Uudet opiskelijat 2015 1 hires

Turun yliopisto oli Suomen paras tieteen ja tutkimuksen avoimuutta koskeneessa arvioinnissa

10.01.2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitytti eri tutkimusorganisaatioiden toimintakulttuurin avoimuutta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, miten organisaatiot edistävät avointa tiedettä ja tutkimusta. Turun yliopisto menestyi arvioinnissa parhaiten ja saavutti kaikilla arvioiduilla osa-alueilla korkeimmat mahdolliset pisteet. 

Arvioinnissa avoimen tieteen ja tutkimuksen kypsyystasoa selvitettiin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, tutkimusrahoittajaorganisaatioissa, ulkomailla toimivissa tiedeinstituuteissa sekä tiedeyhteisöissä tietoverkossa avoimesti saatavilla olevan tiedon pohjalta ja erillisellä tietopyynnöllä. 

Kypsyystaso kuvaa muun muassa tutkimustulosten avoimen saatavuuden ja hyödynnettävyyden strategista edistämistä sekä avoimuuteen liittyvän osaamisen kasvattamista.

Turun yliopisto on avoimen tieteen edelläkävijä

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeimmalla kypsyystasolla toimintakulttuurin avoimuus on yltänyt strategiseksi: organisaatiolla on kyky hyödyntää aineetonta pääomaansa ja tehdä päätöksiä parhaalla mahdollisella tietopohjalla. Suomen yliopistoista yhdeksän on päässyt korkeimmalle kypsyystasolle. 

– Korkeakoulujen arviointi kattoi neljä osa-aluetta: strategisen johtamisen, linjaukset ja periaatteet, avoimuuden tukemisen sekä osaamisen kasvattamisen. Turun yliopisto sai arvioinnin kaikilla osa-alueilla korkeimmat mahdolliset pisteet (72/72), iloitsee Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen.

Yli 60 pisteen ylsivät myös Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. 

Tutkijat keskiöön – koettujen esteiden poistaminen vaatii toimenpiteitä

Arvioinnissa tunnistettiin myös avoimuuden edistämisen esteitä, vahvuuksia ja heikkouksia, sekä osa-alueita, jotka vaativat vielä kehittämistä. 
Merkittävimpiä tutkijoiden kokemia esteitä olivat juridiset epävarmuudet, tutkijoille asetetut suhteettomat vaatimukset, ristiriitaiset kannustimet sekä riittämätön rahoitus ja resurssit. Avoimuuden esteet ja tutkijoiden huomioiminen vaativatkin yhteistyön vahvistamista korkeakoulukentän eri toimijoiden kesken kansallisesti ja kansainvälisesti.

Raportissa annetaan myös suosituksia eri tahoille, kuten tutkimusrahoittajille, kansalliselle koordinaatiolle, tutkijoiden kotiorganisaatioille ja vertaisverkostoille. Suositusten tarkoituksena on varmistaa, että keskeiset tutkimuksen teon edellytykset täyttyvät. Tutkijoilla on oltava riittävästi aikaa tutkimukseen, ja avoimuudelle asetettujen vaatimusten on oltava tasapainossa suhteessa tukipalveluihin ja koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on oltava hallinnollisen työn vähentäminen.

– Turun yliopisto tulee ottamaan nämä suositukset huomioon ja pohtii jo esimerkiksi avoimuuden huomioivaa tutkijan ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Lähitulevaisuudessa huomiota tullaan kiinnittämään muun muassa siihen, miten avoimen julkaisemisen kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon, jotta ne eivät jää yksittäisen tutkijan harteille. Lisäksi pohditaan, miten tutkijoita voidaan paremmin kannustaa avoimuuteen, Suominen kertoo.

Ketterällä yhteistyöllä ja kansallisella koordinaatiolla kohti avoimuutta

Arviointiraportissa todetaan, että suomalaisen avoimen tieteen kulttuurin vahvuuksia ovat muutosvalmius, laaja ymmärrys avoimuudesta koko tutkimusprosessin kattavina käytänteinä, vahvat edelläkävijäorganisaatiot sekä yhteiset pyrkimykset ja halu tukea toinen toistaan. 

Tästä hyvänä esimerkkinä Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto aloittivat marraskuussa 2019 tiiviimpien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisen avoimen tieteen edistämiseksi. 

– Yhteistyötä jatketaan jo tulevalla viikolla, kun mietimme yhdessä, miten ministeriön teettämän arvioinnin suositukset voidaan ottaa huomioon ja miten tutkijoille voidaan tarjota datanhallinnan kursseja yhteistyössä yli organisaatiorajojen, sanoo Turun yliopiston kehittämisasiantuntija Erika Lilja

Yhteistyössä otetaan huomioon alueellinen ja kansallinen taso, ja sen toivotaan tuottavan ketterästi tuloksia avoimen tieteen edistämiseksi. 
Avointa tiedettä ja tutkimusta koordinoi kansallisesti Tieteellisten seurain valtuuskunta. Vastikään julkaistu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 asettaa yhteiseksi kansalliseksi missioksi edistää avoimuutta tieteen perusarvona, vahvistaa tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa ja lisätä tutkitun tiedon liikkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa tutkimusorganisaatiota jatkamaan avoimuuden tukemista tieteessä ja tutkimuksessa. Tutkimusorganisaatioiden keskeisimpänä tehtävänä on luoda tutkijoiden arvioinnille suositukset ja periaatteet, jotka ottavat huomioon laajasti myös avoimuuden eteen tehdyn työn ja panostukset. 

Luotu 10.01.2020 | Muokattu 10.01.2020