Turun kauppakorkeakoulussa tekoälyä ollaan valjastamassa opiskelua ja tulevaisuuden työelämän tarpeita varten. Opetukseen sisällytetään tekoälyn vastuullisen ja kriittisen käytön perustaitoja. Samalla kauppakorkeakoulun henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksilla.
Turun kauppakorkeakoulussa tutkitaan tekoälyä monipuolisesti. Tarkastelussa ovat tekoälyn vaikutukset esihenkilötyöhön, henkilöstöjohtamiseen, sekä yritysten väliseen ostokäyttäytymiseen ja asiakassuhteisiin.
Lisäksi käynnissä on tutkimusprojekteja, joissa tarkastellaan humanoidirobottien yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tekoälyn hallintamalleja. Tutkimus on kansainvälistä, ja yritysyhteistyössäkin tekoäly on jatkuvasti keskustelun kohteena.
Korkeakouluille keskeisimmäksi kehitykseksi on kuitenkin noussut tekoälyn vaikutus koulutukseen.
Mullistuksen ytimessä ovat Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Teemu Birkstedt ja tekoälykoulutusasiantuntija Sissi Lehto. Yhdessä kauppakorkeakoulun tekoälytyöryhmän kanssa he vievät kehitystä eteenpäin.
– Tekoäly on muuttamassa opetustamme radikaalisti. Mutta koska se on tullut pysyäkseen, täytyy sitä rohkaistua käyttämään, toteaa tekoälytyöryhmää johtava Birkstedt.
Tekoälykoulutusasiantuntija Lehdon suurennuslasin alla ovatkin tekoälyn tuomien muutosten hahmottaminen, niin tutkimuksessa kuin opetuksessa. Yhteisten käytäntöjen ja sääntöjen laatiminen tekoälyn käytölle kuuluu myös Lehdon työhön.
– Vastuullisuus on meille tärkeä näkökulma. Erityisesti tekoälyä koskevia toimintaohjeita on kaivattu tutkielmakäytännöissä, mitä varten olemme toimeenpanneet tänä syksynä uusia ohjeistuksia, kertoo Lehto.
Kauppakorkeakoulun tavoitteena on hyödyntää yliopistotason ohjeistuksia ja työkaluja sekä rakentaa näiden päälle.
”Pelisäännöt eivät ole jarru, vaan ne ohjaavat, missä tekoälyä kannattaa käyttää”
Yhteiset linjaukset eivät tarkoita kuitenkaan yksinkertaista tekoälyn käytön rajoittamista. Koulutuksen kehittämisessä pyritään tarkastelemaan ja kannustamaan tehokkaita tapoja käyttää tekoälyä.
– Pelisäännöt eivät ole jarru, vaan ne ohjaavat, missä tekoälyä kannattaa käyttää. Tekoäly on hyvin hyödyllistä muun muassa ideoiden sparrauksessa, huomioi Birkstedt.
Päämääränä hyvät valmiudet opiskelijoille ja opettajille
Tekoälyn tehokas käyttö vaatii panostusta kauppakorkeakoululta ja asian tarkastelemista moninaisista näkökulmista, sillä käyttöönotto ei tapahdu itsestään. Se vaatii paljon yhteistyötä ja vastuullista käyttöä tukevia rakenteita.
Esimerkiksi opiskelijoiden suhtautumista tekoälyyn on tarkasteltu kauppakorkeakoulun koulutuksen kehittämisen yhteydessä. Varsinkin uudet opiskelijat on otettu huomioon, ja koulutuksen tarjontaa pyritään laajentamaan jatkossa.
Lisäksi kauppakorkeakoulussa panostetaan myös opetushenkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Tekoälykoulutusasiantuntijana Lehto on keskeisesti mukana henkilökuntakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Fakta on se, että tekoäly muuttaa myös opettajan työtä ja opetushenkilökunta tarvitsee tukea tässä kehityksessä. Haluamme tasapuoliset eväät kaikille, sanoo Lehto.
Uudet käytännön taidot otetaan haltuun
Tekoäly ei mullista vain opiskelua, vaan myös työelämää. Kauppakorkeakoulussa varmistetaan sekä yliopiston opiskelijoiden että henkilökunnan käytännönläheisiä valmiuksia tekoälyn käytössä.
– Päätehtävämme on valmistaa opiskelijoita työelämään. Tekoälytaidot ovat tulevaisuudessa tärkeä osa työelämän taitoja, korostaa Lehto.
Tekoäly on ollut paljon esillä erityisesti liiketoiminnassa. Se luo uusia erityisosaamisalueita.
– Käymme jatkuvasti aktiivista vuoropuhelua yrityskentän kanssa. Olemme yhdessä samaa mieltä, että valmistuvalta kauppatieteilijältä odotetaan kykyä hyödyntää uusia teknologioita. Tekoälyä täytyy osata hyödyntää – samoin myös omaa kriittistä ajattelua, ilmaisee Birkstedt.
”Voimme hyödyntää kauppakorkeakoulun kehitystä koko yliopistolla”
Tekoälykokonaisuuden edistämiseksi kauppakorkeakoulussa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden tiedekuntien kanssa.
– Kannustamme ristipölyttämiseen. Teemme erittäin mielellämme yhteistyötä muiden tiedekuntien kanssa. Jotkin laitokset ovat jo kysyneet, voivatko he alkaa käyttää kauppakorkeakoulun laatimia tekoälyohjeistuksia. Voimme hyödyntää kauppakorkeakoulun kehitystä koko yliopistolla, valottaa Birkstedt.
Esimerkkinä tekoälyn valjastamisesta nousee esiin yliopiston kirjaston toiminta. Kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöön tekoälytyökaluja ja järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia.
Kauppakorkeakoulun tekoälytyöryhmän suunnitelmissa otetaan kuitenkin tarkasti huomioon tekoälyn mullistukseen liittyvät riskit. Tekoälyä aiotaan käyttää avusteisesti, mutta ilman, että koulutus ja ammattitaito heikentyy.
– Tekoälyn kanssa ei pidä nukahtaa rattiin, se ei saa olla kuski. Tekoälyn kanssa työskentelyssä on riski, että menettää itse sen, että on asian päällä ja ajattelee kriittisesti. Tärkeintä on oppia käyttämään tekoälyä avustavana työkaluna niin että oman ajattelun taso säilyy korkeana, kertoo Birkstedt.
– Kyseessä on omien taitojen kartuttaminen. Oppimista ei voi delegoida muulle, painottaa Lehto.
Teksti: Otto Salo
Kuvat: Suvi Harvisalo
