Uusi tutkimus osoittaa, miten Turun kaupungin ja sataman toimintoja voidaan yhteensovittaa ja tehostaa digitaalisuuden keinoilla sekä edistää samalla paremman kaupunkiympäristön syntyä kaupunkikeskustan laajentuessa kohti satamaa.
Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamassa Älykäs satamakaupunki -hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia tehostaa kaupungin ja sataman toimintaa ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta hyödyntämällä digitaalisuutta. Tutkimuksen mukaan älykkäässä satamakaupungissa kaupunki ja satama voivat hyötyä esimerkiksi yhteisistä infrastruktuureista ja datasta. Niiden avulla voidaan paitsi tehostaa toimintaa myös vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia ja parantaa niin asukkaiden kuin vierailijoidenkin elämänlaatua.
Vaikka älykaupunkikeskustelu painottuu usein teknologiaan, älykkään satamakaupungin konseptia kehittänyt Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteishanke toi esiin, että älykaupunki merkitsee myös parempia mahdollisuuksia edistää asukkaiden ja muiden sidosryhmien osallisuutta ja rakentaa yhteiskehittämisen kulttuuria.
Älykäs satamakaupunki -hankeen loppuraportit suomeksi sekä englanniksi.
Tutkimusartikkeleita ja uusia näkökulmia
Loppuraporttien lisäksi hankeen ainestoa on hyödynnetty tieteellisissä julkaisuissa. Viimeisemmässä artikkelissa Smart port city: Digital interfaces for enhancing RoPax port and city co-existence tarkastellaan älykaupungin ulottuvuuksia ja tunnistetaan useita rajapintoja kaupungin ja sataman välillä.
Yksi keskeinen teema on älykäs liikkuminen, joka korostuu erityisesti tilanteissa, joissa kaupunki laajenee lähemmäs satamaa, kuten Turun Linnanniemen alueelle lähitulevaisuudessa. Tässä kontekstissa intermodaaliset tehottomuudet ja alikäytetyt tilat, kuten pysäköintialueet, muodostavat haasteita.
Digitalisaatio voi tarjota ratkaisuja: esimerkiksi liikkuminen palveluna -kaltaiset ratkaisut voivat yhdistää lauttojen aikataulut osaksi joukkoliikenteen kokonaisuutta ja tuoda esiin mikroliikkumisen, kuten kaupunkipyörien, tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä parantaa matkustajakokemusta ja vähentää ruuhkia sataman lähialueella. Myös pysäköinnin käyttötietojen analyysi voi tukea parempaa tilasuunnittelua ja resurssien kohdentamista.
Koska yksi kaupungin ja sataman välisen syvemmän integraation esteistä vaikuttaa olevan korkeat tiedonkeruukustannukset, on tärkeä selvittää, millaisia uusia mahdollisuuksia tällainen integraatio voisi tarjota sekä kuinka vahva tarve niille mahdollisuuksille on kaupunkilaisilla ja kaupallisilla sidosryhmillä.
Artikkelin tutkimus täydentää älykaupunkien tutkimuskenttää osoittamalla satamien keskeisen roolin älykaupunkien kehityksessä, erityisesti satamakaupungeissa, kuten Turussa.
