Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama tutkijaryhmä on julkistanut tietokannan, jossa verrataan miljoonia tekstejä ja tekstikatkelmia. Tarkasteltavat tekstit on julkaistu sanoma- ja aikakauslehdissä Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1645–1918. Käytetty ohjelmisto on suunniteltu alun perin DNA- ja proteiinisekvenssien tunnistamiseen.
Projektissa selvitetään, miten uutiset, ilmoitukset ja muut tekstit levisivät maantieteellisesti eri puolille Ruotsia ja Suomea ja miten niitä voitiin käyttää uudelleen kauan alkuperäisen julkaisun jälkeen. Turun yliopiston johtamaan hankkeeseen osallistuu tutkijoita myös Helsingin yliopistosta, Uumajan yliopistosta ja Örebron yliopistosta.
Inspiraationa rajat ylittävä tieto
Hankkeen johtajana toimineen Turun yliopiston akatemiaprofessori Hannu Salmen mukaan digitaaliset kokoelmat ovat usein hautautuneet kansallisten instituutioiden alle. Salmen johtamaa tutkijaryhmää innosti ajatus eri maiden aineistojen yhdistämisestä. Näin oli mahdollista saada näkyviin rajat ylittävän tiedon liikkeet.
- Ruotsinkielinen lehdistöaineisto oli tähän työhön erinomainen valinta, sillä Ruotsissa ensimmäinen lehti julkaistiin jo vuonna 1645, Suomessa vuonna 1771. Saimme mukaan myös Yhdysvalloissa julkaistuja ruotsinkielisiä lehtiä. Näin hankkeessa on sekä ajallista että maantieteellistä kattavuutta, Hannu Salmi toteaa.
Tutkijaryhmällä ei ole tiedossa toista työkalua, joka antaisi mahdollisuuden seurata tekstien kopiointia 1600-luvulta 1900-luvulle. Salmi kertoo tietokannan mahdollistavan myös kulttuurisesti kiinnostavan tavan tarkastella Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden kehitystä vuosisatojen saatossa. Tietokanta on tutkijoiden ja suuren yleisön käytettävissä osoitteessa textreuse.sls.fi
Tietokanta luotiin osana tutkimusprojektia Informationsflöden över Östersjön: Svenskspråkig press som kulturförmedlare 1771–1918.
***
Lisätietoa: Hannu Salmi | Turun yliopisto (utu.fi)