Tiede kuuluu kaikille! -projektille on myönnetty yliopiston lahjoitusvaroista 250 000 euron jatkorahoitus vuosille 2027–2029. Rahoituksella vahvistetaan yliopiston laajuista kansalaistutkimuspaneelia ja vakiinnutetaan se osaksi yliopiston toimintaa.
Tiede kuuluu kaikille! – kansalaisia osallistavan tutkimustoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto -projekti on saanut kolmen vuoden jatkorahoituksen. Projektissa on perustettu koko yliopiston yhteinen kansalaistutkimuspaneeli, joka tarjoaa tutkijoille käytännönläheisen tavan tehdä yhteistyötä kansalaisten kanssa tutkimuksen eri vaiheissa.
Vuonna 2025 toimintansa aloittaneeseen paneeliin on perehdytetty yli 160 kansalaista, ja tutkijat eri tieteenaloilta ovat hyödyntäneet paneelia lähes 20 paneelitehtävässä tutkimuksensa suunnittelun ja kehittämisen tukena. Paneeli on rahoitettu yliopiston lahjoitusvaroista.
– Lahjoitusvarojen avulla yliopisto voi rakentaa ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, joiden vaikutukset ulottuvat yksittäistä hanketta laajemmalle. Kansalaistutkimuspaneelissa rakennamme pysyvää tapaa vahvistaa kansalaisten osallistumista tutkimukseen koko yliopistossa, sanoo vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Maija S. Peltola.
– On hienoa, että saamme jatkaa tätä työtä. Ensimmäisen pilottikauden aikana paneeli on osoittanut, että kansalaisten ja tutkijoiden yhteistyölle on kiinnostusta ja tarvetta. Jatkorahoitus antaa meille mahdollisuuden kehittää toimintaa kokemusten perusteella ja rakentaa siitä pitkäjänteisesti toimivaa, toteaa projektin vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Tella Lantta.
Tavoitteena pysyvä toimintamalli koko yliopistoon
Toteutuneet paneelitehtävät ovat sijoittuneet laajasti tutkimusprosessin eri vaiheisiin, tutkimusaiheen pohdinnoista tutkimuksen tuloksista viestimiseen. Niin tutkijoiden kuin osallistuneiden kansalaisten kokemukset toiminnasta ovat olleet myönteisiä, ja osallistujilta saatu palaute on auttanut muokkaamaan sitä edelleen.
Paneeli on myös madaltanut tutkijoiden kynnystä kutsua kansalaisia mukaan tutkimuksen tekemiseen. Valmis toimintamalli ja väylä osallistujien tavoittamiseen ovat helpottaneet yhteistyön käynnistämistä. Ilman näitä kansalaisten osallistaminen olisi voinut jäädä monessa tapauksessa toteutumatta.
Kansalaisten osallistaminen tutkimukseen edellyttääkin toimivia käytäntöjä: rakenteita ja osaamista, jotka auttavat tutkijoita tekemään yhteistyötä kansalaisten kanssa. Kansalaistutkimuspaneeli tarjoaa tähän yhden konkreettisen keinon.
Jatkokaudella tavoitteena on monipuolistaa kansalaistutkimuspaneelin käyttöä eri tieteenaloilla ja löytää uusia tapoja hyödyntää paneelia osana yliopiston toimintaa. Tavoitteena on kehittää paneelista pysyvä toimintamalli, joka tukee kansalaisten osallistumista tutkimukseen pitkäjänteisesti. Lisäksi toimintaa kokeillaan alueellisesti Utsjoella ”Kevon kansalaistutkijat” -pilotissa, jossa tutkijat ja paikalliset etsivät yhdessä alueelle merkityksellisiä tutkimus- ja kehittämisaiheita.
– Tulemme kehittämään tutkijoiden ja kansalaisten osallistumista tukevia koulutuksia ja toimintatapoja sekä lisäämään yhteistyötä yliopiston sisällä ja sen ulkopuolella, kertoo Lantta.
