Tutkimusperustaiset ratkaisut ja akateeminen vapaus vahvistavat demokratiaa teknologiamurroksessa
Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto kokosivat 15. lokakuuta Euroopan parlamenttiin päättäjiä, tutkijoita ja virkamiehiä pohtimaan, miten Eurooppa vahvistaa demokratian kestävyyttä teknologisen murroksen keskellä.
Tilaisuuden kumppaneina toimivat Euroopan parlamentin jäsenet Ville Niinistö (Greens/EFA) ja Lina Gálvez (S&D), joka on Euroopan parlamentin Tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikkö (STOA) -paneelin varapuheenjohtaja.
Avauspuheenvuoroissa korostui yliopistojen rooli kriittisen ajattelun ja tutkimusnäyttöön perustuvan päätöksenteon turvaajina. Helsingin yliopiston vararehtori Anne Portaankorva muistutti, että demokraattiset vapaudet ja akateeminen vapaus kulkevat käsi kädessä ja Euroopan on pysyttävä kriittisen ajattelun turvasatamana. Åbo Akademin vararehtori Marko Joas painotti, ettei teknologia yksin vahvista demokratiaa, vaan vaikuttavuus syntyy hyvästä suunnittelusta, selkeistä standardeista ja vastuuvelvollisuudesta.
Tutkimusperustaiset innovaatiot lisäävät osallistumista ja luottamusta
Ensimmäinen paneeli tarkasteli, miten demokraattiset innovaatiot, kuten kansalaispaneelit, deliberaatio sekä läpinäkyvyyttä tukevat digityökalut, algoritmien riskitarkastukset ja yhteiset mittarit, voivat lisätä osallistumista ja parantaa päätösten laatua.
Euroopan komission AI-toimistosta Malgorzata Nikowska korosti vaatimustenmukaisuutta jo suunnitteluvaiheessa. Julkisen sektorin tekoälyratkaisuihin tulee sisällyttää ennakkoriskien arviointi, läpinäkyvyys ja osaamisen vahvistaminen. Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund ehdotti kansalaispaneelien systemaattista käyttöönottoa kaikilla päätöksenteon tasoilla, sekä painotti, kuinka tärkeää on ymmärtää erilaisia poliittisia kantoja ja olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa, etenkin yhä polarisoituvassa maailmassa.
Turun yliopiston professori Maija Setälä painotti digitaalisten työkalujen ja deliberaation yhdistämistä tavalla, joka säilyttää osallistujien autonomian ja varmistaa tekoälyn läpinäkyvyyden. Helsingin yliopiston professori Mikko Rask ehdotti demokratiavalmiustason arviointia, jolla mitataan organisaatioiden valmiutta hyödyntää demokratiaa vahvistavia ratkaisuja. Hyvät suoritukset palkittaisiin esimerkiksi jatkorahoituksella.
Akateeminen vapaus oikeusvaltion tukipylväänä
Toinen paneeli käsitteli akateemista vapautta osana oikeusvaltiota. Helsingin yliopiston professori Kimmo Nuotio totesi, että akateeminen vapaus on tuotava johdonmukaisesti osaksi EU-sääntelyä ja rahoituksen ehtoja. Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolta Slaven Misljencevic korosti tarvetta pysäyttää ja kääntää heikentyvä kehitys ja kertoi käynnissä olevasta Euroopan tutkimusalueen julkisesta kuulemisesta, joka tuottaa päätöksenteon tueksi näyttöä myös akateemisesta vapaudesta. Lina Gálvez painotti avoimuutta tutkimusrahoituksessa ja muistutti, että akateeminen vapaus on myös talouden, kilpailukyvyn ja turvallisuuden kysymys.
Tilaisuus linkittyi EU:n politiikkakehykseen, kuten poliittisen mainonnan avoimuuteen, digipalveluasetukseen ja AI-asetukseen, sekä marraskuussa odotettavaan Euroopan demokratian kilpeen, joka vahvistaa vaalien eheyttä, jäsenmaiden kykyä tunnistaa ja torjua disinformaatiota sekä edistää mediakasvatusta, faktantarkistusta, kansalaisosallistumista ja kriittistä ajattelua. Näistä uudistuksista antoi korkean tason katsauksen tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Euroopan komission teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
