Namibian laajalla puhuttujen kielten kirjolla ja kielipolitiikalla on omat vaikutuksensa koulumaailmaan. Soili Norro tarkastelee tulevassa väitöstutkimuksessaan opetuskielen vaikutuksia oppimiseen Namibian peruskoulussa. Tutkimustaan varten Norro keräsi aineistoa kahdessa paikallisessa koulussa Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.
Namibian virallinen kieli on englanti, mutta maassa puhutaan sen ohella kymmeniä paikallisia kieliä. Englantia puhuu äidinkielenään vain 3–4 %. Koulujen perusopetusta annetaan oppilaiden omalla kielellä neljänteen luokkaan asti, jolloin opetuskieli vaihtuu englanniksi. Koulukieliä, joilla annetaan opetusta, on yhteensä 13.
Kieltenopettaja Soili Norro kiinnostui asetelman vaikutuksista oppimiseen. Soveltavan kielentutkimuksen jatko-opiskelija keräsi aineistoa väitöstutkimustaan varten Namibian kouluissa alkuvuodesta 2020.
– Mielestäni nykykäytäntö ei ole pedagogisesti paras vaihtoehto, koska englannin kielen taito ei käytännössä ole kaikilla oppilailla vielä 4. luokalla niin hyvä, että se riittäisi oppimiseen, Norro kuvaa.
Ratkaisuna kielirajat ylittävä pedagogiikka
Koska kaikki eivät hallitse englantia vielä 4. luokalla riittävän hyvin, luokissa tapahtuu jatkuvasti ”hallitsematonta” kielten vaihtoa. Norron mukaan ratkaisu tilanteeseen kouluissa voisi olla kielirajat ylittävä pedagogiikka, joka ei edellyttäisi muutoksia viralliseen kieleen.
– Olisi paljon parempi ratkaisu tunnistaa ja tunnustaa eri kielten asemat. Opettaja voisi suunnitella eri kielten käytön tarpeen mukaan etukäteen. Kieliä käytettäisiin strategisesti ja suunnitelmallisesti, Norro sanoo.
– Käytännössä voitaisiin esimerkiksi tuottaa sanastoja oppilaiden käyttöön ja oppilaat voisivat tehdä ryhmätöitä omalla kielellään, vaikka opetus olisikin englanniksi. Tämä vaatisi erityisesti täydennyskoulutusta opettajille, Norro jatkaa.
Parempia oppimistuloksia ja motivaatiota
Osa opettajista ja vanhemmista voi olla sitä mieltä, ettei luokassa saa käyttää muuta kuin englantia.
– Joustava kielten käyttö on kuitenkin tutkimusten mukaan tehokkaampaa kuin vain yhden, oppilaalle vieraan kielen käyttö, Norro muistuttaa.
Namibiassa englannin kielellä on virallisena kielenä ja koulujen pääasiallisena opetuskielenä hyvä asema.
Kieli on osa identiteettiä
– Jos koulussa puhutaan vain arvostettuna pidettyä englantia, saattaa tilanne vaikuttaa oppilaan omaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiin negatiivisesti. Omaa kieltä pitäisi olla mahdollisuus myös käyttää ”luvan kanssa”, Norro kertoo.
– Oppilaan itsetunto voi kärsiä ja motivaatio laskea, jos hänen omaa kieltään ei tunnusteta eikä opiskelu vieraalla kielellä suju. Oppimismotivaatio ja -tulokset luultavasti paranisivat, kun oppilaat voisivat käyttää omaa kieltään.
Norron mukaan lähtötilanne on sitä mutkikkaampi, mitä enemmän eri kieliä luokassa puhutaan.
– Luokassa voi olla jopa 8 eri kieliryhmän edustajaa. Tarkoitukseni oli jatkaa aineiston keruuta vielä pohjoisessa, jossa kieliä on vähemmän kuin pääkaupungissa. Olisi ollut kiinnostavaa vertailla pääkaupungin ja pohjoisen koulujen tilannetta.
Koronapandemia kuitenkin muutti tilanteen, ja Norro joutui palaamaan Suomeen suunniteltua aiemmin.
Kenttäjaksolta aineisto artikkeliväitöskirjaan
Tutkimuksessaan Norro havainnoi 4. luokan oppitunteja ja haastatteli opettajia kahdella koululla Windhoekissa, kummallakin viikon ajan. Opettajat osallistuivat kyselytutkimukseen, jolla kartoitettiin heidän asenteitaan monikielistä opetusta ja koulujen kielipolitiikkaa kohtaan ja kyseltiin heidän käyttämistään opetusmenetelmistä.
– Kenttäjakson jälkeen olen litteroinut ja analysoinut aineistoa, jonka pohjalta minun on tarkoitus kirjoittaa kaksi artikkelia. Artikkelimuotoinen väitöskirjani valmistuisi tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos mahdollista, toivon pääseväni vielä toiselle kenttäjaksolle Namibiaan kesällä 2021, Norro kertoo.
Teksti: Tina Myllyniemi
Kuvat: Soili Norro
