Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköllä kattava edustus merkittävissä ympäristöpaneeleissa
Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin asemanjohtaja Jari Hänninen nimitettiin jäseneksi vasta perustettuun Itämeri-paneeliin, jonka tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa konkreettisesti vesiensuojeluun. Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköllä on edustus myös Luontopaneelissa ja Arktisen neuvoston alaisessa CBird-merilintuasiantuntijaryhmässä.
Turun ja Helsingin kaupungit sekä Helsingin yliopisto ovat perustaneet Itämeri-paneelin, johon nimitetään Suomen merkittävimpiä asiantuntijoita, päättäjiä ja mielipidevaikuttajia Itämeri- ja vesiensuojeluasioissa. Asemanjohtaja Jari Hänninen kutsuttiin mukaan paneeliin, joka aloitti toimintansa 15.5.2017.
– Nimitystä voi mielestäni pitää tunnustuksena Turun yliopistossa tehtävälle laadukkaalle Itämeritutkimukselle ja tunnustetulle roolille yhteiskunnallisen vaikuttajan tehtävässä, eikä tunnustus kohdistu mielestäni siten ainoastaan Seiliin, vaikka nimitys nyt tällä kertaa sinne tulikin, Hänninen sanoo.
Biodiversiteettiyksiköllä on edustus myös kahdessa muussa merkittävässä ympäristöpaneelissa. Yksikön johtaja Ilari Sääksjärvi toimii Luontopaneelissa ja ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Arktisen neuvoston CBird-merilintuasiantuntijaryhmässä.
– Näillä kolmella paneelilla on tärkeä rooli Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä. Yksikön tavoitteena on tutkimuksen ja opetuksen rinnalla toimia monipuolisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla. Edustukset merkittävissä paneeleissa ovat hyvä väylä tässä työssä, Sääksjärvi sanoo.
Luontopaneelin tavoitteena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristöministeriön asettama monitieteinen Luontopaneeli aloitti toimintansa toukokuussa 2015 ja se toteuttaa osaltaan kansainvälisen IPBES-paneelin (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tavoitteita Suomessa.
CBird-ryhmä kehittää kansainvälistä yhteistyötä arktisten merilintujen suojelun, kestävän hyödyntämisen ja kantojen seurannan osalta.
– Merilinnut ovat tärkeä osa arktisia ekosysteemejä sekä arvokkaita ekosysteemipalveluiden tuottajia arktisten maiden asukkaille, muun muassa alkuperäiskansoille. Arktisiin merilintuihin kohdistuu paljon ympäristöpaineita, joita ovat muun muassa kalastuksen sivusaaliskuolleisuus, ilmastonmuutos seurannaisvaikutuksineen, merten saastuminen, laivaliikenne ja öljyvahingot, elinympäristöjen heikkeneminen esimerkiksi rakentamisen vuoksi sekä joillakin alueilla metsästys, Rönkä kertoo.
Aiheeseen liittyen
>> Uusi Itämeri-paneeli ratkoo merensuojelun haasteita paikallisesti
JV