Tuore väitöstutkimus osoittaa, että työllä on suomalaisille suuri merkitys arkielämän järjestäjänä ja sosiaalisena yhteisönä. Silti työn keskeisin merkitys on työ itse ja työnteko koetaan kunnia-asiana. Katri Rintamäki tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa suomalaisten kuvauksia 2000-luvun työelämästä.
Filosofian maisteri Mari Lehti selvitti väitöstutkimuksessaan siittiön hännän muodostumiseen tarvittavia proteiinien kuljetusmekanismeja. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin miesten hedelmättömyyden syitä. – Siittiön muodostumiseen tarvittavien geenien tunnistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voisimme paremmin diagnosoida hedelmättömyyttä ja arvioida hedelmöityshoitojen tehoa ja turvallisuutta, Mari Lehti pohtii.
LL Petri Kresanov selvitti väitöstutkimuksessaan hapettuneiden HDL-rasvojen yhteyksiä tunnettuihin valtimotaudin riskitekijöihin. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että HDL:n eli hyvän kolesterolin kyky kuljettaa haitallisia hapettuneita rasvoja pois elimistöstä saattaa olla merkittävä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.
Natalia Ollus tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa Suomessa. Tutkimus paljastaa talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisen muutoksen johtaneen siihen, että työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän joustoa. Tämän seurauksena erityisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Väitöstutkimuksen mukaan hyväksikäyttö muodostaa jatkumon, jonka toisessa päässä ovat alipalkkaus ja huonot työolot – toisessa ääripäässä ihmiskauppa ja pakkotyö.
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että rinovirukset aiheuttavat merkittävän osan lasten varhaisista uloshengitysvaikeuksista. Riitta Turunen totesi tutkimuksessaan, että allerginen herkistyminen ja molempien vanhempien tupakointi liittyi vahvasti lasten uloshengitysvaikeuksiin.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana muotoilluissa ohjesäännöissä ei enää suositella, että pienten lasten virtsatieinfektioiden jälkeen tehtäisiin rutiinisti laajoja kuvantamistutkimuksia virtsan takaisinvirtauksen (vesikoureteraalinen refluksi, VUR) löytämiseksi. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljastaa, että näitä ohjesääntöjä noudattamalla saattaa jäädä löytymättä huomattava määrä merkittäviä diagnooseja.
Kehittyneet mittausteknologiat mahdollistavat molekyylitason prosessien mittaamisen, jolloin useista vakavista sairauksista saadaan yhä tarkempaa tietoa. Maiju Pesonen kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa analyysimenetelmiä, jotka hyödyntävät sairauksista tarjolla olevan tiedon mahdollisimman tehokkaasti.
Lauri Rantalan väitöstutkimuksen mukaan keskisuuret yritykset voivat tehostaa prosessejaan ostotoiminnan automatisoinnilla. Automatisoinnilla saavutetaan parhaat tulokset, kun toiminnanohjauksen perusjärjestelmät toimivat ‒ tällöin automatisointi ei vaadi suuria tietoteknisiä investointeja.
KTM William Degbey tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansainvälisen yrityskaupan vaikutuksia asiakassuhteiden pysyvyyteen. Tutkimus osoittaa, että yrityskaupassa asiakassuhteen dynamiikka muuttuu, mikä vaatii suhteen ylläpitämisen lisäksi myös lisäponnisteluja.
Kuvausparametreja ja kuvankäsittelytekniikoita yhdistelemällä lääketieteellisistä kuvantamistekniikoista voidaan saada enemmän informaatiota.