ottaa mallia. Opiskelijan, joka ei vielä osaa lukea nuotteja kohdalla näemme, miten nuotinlukutaito kehittyy. Kun tutkimuksessa saatavan tiedon avulla puramme myyttejä taitavasta toiminnasta, se voi parantaa sitä, miten nuotinlukua opetamme, Puurtinen sanoo.

Silmänliikkeet paljastavat symbolien vaikeuden

Jo ennen nuotinlukua silmänliikekameraa hyödynnettiin tavallisen tekstin lukemiseni tutkimuksessa. Kansainvälisenä ”kielenä” nuotinluku avaa uusia mahdollisuuksia. Siksi Turun kasvatustieteiden tiedekunnan sekä sen vierailevan professorin, Regensburgin yliopiston professorin Hans Gruberin yhteistyö saattaa poikia myös tietoa kulttuurisidonnaisesta luennasta.
 
– Silmänliikekamera antaa vinkkejä esimerkiksi siitä, mitkä symbolit on helppo lukea, mitkä vaikeita. Yksi tavoite onkin selvittää, millaiset tekijät luovat monimutkaisen nuottikuvan, Puurtinen sanoo.

Monitieteinen konsortio

Konsortiossa on mukana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lisäksi Jyväskylän yliopiston musiikin laitos. Turussa Puurtisen lisäksi Nuotinluku: Silmänliikkeet ja asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushankkeessa työskentelevät erikoistutkija Tarja-Riitta Hurme sekä Gruber. Koko konsortiota johtaa Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen professori Erkki Huovinen. Jyväskylässä tutkimusta tekevät myös musiikkitieteilijä Nina Loimusalo sekä tilastotieteilijä Anna-Kaisa Ylitalo.
– Meillä on siis mukana kognitiivista musiikintutkimusta, kasvatustiedettä sekä tilastotiedettä, Puurtinen sanoo.

Hän muistuttaakin, että nuotinlukutaitoa kaipaavat muutkin kuin harrastaja- tai ammattimuusikot. Esimerkiksi musiikkikirjaston hoitajat käyttävät nuottikuvaa informaationlähteenä.

– Projektin tavoitteena on työstää aiheesta kirja mahdollisimman laajalle yleisölle aina musiikkikasvattajista harrastajiin ja muusikoihin.
 
Julkaistu: 9.3.2015

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Antti Tarponen

Luotu 09.03.2015 | Muokattu 12.03.2015