Valmistaudu kypsyysnäytteen kirjoittamiseen - opiskelijan ohjeet

Turun yliopiston kypsyysnäytteen kirjoitusohje (suomen kieli)

Kypsyysnäyte on 300–400 sanan mittainen kirjoitelma, joka kirjoitetaan tehtävänannon mukaisesti tutkielman pohjalta. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on aikaa 3 tuntia (erityisjärjestelyinä lisäaikaa saaneille 4 tuntia).

Tekstilaji: Kypsyysnäyte on otsikoitu esseetyyppinen teksti. Kypsyysnäyte ei ole tosiasioita luetteleva tenttivastaus eikä tutkielman referaatti.

Rakenne: Tekstin tulee olla jäsennelty kokonaisuus, jossa on johdattava aloitus, asiaa käsitteleviä kappaleita sekä lopetus. Tekstillä pitää olla otsikko, joka on tehtävänannossa joko annettu valmiina tai jätetty kypsyysnäytteen kirjoittajan laadittavaksi. Väliotsikoita ei käytetä.

Lukija: Kypsyysnäyte on itsenäinen teksti, joten lukijan on ymmärrettävä teksti ilman että hän on tutustunut tutkielmaan. Lukijalla voi olettaa olevan tieteenalan perustiedot, mutta hän ei tunne tutkielman erikoisalan käsitteistöä.

Kieliasu: Tekstin tulee olla yleiskieltä ja kieliasultaan kielenhuollon suositusten mukaista: lause- ja virkerakenteet ovat moitteettomia, ja teksti noudattaa suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Tyyli on asiatyyliä. Teksti etenee kielen varassa eikä esim. kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.

Tekstieditorin tekniset ohjeet: Kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi. Ajatusviiva merkitään seuraavasti: väli yhdysmerkki väli.

Tarkemmat kirjoitusohjeet opiskelijalle

Tekstilaji

Tekstilaji: Kypsyysnäyte on otsikoitu esseetyyppinen teksti. Kypsyysnäyte ei ole tosiasioita luetteleva tenttivastaus eikä tutkielman referaatti.


Kypsyysnäyte on tekstilajiltaan esseetyyppinen teksti. Essee on tekstilaji, jossa tarkastelet otsikon ilmaisemaa asiaa ensin taustoittamalla sitä, sitten käsittelemällä sitä ja lopuksi esittämällä johtopäätös.

Kypsyysnäyte edustaa eri tekstilajia kuin tekemäsi opinnäyte: Kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma tai muu opinnäytteesi on tieteellinen esitys, jossa muun muassa on metakieltä (esim. tarkastelen tässä tutkielmassa) ja lähdeviitteitä. Opinnäytteelläsi osoitat, että osaat laatia tieteellisen esityksen. Kypsyysnäytteellä sen sijaan osoitat, että osaat laatia asiantuntijakirjoitelman aiheesta, joka liittyy opinnäytteesi aiheeseen. Kypsyysnäytteeseen ei siis merkitä lähdeviitteitä.

Kypsyysnäyte ei myöskään ole tutkielman referaatti, joka taas on oma tekstilajinsa. Kypsyysnäytteessä ei itse asiassa tarvitse viitata tutkielmaan lainkaan.  Älä siis käytä seuraavan kaltaisia ilmaisuja "Kuten tutkielmassa tuli ilmi…", "Opinnäytteessä tarkastelin" tai "Aineistostamme nousi esiin". Sen sijaan voit tuoda asiantuntemustasi esiin esimerkiksi ilmauksilla "On olennaista havaita", "Tässä huomionarvoista on" tai muilla tavoilla.

Rakenne

Rakenne: Tekstin tulee olla jäsennelty kokonaisuus, jossa on johdattava aloitus, asiaa käsitteleviä kappaleita sekä lopetus. Tekstillä pitää olla otsikko, joka on tehtävänannossa joko annettu valmiina tai jätetty kypsyysnäytteen kirjoittajan laadittavaksi. Väliotsikoita ei käytetä.


Tekstin tulee olla jäsennelty kokonaisuus, jossa on johdattava aloituskappale, asiaa käsitteleviä kappaleita sekä lopetuskappale. Muista siis, että lukija ei tunne taustalla olevaa opinnäytettä. Älä siis aloita seuraavanlaisella ilmauksella: "Tutkielmassani tarkastelin X:ää".

Aloituskappaleessa johdattele lukija aiheeseen esittelemällä tarkasteltava ilmiö. Älä aloita suoraan aiheen käsittelyllä kuten tyypillisessä tenttivastauksessa. Määrittele käyttämäsi erikoisalan termit, joita lukijan ei voi edellyttää tuntevan.

Jäsentele sisältö kappaleisiin. Käsittele yhdessä kappaleessa yhtä asiakokonaisuutta. Järjestä kappaleet johdonmukaisesti ja kiinnitä huomiota kappaleen sisäiseen sidosteisuuteen eli osoita asioiden välisiä suhteita. Älä käytä väliotsikoita.

Lopetuskappaleessa kokoa käsittelemäsi aihe. Aiheen käsittely ei saa katketa kesken, joten laadi kokoava päätöskappale, jolla saatat aiheen käsittelyn päätökseen. Älä toista jo kertomaasi, vaan tee johtopäätös, ratkaisuehdotus, luo tulevaisuudennäkymä tai muu aiheeseen sopiva lopetus.

Otsikko

Tekstillä pitää olla otsikko, joka on tehtävänannossa joko annettu valmiina tai jätetty kypsyysnäytteen kirjoittajan laadittavaksi.


Laadi kypsyysnäytteellesi otsikko. Jos otsikko on annettu sinulle tehtävänannossa valmiina, käytä sitä sellaisenaan muuttamatta sitä.  Varmista, että tekstisi vastaa otsikkoa. Jos laadit otsikon itse, tee siitä informatiivinen ja houkutteleva. Otsikon pitää suomenkielisessä tekstissä olla suomenkielinen.

Lukija

Lukija: Kypsyysnäyte on itsenäinen teksti, joten lukijan on ymmärrettävä teksti ilman että hän on tutustunut tutkielmaan. Lukijalla voi olettaa olevan tieteenalan perustiedot, mutta hän ei tunne tutkielman erikoisalan käsitteistöä.


Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytteeseen perehtymättömälle lukijalle. Kypsyysnäyte on itsenäinen tekstikokonaisuus, vaikka se käsittelee samaa aihetta kuin opinnäyte. Lukija ei kuitenkaan ole kuka tahansa tai ns. maallikko vaan esimerkiksi toinen oman tieteenalan opiskelija, joka on suorittanut kahden ensimmäisen vuoden opinnot. Tämä tarkoittaa sitä, että voit käyttää tieteenalasi terminologiaa, mutta avaa ne termit, joita et voi olettaa kaikkien lukijoiden tuntevan.

Käsittele kypsyysnäytteessäsi aihetta, älä tutkielmaa, äläkä raportoi opinnäytteen tekoa tai tutkimusprosessia. Opinnäytteeseen viittaaminen edellyttäisi lukijalta joko opinnäytteen tuntemista tai ainakin siihen tutustumista kypsyysnäytteen lukemisen yhteydessä. Älä siis käytä seuraavan kaltaisia ilmaisuja "Kuten tutkielmassa tuli ilmi", "Opinnäytteessä tarkastelin" tai "Aineistoistamme nousi esiin".

Kielenhuolto ja tyyliseikat

Kieliasu: Tekstin tulee olla yleiskieltä ja kieliasultaan kielenhuollon suositusten mukaista: lause- ja virkerakenteet ovat moitteettomia, ja teksti noudattaa suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Tyyli on asiatyyliä. Teksti etenee kielen varassa eikä esim. kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa.


Kypsyysnäytteessä edellytetään erinomaista suomen kielen taitoa. Kielen tulee olla asiatyylistä sekä suomen kielen oikeakielisyyssuositusten ja oikeinkirjoitussääntöjen mukaista. Lause- ja virkerakenteiden tulee olla samantyyppisiä kuin yleiskielessä. Hyvä kypsyysnäyteteksti on rakenteeltaan looginen ja etenee sidosteisesti.

Kieliasuun liittyy myös argumentaation ymmärrettävyys ja loogisuus. Jos kieli on epätarkkaa, lukija ei kykene seuraamaan argumentaatiota, asioiden yhteyksiä ja asian käsittelyssä etenemistä.

Kiinnitä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Lauserakenne: sanajärjestys, kongruenssi, rektio, viittaussuhteet (pronominit, omistusliitteet), lauseenvastikkeet
  • Välimerkit: pilkun käyttö, yhdysmerkin ja ajatusviivan työnjako
  • Yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit

Lue ja tarkista tekstisi huolellisesti ennen palauttamista. Yksittäinen kielivirhe ei johda suorituksen hylkäämiseen, mutta useita tai toistuvia virheitä sisältävää suoritusta ei voida hyväksyä.