rokotus-uusi-480.jpg

Suomalaistutkimus: Koronarokotteet suojaavat rokottamattomia perheenjäseniä, paitsi eivät juuri lapsia

04.03.2022

Suomalaisen koronatalouden Tilannehuone-tutkimusryhmän uusi tutkimus vahvistaa koronarokotteiden vaikutuksen rokotetuille ja antaa uutta tietoa koronarokotteen epäsuorasta suojasta erityisesti rokottamattomilla lapsilla. Lapsilla tutkimus osoittaa epäsuoran suojan olevan pienempi kuin rokottamattomilla aikuisilla.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan mRNA-koronavirusrokotteiden vaikutuksia niin suorasti kuin epäsuorastikin terveydenhuollon työntekijöillä ja heidän rokottamattomilla perheenjäsenillään. Tutkimus selvitti mRNA-koronavirusrokotteiden yhteyttä tartuntariskiin alkuvuoden 2021 aikana.

Laajoja terveydenhuollon rekisteritietoja ja yleisiä väestötason aineistoja yhdistämällä nähtiin, että rokotettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden epäsuora suoja heidän rokottamattomille perheenjäsenilleen on merkittävä, mutta kuten oletettua, pienempi kuin rokotteen suora suoja rokotetuille itselleen. Lapsilla tutkimus osoittaa epäsuoran suojan olevan pienempi kuin rokottamattomilla aikuisilla. 

Tutkimusryhmän vetäjä, THL:n akatemiatutkija Lauri Sääksvuori toteaa, että ennakkotietojen perusteella osattiin odottaa rokotteen epäsuoran suojan rokottamattomille perheenjäsenille olevan heikompi kuin suora suoja. 

– Sen sijaan merkittävää on, että 3-12 vuotiaat rokottamattomat lapset eivät hyödy lähes lainkaan vanhempiensa rokottautumisesta. Emme havainneet merkittävää tartuntojen laskua rokottamattomilla lapsilla perheissä, joissa vähintään toinen aikuisista oli rokotettu, Sääksvuori kertoo. 

Rokotukset vähensivät koronainfektioita rokotetuilla

– Suomessa suoritetut väestötason rokotukset vähensivät selvästi koronainfektioiden määrää rokotetussa väestössä ja tutkimuksemme vahvistaa sen. Laajojen rekisteriaineistojen avulla on ollut kuitenkin mahdollista selvittää poikkeuksellisen hankalasti löydettävä rokotteiden epäsuora vaikutus eli se, miten rokotteet vaikuttavat viruksen levittämiseen rokottamattomille. Tutkimustulostemme mukaan rokotteilla oli myös epäsuora suoja, mutta ei lapsille, toteaa tohtorikoulutettava Jussipekka Salo Helsingin yliopistosta. 

Tutkimuksen lähteenä olivat yli 260 000 terveydenhuollon työntekijän ja heidän 300 000 perheenjäsenensä rekisteritiedot. 

– Tällainen tutkimus ja erityisesti siinä käytetty rikas rekisteriaineisto mahdollistavat rokotteiden suorien ja epäsuorien vaikutusten tutkimisen kattavasti yli ajan. Tutkimus on kuitenkin tehty ennen delta- ja omikron-varianttien leviämistä ja todennäköisesti epäsuora suoja omikronia vastaan on heikompi, avaa tutkimusta Turun yliopiston terveystaloustieteen professori ja VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Se toteutettiin Helsinki GSE:n Tilannehuoneen aineistoilla ja sitä ovat olleet tekemässä Jussipekka Salo (Helsingin yliopisto, VATT, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE), Milla Hägg (Helsingin yliopisto, VATT, Aalto-yliopisto, Helsinki GSE), Mika Kortelainen (Turun yliopisto, InFLAMES tutkimuskeskus Turun yliopisto, VATT, Helsinki GSE), Tuija Leino (THL), Tanja Saxell (VATT, Helsinki GSE), Markku Siikanen (VATT, Helsinki GSE) ja Lauri Sääksvuori (THL, Tampereen yliopisto, INVEST tutkimuskeskus Turun yliopisto).

 

Tilannehuone on Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Helsinki GSE:n lisäksi mukana on tutkijoita Turun yliopistosta, VATT:sta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta. Tilannehuone yhdistää viranomaisten, kuten Kelan, Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja esimerkiksi Verottajan, tuottamia rekisteriaineistoja laajasti ja ajantasaisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tilannehuoneen tuottamat raportit auttavat päätöksentekijöitä niin valtion, kuntien kuin yrityksissä ymmärtämään miten korona ja sen vastatoimet vaikuttavat yhteiskunnassa. Tilannehuoneen raportit ovat luettavissa osoitteessa helsinkigse.fi.

Helsinki Graduate School of Economics on Aalto-yliopiston, Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen taloustieteen huippuyksikkö, jonka tehtävä on kouluttaa, tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja hyödyttää yhteiskuntaa – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Luotu 04.03.2022 | Muokattu 04.03.2022