Opiskelijat luennolla 63

Uraseurantakyselystä apua koulutuksen kehittämiseen

01.10.2019

Uraseurantakyselyyn toivotaan vastauksia Turun yliopistossa vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä vuonna 2016 tohtorin tutkinnon suorittaneilta.

Yliopistot seuraavat valmistuneiden työllistymistä ja työurien alkuvaiheita tekemällä vuosittain valtakunnallista uraseurantaa. Uraseurantakyselyt lähetetään maistereille viisi vuotta ja tohtoreille kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kyselyt toteutetaan yliopistojen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston kanssa yhteistyönä.

Syksyn 2019 uraseurannat käynnistyvät lokakuussa ja niiden kohderyhmänä ovat vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tai varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneet sekä vuonna 2016 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Valmistuneita lähestytään loka- ja marraskuussa joko tekstiviestillä, kirjeitse tai sähköpostitse. Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella.

Uraseurannalla kerätään tietoa valmistumisen jälkeisen työuran ensimmäisistä vuosista. Valmistuneita pyydetään arvioimaan tyytyväisyyttä tutkintoonsa ja tähänastiseen työuraansa sekä kuvaamaan työllistymiseensä vaikuttaneita tekijöitä.

– Valmistuneilta saatava tieto on arvokasta ja jokainen vastaus on tärkeä, sillä työelämä muuttuu nopeasti. Alumnimme osaavat arvioida saamaansa koulutusta suhteessa työelämässä saatuun kokemukseen. Hyödynnämme tietoa koulutuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Tavoitteenamme on, että valmistuneella olisi mahdollisimman hyvät eväät tehdä valintoja ja pärjätä valitsemallaan polulla, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö toteaa.

Palaute on Pekka Toloselle työkalu

Yliopisto-opettajana Turun opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevä Pekka Tolonen hyödyntää työssään kyselyitä.

– Uraseuranta-aineisto on antanut hyödyllistä tietoa työelämässä tarvittavista taidoista sekä myös siitä, miten koulutuksen on koettu vastaavan näihin tarpeisiin. Ymmärrys näistä kummastakin auttaa opetussuunnitelmien laatimisessa ja käytännön opetustyössä.

Uraseurantakyselyiden tietoja on hyödynnetty erityisesti oman osaamisen tunnistamisen apuvälineenä. Opiskelijat eivät välttämättä aina tunnista esimerkiksi opinnoissa karttuneita työelämätaitoja. Opintojaksoilla on pyritty tekemään näkyväksi niitä työelämätaitoja, joita juuri on opittu.  

– Käytännön työnhaun tilanteissa on aika keskeistä, että pystyy kertomaan mitä osaa.

Tolonen työskenteli aiemmin uskontotieteen oppiaineessa, jossa kehiteltiin paljon uraohjausta ja työelämätaitoja kehittäviä opintojaksoja.

– Innostuin niin, että luin itseni lopulta opoksikin. Näiltä ajoilta on perua palautemateriaalien hyödyntäminen.

Opettajankoulutuslaitoksella on päättymässä juuri iso kansallinen OVET-hanke, jossa on opiskelijavalintojen kehittämistä varten muodostettu moniulotteinen opettajan osaamisen malli. Tänä lukuvuonna niin opettajankoulutuslaitoksella kuin koko yliopistossakin uudistetaan opetussuunnitelmia. Opettajan osaamisen malli yhdistettynä uraseurannan hyvin konkreettisiin tietoihin työllistymisestä ja työelämätaidoista tarjoaa erinomaiset edellytykset opetussuunnitelman kehittämiselle.

– Jos jotain voisi toivoa niin sitä, että yhä useampi valmistunut vastaisi näihin kyselyihin, sillä niistä on aidosti hyötyä koulutuksen kehittämisessä, Tolonen sanoo.

Tuomas Koivula

 

Luotu 01.10.2019 | Muokattu 01.10.2019