Vieraiden kielen yliopistokoulutusta vahvistetaan puolen miljoonan euron hankkeella
Uusi hanke tuo merkittävän panostuksen saksan, ranskan ja venäjän kielten koulutukseen. Yksi konkreettinen keino on pilotti, joka mahdollistaa saksan tai ranskan kielen yliopisto-opintojen aloittamisen ilman näiden kielten aikaisempaa taitoa.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos on mukana valtakunnallisessa hankkeessa, joka kehittää saksan, ranskan ja venäjän kielten yliopistollisen tutkintokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle 500 000 euroa harkinnanvaraista valtionrahoitusta kaudelle 1.1.2025–31.7.2028.
Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. Turun yliopiston lisäksi mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Åbo Akademi.
Ratkaisuja monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi
Muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt kouluissa radikaalisti. Opetusta annetaan epätasaisesti eri puolilla Suomea.
Vähäinen vieraiden kielten osaaminen on ongelma, joka luo esteitä suomalaisen yhteiskunnan, työelämän, talouden ja kulttuurin kehittymiselle.
Hanke pyrkii varmistamaan, että kielen ja kulttuurin asiantuntijoita riittää myös tulevaisuudessa. Se huolehtii suomalaisen yhteiskunnan kielivarannon ja kielellisen huoltovarmuuden jatkuvuudesta.
– Tämä hanke nostaa esiin vieraiden kielten osaamisen merkityksen. Se paikkaa puutetta, joka syntyy katkeilevista koulutuspoluista peruskoulusta yliopistoon. Kielikoulutuksen hajanaisuus puolestaan johtuu siitä, että Suomessa ei ole valtakunnallista vieraiden kielten koulutusta koskevaa strategiaa, ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo.
Pedagogisesti kunnianhimoisia ratkaisuja
Hankkeessa kehitetään yliopistojen välistä opetussuunnitelma- ja opiskelijavalintayhteistyötä. Konkreettisena tavoitteena on kehittää hyviä yhteisiä käytäntöjä erityisesti maisterivaiheessa sekä edistää etäopetusta yliopistojen välillä.
Lisäksi hankkeessa pilotoidaan malli, joka mahdollistaa saksan tai ranskan kielen yliopisto-opintojen aloittamisen ilman näiden kielten aikaisempaa taitoa. Malli on kansallisesti merkittävä avaus, jonka myötä saksan ja ranskan yliopistollisesta kielikoulutuksesta tulee entistä saavutettavampaa. Myös lähtötasotaitoja edellyttävä väylä opintoihin säilyy.
Johanssonin mukaan kielitaitoa olisi ajateltava nykyistä laajemmin. Kielitaito ja kulttuurinen osaaminen ovat asiantuntijatyön edellytyksiä. Kansainvälisessä yhteistyössä ja toiminnassa monikielisyystaidot ovat olennaisia.
– Tämä koskee useita aloja kansainvälisestä kaupasta poliittiseen yhteistyöhön ja maanpuolustukseen. Tiedon huoltovarmuuteen kuuluu olennaisena kielellinen huoltovarmuus, jota tarvitaan luotettavan tiedon hankkimiseen ja tiedon tulkitsemisessa.
