Kielitaidon osoittaminen tutkinnoissa

Yliopistossa suoritettavissa tutkinnoissa opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito sekä vähintään yhden vieraan kielen taito. Tutkintoihin liittyvästä kielitaidon osoittamisesta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa 794/2004 (6 §).

Tälle sivustolle on koottu tietoa tutkintojen kielitaitovaatimuksista ja ohjeita kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta.

Valtioneuvoston asetus kielitaidosta

Tutkintoihin liittyvästä kielitaidon osoittamisesta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004, 6 §) seuraavaa:

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Tutkintoihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot

Kunkin tutkinto-ohjelman pakolliset kieli- ja viestintäopinnot on merkitty opetussuunnitelmaan, joka on opinto-oppaassa: https://opas.peppi.utu.fi/fi/perustutkintokoulutus/14002/o?period=2020-2022

Ne on myös koottu erikseen oppaan kieli-ja viestintäopintojen sivulle:
https://opas.peppi.utu.fi/fi/kieli-ja-viestintaopinnot/17538?period=2020-2022

Lisätietoa kieli- ja viestintäopintojen koko opintotarjonnasta on saatavilla täältä:
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/opintotarjonta

Yhteystiedot

Kielitaitovaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä Kieli- ja viestintäopintojen keskukseen:
kievi@utu.fi 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskielen määrittely

Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa.

Koulusivistyskieli voidaan todeta suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta seuraavin edellytyksin:

  • Jos olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomen kielessä mutta lukiossa ruotsin kielessä tai toisin päin, molemmat ovat koulusivistyskieliäsi.
  • Jos äidinkielesi on muu kuin suomi tai ruotsi ja olet käynyt peruskoulun ja/tai lukion Suomessa ja opiskellut suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2 tai R2), koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi.
    • Huom! Jos olet saanut ylioppilastutkinnossa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeesta vähintään arvosanan magna cum laude (M) koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi.
  • Jos et ole käynyt peruskoulua tai lukiota Suomessa, koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi.
  • Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeen ammatillisen perustutkinnon, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.
  • Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeiset opintosi ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän suomalaisessa peruskoulussa.
  • Jos olet suorittanut IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon Suomessa tai ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.

Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi, ota yhteyttä HOPS-ohjaajaasi tai tiedekuntasi opintoneuvojaan selvittääksesi tarkemmin, mitä kieli- ja viestintäopintoja sinun pitää suorittaa.

Taulukko 1. Koulusivistyskielen määrittely ylioppilastutkinnon perusteella

Ylioppilastutkinnon kieli/tyyppi Ylioppilastutkinnon
äidinkielen koe
Koulusivistyskieli Kypsyysnäytteen kieli
suomi

suomi

suomi suomi
suomi tai ruotsi suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2/R2) arvosana vähintään magna cum laude (M) suomi tai ruotsi suomi tai ruotsi
suomi tai ruotsi suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2/R2) arvosana korkeintaan cum laude (C) muu Kypsyysnäytettä ei tehdä erillisenä kirjoituskokeena
ruotsi (suoritettu Suomessa) ruotsi ruotsi ruotsi

IB, EB, Reifeprüfung-tutkinto Suomessa tai ulkomailla

  muu, ellei peruskoulun perusteella suomi tai ruotsi. Katso taulukko 2. Jos koulusivistyskieli on muu, kypsyysnäytettä ei tehdä erillisenä kirjoituskokeena
Ulkomailla suoritettu peruskoulua ja lukiota vastaava koulutus   muu Kypsyysnäytettä ei tehdä erillisenä kirjoituskokeena

Taulukko 2. Koulusivistyskielen määrittely peruskoulun perusteella

Peruskoulun äidinkielen opintojen kieli Koulusivistyskieli Kypsyysnäytteen kieli
suomi suomi suomi
ruotsi ruotsi ruotsi

suomi tai ruotsi toisena kielenä

muu kuin suomi tai ruotsi

Kypsyysnäytettä ei tehdä erillisenä kirjoituskokeena

peruskoulu suoritettu muualla kuin Suomessa muu kuin suomi tai ruotsi

Kypsyysnäytettä ei tehdä erillisenä kirjoituskokeena

Lisätietoa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481#Pidm45237816901152

Mihin koulusivistyskieli vaikuttaa?

Kandidaatin tutkinnossa (sekä LL- ja HLL-tutkinnoissa)

Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten osoitat suomen ja ruotsin kielen taidon ja miten suoritat kypsyysnäytteen tutkinnossasi.
https://opas.peppi.utu.fi/fi/kieli-ja-viestintaopinnot/17538?period=2022-2024

Maisterin tutkinnossa

Jos suoritat pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa ja koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi mutta olet suorittanut alemman korkeakoulututkintosi ulkomailla, sinun on osoitettava kielitaitosi tutkinnossasi. Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten osoitat suomen ja ruotsin kielen taidon ja miten suoritat kypsyysnäytteen.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) taidon osoittamisesta voi hakea vapautusta erityisin perustein. Katso kohta Ruotsin opinnoista vapauttaminen.

Työelämässä

Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, osoitat tutkintotodistuksella julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon.

(Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 242/2003 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030424 )

 

Ruotsinkielinen koulusivistys

Jos olet saanut koulusivistyksesi ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteen ruotsiksi. Tällöin et suorita ruotsin kielen pakollisia opintoja tutkintoosi. 

Toisen kotimaisen kielen (suomi) taidon voit halutessasi osoittaa suorittamalla kypsyysnäytteen myös suomen kielellä. Tällöin molemmat kypsyysnäytteet tarkastetaan kielitaidon osalta. Näin osoitat ruotsin kielessä erinomaisen taidon ja suomen kielessä hyvän taidon.

 

Suomen kielen taidon osoittaminen kypsyysnäytteellä

Mikä kypsyysnäyte on ja milloin se tehdään?

Kypsyysnäyte on erillinen kirjallinen opintosuoritus, josta tarkistetaan asiasisältö ja kieliasu. Se laaditaan pääsääntöisesti osana kandidaatin tai LL-, HLL-tutkinnon opinnäytettä, siihen liittyvästä aiheesta (yliopistojen tutkinnoista annettu asetus 794/2004). 

Kypsyysnäytteessä on osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Merkintä tallennetaan opintotietojärjestelmään opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä.

Hyväksytyllä, koulusivistyskielellä kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (424/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

Kypsyysnäyte tehdään erillisenä kirjoituskokeena vain kerran. Jos kypsyysnäyte on jo tehty aiempaan korkeakoulututkintoon kirjoituskokeena ja siitä on tarkistettu kieliasu, tutkinnon kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa (esim. lyhennelmä). Tästä suorituksesta tarkistetaan perehtyneisyys asiasisältöön.

Jos olet suorittanut kandidaatin tutkinnon muualla kuin Suomessa, sinun pitää suorittaa kypsyysnäyte erillisenä kirjoituskokeena maisterin tutkinnon yhteydessä ja tästä suorituksesta tarkistetaan sekä asiasisältö että kielitaito. Ks. kohta Mihin koulusivistyskieli vaikuttaa.

Millä kielellä kypsyysnäyte kirjoitetaan?

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä*, eli suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintotodistukseen merkitään koulusivistyksesi kieli sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen.

Jos olet saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, sinun ei tarvitse kirjoittaa kypsyysnäytettä erillisenä kirjoituskokeena, vaan kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa opinnäytetyöstä (esim. lyhennelmä), ja sillä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opiskeltavaan alaan.

Kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi):

Sinulla voi olla kaksi koulusivistyskieltä, jos esimerkiksi olet suorittanut ruotsinkielisen peruskoulun ja saanut päättötodistuksessa hyväksytyn arvosanan ruotsin kielestä äidinkielenä ja suorittanut lukion suomen kielellä ja ylioppilastutkinnossa äidinkielen yo-kokeen suomen kielessä. Silloin sinulla on mahdollisuus valita, kummalla kielellä suoritat kypsyysnäytteen vai suoritatko sen molemmilla kielillä. Mikäli suoritat sen molemmilla kielillä, saat osoitettua erinomaisen taidon molemmissa kielissä. Jos suoritat kypsyysnäytteen vain yhdellä kielellä, saat siinä erinomaisen taidon. Toisella kielellä tulee osoitetuksi hyvä taito koulusivistyskielen perusteella.

*Katso kohta koulusivistyskielen määrittely.

Kypsyysnäytteellä osoitettava kielitaidon taso

Erinomainen taito

Osoitat erinomaisen kielitaidon kypsyysnäytteellä siinä kielessä, joka on koulusivistyskielesi (suomi tai ruotsi).

Jos sinulla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) ja suoritat kypsyysnäytteen molemmilla kielillä, osoitat erinomaisen taidon molemmissa kielissä.

Hyvä tai tyydyttävä taito

Hyvä tai tyydyttävä kielitaito osoitetaan toisessa kotimaisessa kielessä.Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi. 

Lisätietoa ruotsin opinnoista toisena kotimaisena kielenä saat täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/opintotarjonta/ruotsi

Jos toinen kotimainen kielesi on suomi, voit osoittaa siinä hyvän taidon kypsyysnäytteellä. Turun yliopistossa ei ole tarjolla kieliopintoja, joilla voi osoittaa suomen kielen taidon toisena kotimaisena kielenä.

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat, joiden koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voivat osoittaa tyydyttävän suomen kielen taidon tietyillä kieliopinnoilla. Katso tarkemmat ohjeet Humanistisen tiedekunnan intrasivuilta (vaatii kirjautumisen).

Muut tavat osoittaa erinomainen kielitaito

Jos suoritat kypsyysnäytteen vain toisella koulusivistyskielelläsi tai jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, voit työnhakutilanteessa osoittaa erinomaisen kielitaidon seuraavilla tutkintoon kuulumattomilla tavoilla:

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomi tai ruotsi) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur
  • Valtionhallinnon kielitutkinnon arvosanalla erinomainen taito tai niihin rinnastettavan yleisen kielitutkinnon arvosanalla 6. Tietoa kielitutkintojen suorittamisesta on saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilta
Opiskelijan ohjeet

Kypsyysnäytteen suorittamisesta sovitaan opinnäytteen ohjaajan ja opiskelijan kesken, kun opinnäytetyö on jätetty tarkastettavaksi. Tässä vaiheessa opiskelijan pitää ottaa puheeksi tarvittavat yksilölliset järjestelyt ja kypsyysnäytteen kieli.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sähköisenä Exam-tenttinä, jonka kesto on kolme (3) tuntia. Opiskelijana saat sähköpostiin ilmoituksen, kun tentti on avattu järjestelmään, minkä jälkeen voit varata ajan kypsyysnäytteen kirjoittamista varten. Sähköisen tentin ohje: https://utuguides.fi

Valmistaudu kypsyysnäytteen kirjoittamiseen. Syvenny näihin opiskelijan ohjeisiin: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/kypsyysnayte-kirjoitusohje

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, kirjoitat kypsyysnäytteen ruotsin kielellä.
Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kirjoitusohje (pdf)

Kypsyysnäyteprosessi

 

Milloin kypsyysnäytettä ei tarvitse tehdä kirjoituskokeena?

Jos sinulla on aiempi korkeakoulututkinto ja olet siinä yhteydessä osoittanut kielitaitosi, erillistä kirjoituskoetta ei tarvitse tehdä. Tällöin tässä tutkinnossasi kypsyysnäytteenä toimii opinnäytetyön tiivistelmäsivu tai muu soveltuva osa opinnäytetyöstä (esim. lyhennelmä), ja sillä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opiskeltavaan alaan. Hae vapautusmerkintää oman tiedekuntasi opintotoimistosta/sähköisellä AHOT-lomakkeella ja liitä hakemukseen kopio tutkintotodistuksestasi.

Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja olet suorittanut aiemman korkeakoulututkinnon ulkomailla, sinun pitää suorittaa kypsyysnäyte kirjoituskokeena koulusivistyskielelläsi. Tämä koskee myös englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoita.

Luki- tai muu oppimisvaikeus ei vapauta kypsyysnäytteestä kirjoituskokeena, mutta se otetaan huomioon esteettömyyssuunnittelijan suosituksen perusteella. Tarkemmat yksilöllisiin järjestelyihin liittyvät ohjeet ovat intrassa.

Ruotsin kielen taidon osoittaminen

Tutkintoon kuuluvat ruotsin opinnot

Turun yliopistossa toinen kotimainen kieli on ruotsi. Jos koulusivistyskielesi on suomi, sinun pitää osoittaa ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettavilla ruotsin kielen opinnoilla. Katso tutkintoosi kuuluvien pakollisten ruotsin opintojen tarkemmat tiedot oman tutkinto-ohjelmasi opinto-oppaasta.

Lisätietoa ruotsin opinnoista on saatavilla täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kieli-ja-viestintaopintojen-keskus/opiskelu/opintotarjonta/ruotsi

Ruotsin opinnoista vapauttaminen

Nämä ohjeet päivitetään lukuvuoden 2022-2023 alussa.

Vieraan kielen taidon osoittaminen

Missä kielessä vieraan kielen taidon voi osoittaa?

Tutkinto-ohjelmasta riippuu, missä kielessä vieraan kielen taidon voi osoittaa. Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettavilla vieraan kielen opinnoilla. Lisätietoja saa Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen intranet-sivuilta.

Humanistinen tiedekunta

Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, kiinan, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Lisätietoa saa tiedekunnan intranet-sivuilta.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Opiskelijat voivat halutessaan osoittaa vieraan kielen taidon sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä (lisätietoja eduopo@utu.fi ja oporauma@utu.fi).

Lääketieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan englannin kielessä.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Vieraan kielen taidon voi osoittaa sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä.

Oikeustieteellinen tiedekunta

Vieraan kielen taidon voi osoittaa englannin tai saksan kielissä. Maisterin tutkinnossa suoritetaan 6 op vierasta kieltä, sillä kielellä, joka aloitettu oikeusnotaarin tutkinnossa.

Teknillinen tiedekunta

Vieraan kielen taito osoitetaan pääsääntöisesti englannin kielessä. Vieraan kielen taidon voi osoittaa sopimuksen mukaan myös jossain muussa kielessä.

Turun kauppakorkeakoulu

Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijoiden tulee osoittaa vieraan kielen taito kahdessa kielessä. Vaihtoehtoina ovat englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, ranskan, saksan ja venäjän kieli. Lisätietoa intranet-sivuilla.

Maisterin tutkinnossa suoritetaan 6 op yhtä vierasta kieltä.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. 

Vieraan kielen opinnoista vapauttaminen

Tiedekunta voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan vieraan kielen taidon osoittamisesta. Ota tarvittaessa yhteyttä tiedekuntasi opintotoimistoon.