Towards Sustainable ICT -seminaarissa pohdittiin tieto- ja viestintäteknologian kestävyyttä
Nopeasti kasvavan ICT-alan energiankulutuksen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi. Turun yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän, Digitaaliset tulevaisuudet -temaattisen kokonaisuuden sekä tulevaisuuden teknologioiden laitoksen yhteistyönä järjestämässä seminaarissa pureuduttiin alan hiilijalanjälkeen ja mietittiin, millaisilla toimilla energiankulutusta voitaisiin vähentää.
Towards Sustainable ICT -seminaari käsitteli aihetta, josta on vielä varsin vähän julkista keskustelua. ICT-alan energiankulutus on tällä hetkellä joidenkin arvioiden mukaan noin 10 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta, ja osuuden uskotaan vain nousevan.
Seminaarin avasi Teknologiakampus Turun johtaja, yliopiston professori Mika Hannula. Hän painotti, että ICT-alan osuutta maailman energiankulutuksesta tulevaisuudessa on vaikeaa ennustaa, mutta joidenkin ennusteiden mukaan se voisi nousta vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttiin. Toisaalta on tärkeää muistaa, että ICT-ala säästää usean muun sektorin energiankulutusta merkittävästi.
Ongelman keskiössä internetdatan valtava kulutus
Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen selitti puheenvuorossaan, että alan päästöjen taustalla on valtava kulutus. Ihmiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti tiedosta ongelmaa.
– Monet ovat huolestuneita esimerkiksi lentomatkojen päästöistä, mutta eivät tule ajatelleeksi, miten paljon internetin käyttäminen kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä. Esimerkiksi videot, tekoäly ja kryptovaluutta tuottavat paljon päästöjä, Hiekkanen kertoi.
Matti Pärssinen, myöskin Aalto-yliopiston tutkija, on kehittänyt tuoreessa väitöskirjassaan metodia datan energiakulutuksen laskemiseksi. Hän painotti seminaarissa, että eri laskutavoilla saadaan hyvin erilaisia tuloksia, ja epävarmuus on suurta.
Tärkeintä on tiedostaa ongelma
Seminaarissa avattiin myös keskustelua siitä, miten suurta energiankulutusta saataisiin pienennettyä. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Koski esitteli Kajaaniin rakentuvaa supertietokone Lumia. Hänen mukaansa Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävämmän tieto- ja viestintäteknologian kehittämisessä: viileä ilmasto ja mahdollisuus hyödyntää yksiköiden viilennykseen käytetty hukkalämpö parantavat alan kestävyyttä.
Lisäksi seminaarissa pohdittiin kestävyyden roolia alan insinöörikoulutuksessa. Tekniikan akateemisten (TEK) kestävän teknologiayhteiskunnan vastuualueella työskentelevä Jussi-Pekka Teini kertoi, että toistaiseksi alan koulutus heijastelee yhteiskuntaa: kestävyyttä ei nähdä kovinkaan tärkeänä osana koulutusta tai työelämää. Koulutukseen tarvitsisikin tuoda myös kestävyys- ja eettisyyspohdintaa.
Seminaarin puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että kasvavaan energiakulutukseen ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Loppupuheenvuorossa professori Ville Leppänen Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitokselta peräänkuulutti ilmiön paremman tuntemisen tärkeyttä.
– ICT-ala ei koostu vain teknologioista. Ala tulisi nähdä kokonaisuutena, jolla on vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Tärkeintä on ongelman tiedostaminen. Olisi myös hyvä muistaa, että jokainen teko on merkittävä, Leppänen tiivisti puheenvuorossaan.
Seminaarissa kuultiin myös alan yritysten edustajien kommenttipuheenvuorot Telian Business Development Director Ainokaisa Saariselta ja alan etujärjestö Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA) ry:n toimitusjohtaja Jussi Nissilältä.
Seminaarissa oli runsaasti osallistujia myös lukiolaisista etenkin Kerttulin lukion ICT-linjalta jaTurun Suomalaisen Yhteiskoulun (TSYK) Lukion luonnontiedelinjalta. TSYK:ssa aihetta oli käsitelty aiemmin energiakurssilla, ja oppilaat ovat järjestäneet myös vanhojen kännyköiden kierrätystempauksen. Kännyköiden ja muiden laitteiden huono kierrätysaste on osa ICT-alan kestävyysongelmaa. Vain murto-osa laitteista ja niiden materiaaleista, esimerkiksi kullasta, päätyy kierrätykseen.
Lukiolainen Santeri Heininen oli yksi kurssin käyneistä, ja tiesikin tämän vuoksi jo jonkin verran ICT-alan kestävyydestä.
– Ennen kurssia en tiennyt, millainen ongelma kännykät ja netin käyttö ovat. Internetin käytön energiankulutuksesta ei puhuta missään. Kännyköihin tarvittavista metalleista ja niiden kaivostoiminnan epäeettisyydestä puhutaan kanssa liian vähän, Heininen kertoi.