Turun lääketiede peittoaa Itä-Aasian huiput

10.07.2013

Suomalaisten yliopistojen lääketieteellinen tutkimus peittoaa yhä alan Itä-Aasian huiput. Suomessa A++-luokan tuloksellisuudella tutkimuksessa edetään Turun, Helsingin ja Itä-Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Sen sijaan luonnontieteissä ja tekniikassa Itä-Aasia on jo ohittanut pohjoismaisen tutkimuksen.

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimusyksikön Rusen professori Osmo Kivinen sekä tutkijat Juha Hedman ja Päivi Kaipainen vertailivat Pohjoismaista Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan sekä Itä-Aasiasta Hongkongin, Singaporen, Etelä-Korean ja Taiwanin yliopistojen tutkimuksen tuloksellisuutta niin kutsutuissa ”kovissa tieteissä”.

– Aasia on noussut taloustiikeriksi ja se haluaisi olla myös tiedetiikeri. Ja siihen on panostettu. Siellä onkin saavutettu hyviä tuloksia lyhyessä ajassa. Tekniikassa ja luonnontieteissä Itä-Aasia on jo mennyt Pohjoismaiden ohitse, mutta ei lääketieteessä, Kivinen sanoo.

Vertailuaineistona olivat vuoden ajalta vertaisarvioidut Web of Sciencen artikkelit sekä Hi-Impact –julkaisuihin yltäneet artikkelit. Tulos-panosvertailussa käytettiin hyväksi myös QS:stä saatuja henkilötyövuositietoja.

Lääketiedettä tukee pitkä traditio

Eurooppa ja Amerikka eivät enää kiistele keskenään tieteen paremmuudesta vaan molemmat näkevät kärkkäimmäksi haastajakseen Aasian. Ruselaisten tutkimuksen mukaan Pohjoismaat ovat kliinisessä lääketieteessä 18 noteerauksellaan selvästi kymmenen noteerausta keränneen Itä-Aasian edellä.
 
– Tässä vaikuttavat pohjoismainen pitkä lääketieteen traditio, hyvät potilasrekisterit ja lääketeollisuuden kiinnostus. Ja Itä-Aasiassa on toki myös oma lääketieteellinen perinteensä, Kivinen sanoo.

Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsi kiri lääketieteen tutkimuksessa ykköseksi ennen Suomea. Suomen kaikki viisi lääketieteellistä tiedekuntaa noteerattiin, niistä parhaaseen A++-luokkaan ylsivät Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot.

Suomalaisnuorten oppimistulokset luovat uskoa

Luonnontieteissä Itä-Aasian maat keräsivät 17 noteerausta Pohjoismaiden 12:ta vastaan. Luonnontieteiden tuloksessa ei ole otettu huomioon bio- eikä ympäristöaloja.
Kehityssuunnan voi arvioida jatkuvan, sillä selvityksen mukaan Itä-Aasiassa nuorten kognitiivisessa osaamisessa matematiikan ja luonnontieteiden oppimistuloksissa kärkisijoille ovat nousseet kaikki, Pohjoismaista ainoastaan Suomi.
 
Teknisissä tieteissä ero oli Itä-Aasian hyväksi jopa 26-12.
 
Tutkimus julkaistiin Scientometricsin tämän vuoden numerossa ja siitä muokattu artikkeli Hallinnon tutkimus –lehden tämän vuoden toisessa osassa. Myös Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta heinäkuussa.

 

Erja Hyytiäinen

Luotu 10.07.2013 | Muokattu 10.07.2013