Terveyskampus Turku odottaa päätöksiä lääkekehityskeskuksesta – yliopistot lähdössä mukaan

07.10.2020

Kansallisen lääkekehityskeskuksen odotetaan edistävän Suomen heikentynyttä asemaa lääkemolekyylien tuottajana. Lääketieteelliset yliopistot ovat solmimassa lähiviikkoina yhteisen aiesopimuksen sitoutumisesta hankkeen taakse. 

HCT-vaikuttajatapahtuman puhujien ryhmäkuva

Viisi vuotta sitten Turussa järjestettiin ensimmäinen julkinen keskustelutilaisuus tarpeesta saada suomalaisen lääkekehitystyön tueksi kansallinen lääkekehityskeskus. Keskuksen perustamisen uskottaisiin parantavan suomalaisissa yliopistoissa, sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa tehdyn tutkimustyön kaupallista potentiaalia. 

Keväällä 2019 sosiaali- ja terveysministeriölle luovutettiin raportti, jossa selvityshenkilö Jyrki Liljeroos esitti toiminnan käynnistämistä osakeyhtiömuotoisena ja sijoittamista Turkuun. Seuraavaksi askeleeksi määriteltiin tuolloin liiketoimintasuunnitelman valmistelu ja päätös keskuksen perustamisesta annettiin seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Idean puolesta alusta alkaen puhunut syöpäbiologian professori Jukka Westermarck esitteli Kansallisen lääkekehityskeskuksen tilannetta lokakuun alkupäivinä Terveyskampus Turun sidosryhmä- ja mediatilaisuudessa. Muun muassa keskuksen liiketoimintasuunnitelma on valmiina toteutettavaksi. Westermarck toivookin keskukselle pikaisesti rahoitusta.

– Suomi on jäänyt kaupallisessa lääkekehitystyössä jälkeen kilpailijamaistaan. Suomesta kaupallisessa kehityksessä on nyt 15 tuotetta, mikä on hyvin vähän vastaaviin kilpailijamaihin verrattuna. Tällä hetkellä lupaavat hankkeet ja tulot valuvat ulkomaille, Westermarck huomautti.

Westermarckin mukaan lääkekehityskeskus ei ole yliopistojen välinen verkosto tai korkeakoulupoliittinen hanke, vaan yritys- ja elinkeinopoliittinen hanke ja tuotteistamiskeskus, joka tuottaa yliopistotutkimukseen perustuvia konkreettisia lääkemolekyylejä, ei seminaareja.

– Molekyylit tuottavat lisensointituloja, uusia startup-yrityksiä ja uusia työpaikkoja ja verotuloja niiden ympärille, sekä lopulta uusia lääkkeitä auttamaan kaikkialla maailmassa.

”Perustaminen ei kiinni budjettivarojen puutteesta”

Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamis- ja käyttökustannukset ovat ensimmäisen seitsemän vuoden ajalta 25–30 miljoonaa euroa. Tärkeää olisi kyetä turvaamaan rahoitus heti alusta alkaen riittävän pitkälle ajanjaksolle.

– Akkuteollisuutta tuettiin keväällä 400 miljoonalla eurolla ja viime viikolla Business Finland jakoi kolmen yrityksen hankkeille 60 miljoonaa euroa. Keskuksen perustaminen ei voi olla kiinni budjettivarojen puutteesta. Perustaminen ja toiminnan rahoittaminen budjettirahoituksella muodostaa yksinkertaisen, kustannustehokkaan ja kansainvälisillä malleilla todistetusti toimivan tavan synnyttää uutta vientivetoista liiketoimintaa Suomeen, Westermarck sanoi. 

Westermarck pitää Kanadaa ja sen Vancouverissa pääkonttoriaan pitävää lääkekehityskeskusta ehkä parhaana esikuvana Suomelle. Siellä 10 vuodessa on kaupallistettu yli 10 tuotetta. Suomessa Liljeroosin raportissakin todettu Turku olisi Westermarckin mukaan luonteva paikka keskuksen pääkonttorille.

– Täällä on jo olemassa olevia vahvuuksia sekä tutkimuksessa että lääkeyrityksissä. Lääkekehityskeskuksen on kuitenkin palveltava kaikkia yliopistoja yhtäläisesti ja riippumatta tautiryhmästä sekä verkostoiduttava kaikkiin yliopistoihin, Westermarck korosti.

Turun yliopiston rehtori Jukka Kola kertoi omassa kommenttipuheenvuorossaan tavoitteena olevan, että viisi lääketieteellisen tiedekunnan yliopistoa voisivat allekirjoittaa jo pian aiesopimuksen, jossa kaikki sitoutuisivat lääkekehityskeskukseen.

– Nyt näyttäisi lupaavalta, että seuraavien viikkojen aikana alkaa tapahtua. Malli näyttäisi nyt selvältä ja luvassa on siten lisää konkretiaa hankkeelle. Sijainti Turussa näyttäisi myös aika selvältä, Kola kertoi.

Sairaalalaiva kaipaa referenssikohdetta

Sidosryhmätilaisuudessa kuultiin ajankohtaiset katsaukset myös jo toimivien Auria Biopankin, Läntisen Syöpäkeskuksen ja Kansallisen Neurokeskuksen toiminnasta. Turku Science Park Oy:n HealthTurku -asiakkuuspäällikkö, työelämäprofessori Janne Lahtiranta kertoi osallistujille lyhyesti turkulaisittain mielenkiintoisesta ja tärkeästä sairaalalaivaprojektista.

– Uudenlaista, pienempää ja ketterämpää sairaalalaivaa tarvitaan maailmalla humanitaarisissa kriiseissä. Mukana suomalaisessa kehitystyössä on 32 yrityksen verkosto, kaksi korkeakoulua ja sairaanhoitopiiri sekä YK:n Technology Innovations Labs, Lahtiranta kertoi.

Verkosto toivookin, että Suomi ottaisi rohkean askeleen ja hankkisi sairaalalaivan. Se olisi samalla tärkeä referenssi kansainvälisille markkinoille pyrittäessä. Lahtirannan mukaan uutta konseptia on viime vuonna esitelty jo ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sarevan kanssa mm. Sveitsissä

Teksti: Riku Näsänen

HCT-vaikuttajatapahtuman yleisöä
Luotu 07.10.2020 | Muokattu 07.10.2020