Yrityksen vastuullisuus ei poissulje verosuunnittelua

​Kauppaoikeuden professori Reijo Knuutinen alusti otsikolla ”Verotus ja yhteiskuntavastuu”. Hän käsitteli luennollaan ajankohtaisen teoksensa Verotus ja yrityksen yhteiskuntavastuu teemoja.

Knuutinen huomautti, että on olemassa yrityksiä, jotka julkisesti kertovat kantavansa huolta ihmisistä ja ympäristöstä, mutta samaan aikaan aggressiivisesti minivoivat verotustaan.

– Ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden vaatimusta pidetään yrityskentässä melko selvänä, mutta verojenmaksun paikka tällä agendalla on ollut hieman epäselvä.

Yleistä mielipidettä ja asiantuntijapuheenvuoroja tarkasteltaessa vaikuttaa ilmeiseltä, että myös vastuullinen veronmaksu kuuluu yrityksen yhteiskuntavastuun keskeisiin teemoihin. Monet yritykset ovatkin ottaneet yritysvastuuraportointiinsa mukaan myös veroasiat esimerkiksi esittämällä yrityksen maksamat verot valtioittain tai veromuodoittain.

Knuutisen mukana verotusta saa ja sitä tuleekin suunnitella. Vastuullisuus siis ei tarkoita sitä, että yrityksen pitäisi maksaa ylimääräisiä veroja. Vastuullisuus ei myöskään poissulje verosuunnittelua.

– Verotuksen osalta vastuullisuus voisi tarkoittaa sitä, että monikansalliset yritykset huomioivat kussakin toimintamaassaan reilulla tavalla kyseisen valtion fiskaaliset tarpeet ja lain kirjaimen ohella myös lain hengen. Laki ei nimittäin koskaan ole vain kirjaimia, vaan sillä on myös oma tarkoituksensa.

Virtuaalilaboratoriossa simuloidaan sekä materiaali että olosuhteet

Materiaalifysiikan professori Kalevi Kokko puhui aiheesta ”Materiaalitutkimusta virtuaalilaboratoriossa”. Kokko kertoi, miten materiaalitutkimusta tehdään enenevässä määrin myös laskennallisesti. Mielenkiintoista laskennallisen alan tutkimusta tehdään paljon uusien, eksoottisten materiaalisovellusten alalla.

– Laskennallisessa tutkimuksessa teorian antamia tuloksia käyttäen luodaan ensin tutkittavan systeemin malli, joka tämän jälkeen koodataan tietokoneohjelmaksi. Tällöin todellisen systeemin ominaisuuksia on mahdollista simuloida tietokoneella tai tutkia tilanteita, joita on kokeellisesti vaikea tai mahdoton saavuttaa.

Virtuaalilaboratoriolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa sekä tutkittava materiaali että tutkimusmenetelmät ovat olemassa ainoastaan tietokoneen ohjelmakoodina

– Toisin sanoen tutkittava materiaali sekä sen olosuhteet ovat simuloituja eli virtuaalisia.

Kolonialismin ja nationalismin taustat avaavat tulkintoja nykymaantieteeseen

Maantieteen, alana ihmismaantiede professori Hille Koskela puhui aiheesta ”Järjen ja tunteen maantieteet”. Koskela muistutti, että tieteenä ja yhteiskuntaan vaikuttavana alana maantieteen merkitys on historiallisesti pohjautunut kolonialismiin ja nationalismiin.

– Kolonialismin ja nationalismin taustat avaavat kiinnostavia tulkintoja nykymaantieteeseen. Sen ytimessä kamppailevat järki ja tunne. Sen perusta on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Lisäksi se on lähtökohtaisesti poliittista: kolonialisteille tärkeää oli alistaa, nationalisteille puolustaa.

Koskela pohti, miten oman tilan puolustaminen näyttäytyy ihmisen arkielämän, kaupunkipolitiikan ja valtioiden tasoilla. Ihmisten arkielämässä oman tilan puolustaminen liittyy turvattomuuden tunteeseen. Kaupunkipolitiikan tasolla taas käydään jatkuvaa kilpailua, jossa jokainen kaupunki haluaa maineensa kiirivän mahdollisimman kauas.

– Valtiotasolla oman tilan puolustaminen on kenties hankalinta. Yhdistymisen ja erottumisen ristipaine ei ole helppoa edes Euroopan mittakaavassa, globaalista puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että kolonialismin ja nationalismin haamut ovat palanneet 2000-luvun maailmaan.

Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Tytti Sokura