Asiasana: Väitös

Lääketieteen lisensiaatti Christoffer Stark selvitti väitöstutkimuksessaan, että thymosiini beeta 4 -peptidi vähentää infarktialueen laajenemista ja sydämen vasemman kammion epäedullista uudelleenmuovautumista sydäninfarktin jälkeen. Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä peptidin toiminnasta ja auttavat suunnittelemaan sillä tehtäviä tulevia kokeiluja.

Tohtorikoulutettava Barbara Class havaitsi väitöstutkimuksessaan, että sinitiaisten käyttäytyminen ei ainoastaan heijasta lintujen persoonallisuutta, vaan vaikuttaa myös niiden elossasäilyvyyteen sekä lisääntymismenestykseen. Tutkimuksessa selvisi, että sinitiaisten persoonallisuus muuttuu linnun kasvaessa poikasesta aikuiseksi sekä myös aikuisen linnun vanhetessa.

Paulina Budzynska esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että geenien luentaa ohjaavat tekijät IRF4 ja BACH2 osallistuvat vasta-aineita tuottavien solujen kehittymiseen sekä vasta-aineiden optimointiin säätelemällä vasta-ainegeeneihin kohdistuvia mutaatioita.

Valtiotieteiden maisteri Markus Nikkarla esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että tutkijat eivät ole asettaneet Immanuel Kantin filosofiaa riittävällä tarkkuudella historialliseen kontekstiinsa. Väittelijä tarttuu tutkimuksessaan tähän tehtävään ja esittää, että Kantin tulkintayrityksiä kohdanneet vaikeat ongelmat ovat näin ratkaistavissa.

Lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuth kartoitti väitöstutkimuksessaan puutiaisten levinneisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Suomessa. Feuth selvitti tutkimuksessaan Lymen borrelioosin ilmaantuvuuden eri puolilla Suomea ja eri-ikäisessä väestössä. Lisäksi väitöstutkimus paljastaa ihmisen immuunipuolustukseen liittyvän toimintahäiriön, joka näyttäisi altistavan borrelioosin kehittymiselle.

Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempiä säteilyn haitallisille vaikutuksille, joten säteilyaltistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tässä potilasryhmässä. Turun yliopistossa väittelevä Hannele Niiniviita tarkasteli lasten ja nuorten säteilyannoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tietokonetomografiatutkimuksissa. Tutkimuksessa havaittiin säteilyannoksen riippuvan monesta eri tekijästä, joiden hallitseminen optimoidun tutkimuksen saamiseksi on haastavaa.

D-vitamiinin puutteella on todettu olevan yhteys lisääntyneeseen MS-taudin riskiin, mutta raskausaikaisen D-vitamiinipuutteen yhteys MS-tautiin on kuitenkin ollut vielä epäselvä. Lääketieteen lisensiaatti Julia Åivon väitöskirjatutkimuksessa todettiin äidin raskaudenaikaiseen D-vitamiinin puutteeseen liittyvän lapsen merkitsevästi kohonnut riski sairastua myöhemmin MS-tautiin.

Vesa Kilpi selvitti toimitusketjujen johtamisen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan tiedon merkitystä yritysten hankintatoimessa. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa siitä, millaista osaamista hankinnassa tarvitaan, jotta markkinoiden tieto saadaan paremmin käyttöön. ‒ Yritysten kannattaa pohtia hankinnan muuttunutta roolia ja varmistaa toimintaedellytykset, Kilpi sanoo.

Hypnoosin ja uneliaisuuden välillä on yhteys, osoittaa Turun yliopistossa väittelevä Levente Móró. Tutkimuksessaan Móró havaitsi myös, että tiedostava psykedeelisten aineiden käyttö voi edistää itsetuntemusta ja henkilökohtaista mielenhallintaa. Väittelijä ehdottaakin, että hallusinogeenisten aineiden kohdalla otettaisiin huomioon niiden käyttö hengellisiin ja uskonnollisiin tarkoituksiin.

Luun muodostuksen ja ylläpidon mekanismit on tunnettava tarkoin, jotta luisen tukirangan sairauksiin, kuten osteoporoosiin, voitaisiin kehittää uusia tehokkaita hoitokeinoja. Väitöskirjatutkimuksessaan Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella Ameya Bendre selvitti, miten Fam3c-proteiini ja luusolujen Dicer1-proteiini vaikuttavat näihin mekanismeihin.