Tutkijat telakalla
Johanna Rämö ja Antti Fredriksson vierailivat Meyer Turku Oy:n telakalla Pansiossa. Keväisenä iltapäivänä tutkijat saivat ainutkertaisen tilaisuuden tutustua perinteikkään telakan toimintaan aivan käytännön tasolla. Mahdollisuus vierailuun onnistui eduskuntavaalien kynnyksellä, kun varsinaissuomalaisen kansaedustajaehdokkaan Sanna Vauranojan (kok) delegaatio oli järjestänyt tutustumiskäynnin telakalle. Liityimme siis delegaatioon ja suuntasimme tiemme kohti Pansion telakkaa.
Meidät otettiin ystävällisesti vastaan telakan pääportilla ja ohjattiin kokoushuoneeseen yhteiselle lohikeittolounaalle. Yleisen tunnustelun edetessä esittelimme tulevamme Turun kauppakorkeakoulusta ja kerroimme kuulleemme huhua, että telakalla olisi ihan oikeaa yritystoimintaa. Olimme päättäneet tulla todentamaan asian. Hilpeyden noustessa huulille maistui keitto herkulta ja delegaatio oli valmis kohtaamaan laivanrakentajat!
Telakan edustaja, työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki esitteli meille muutamalla kalvolla telakan historiaa ja nykyvaiheita. Rajamäki on pitkän linjan telakkamies ja nykyisin myös yhtiön hallituksen jäsen, joten saimme kiinnostavan ja sisältörikkaan esityksen telakan eri vaiheista Aurajoen rannoilta nykysijoilleen. Esityksen jälkeen suuntasimme varusvarastolle ja delegaatio sai pukea ylleen asianmukaisen turvavarustuksen: turvakengät, takki, kypärä, suojalasit ja nappulahansikkaat.
Martin Saarikangas on kuulemma aikoinaan todennut, että “laivanrakennukseen tarvitaan vain mies ja kännykkä”. Telakkakierros kuitenkin osoitti, että miesten lisäksi tarvitaan vähän muutakin. Meyerilla laivanrakennus alkaa suunnittelun jälkeen metalliosien valmistuksesta. Kävimme valmistusprosessia kronologisesti läpi metallin leikkaamisesta, hitsaamiseen, tukivahvisteista maalaukseen ja lopulta kuiva-altaan pohjalle. Telakan valmistusprosessissa laivat kootaan lohkoista, jotka yhdistellään suuressa kuiva-altaassa toisiinsa odottamaan sisävarustelua. Laivan varustelu toteutetaan pääosin kokonaistoimitusten periaattein, jolloin kokonaistoimittaja vastaa esim. laivan keittiön tai kuntosalin kokonaisuudesta “avaimet käteen” -periaattein. Keskeisessä roolissa ovatkin lukuisat kotimaiset ja ulkomaiset meri-klusterin alihankintayritykset.
Kierroksen lopuksi pääsimme tutustumaan lokakuussa 2014 vesille laskettuun Mein Schiff 4 -risteilijään. Risteilijä on tarkoitus luovuttaa tilaajalleen keväällä 2015, jonka jälkeen alus risteilee kesäisin Pohjois-Euroopassa ja talvisin Kanariansaarilla. Laivan piipusta nousi jo savua ja totesimme, että moottorit olivat ainakin paikalleen asennettu ja koekäyttö taisi olla kyseessä. Astuessamme laivaan huomasimme, että turvavarustus oli varsin tarpeellinen. Kiersimme sokkeloista laivaa Ari Rajamäen opastuksella hämmästellen selvästi keskeneräisen työmaan sekamelskaa. Kuitenkin tässä vaiheessa moni kokonaisuus oli jo valmiina, mutta tarkoin verhottuna suojavarustein vahinkojen välttämiseksi. Komentosillalla näimme ällistyttävän määrän elektroniikkaa, kaapeleita, monitoreja ja lopulta myös Microsoftin ohjelmistoja. Nykyristeilijän kapteenilta vaaditaankin merenkulkutaitojen lisäksi huomattavaa laivateknologian hallintaa.
Yhteenvetona: todensimme laivan olemassaolon, valmiusasteen ja erityisesti telakan merkityksen meri-klusterin työllistäjänä. Aistittavissa oli myös tyytyväisyys nykyiseen pääomistajaan. Meyer Werft on perheomisteinen yritys, jossa yrityksen toimintaa pyritään kehittämään pitkällä tähtäimellä ja säilyttäen satojen vuosien laivanrakennustraditio. Telakan toimitusjohtaja, Jan Meyer, oli myös paikalla Pansiossa tekemässä havaintoja telakan 1.350 työntekijän työpanoksesta. Saimme erinomaisen käsityksen telakan toiminnasta käytännön tasolla sekä virikkeitä laskentatoimen teoreettisiin pohdintoihin.