Ruotsin kieli toisena kansalliskielenämme on tärkeässä asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Ruotsin kielen osaaminen on keskeistä myös liike-elämässä, koska Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat merkittäviä kauppakumppaneitamme. Ruotsin kieltä osaamalla pääset osaksi suomenruotsalaista ja koko pohjoismaista kulttuuria.

Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen on osoitettava korkeakoulututkinnon yhteydessä. Kieli- ja viestintäopintojen keskus tarjoaa tutkintoon kuuluvien ruotsin kurssien lisäksi valmentavia ja valinnaisia kursseja.

Välkommen på våra kurser!

Valmentavat kurssit

Mikäli ruotsin lähtötasosi on alempi kuin B1 (ks. eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko) ja tarvitset harjoitusta ennen tutkintoon kuuluvaa alakohtaista kurssia, voit osallistua ruotsin valmentavalle kurssille.
Kauppakorkeakoulu: KKRU0002
Muut tiedekunnat: KIRU1071

Valmentavalla kurssilla kerrataan ruotsin kielen perusrakenteita ja kartutetaan sanavarastoa sekä suullisten että kirjallisten harjoitusten avulla. Kursseja järjestetään syys- ja kevätlukukaudella, ja voit valita itsellesi sopivan opiskelumuodon kontakti- ja verkkokurssien joukosta.

Jos et ole varma, tulisiko sinun osallistua valmentavalle kurssille, voit arvioida kielitaitoasi lähtötasotestin avulla.

Valinnaiset kurssit

Vapaavalintaisilla kursseilla ylläpidät kielitaitoasi sekä kehität sitä edelleen. 

Ruotsin valinnaiset kurssit

Lähtötasotesti

Ennen tutkintoon kuuluvaa alakohtaista ruotsin kurssia on hyvä miettiä, onko oma kielitaito vaaditulla tasolla. Tutkintoon kuuluvalle kurssille osallistuminen edellyttää vähintään taitotasoa B1. Omaa taitotasoasi voit arvioida esimerkiksi eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) taitotasoasteikon avulla. Itsearvioinnin tueksi on kehitetty myös lähtötasotesti

Testi on vapaaehtoinen, ja sen tarkoitus on auttaa sinua tunnistamaan omat taitosi – opettajat eivät seuraa testin tuloksia. Testin tulosten pohjalta voit itse arvioida, olisiko sinun tarpeen osallistua valmentavalle kurssille ennen tutkintoon kuuluvaa ruotsin kurssia. Kerrata voi myös itsenäisesti, tai osallistumalla esim. kansalaisopistojen tarjoamille kertauskursseille.

Arviointi

Korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetaan myös valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin opinnot. Tutkintoon vaadittavan ruotsin kielen taidon arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen KORU-hankkeen suosituksia. 

KORU-hankkeen suositukset korkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioimiseksi otettiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa 1.8.2006 alkaen. Suoritukset arvioidaan asteikolla hyvä taito (4), tyydyttävä taito (2), hylätty.

 

KORU-taitotasokuvaukset puhumisen arviointiin
Hyvä taito:
arvosanat 4–5
(B2–C1)
Tyydyttävä taito:
arvosanat 1–3 (B1)
Hylätty:
(A2 tai alle)
Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa. Viestintä sujuu vaivattomasti ja sen osapuolet kokevat sen luontevaksi. Osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi rutiininomaisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa tilanteissa, mutta puhe usein niukkaa ja katkonaista. Viestin välittyminen saattaa edellyttää ponnistelua ja totuttelua muilta osapuolilta. Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.
Vuorovaikutustaidot
Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Osaa ilmaista itseään pääosin tilanteen mukaisesti.
Vuorovaikutustaidot
Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Saattaa tarvita tuke muilta osapuolilta.
Vuorovaikutustaidot
Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta.
Sanasto
Hallitsee laajan ja monipuolisen oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.
Sanasto
Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumi- seen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.
Sanasto
Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja.
Rakenteet
Käyttää rakenteita monipuolisesti ja melko virheettömästi. Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta. Pystyy useimmiten korjaamaan virheet itse.
Rakenteet
Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.
Rakenteet
Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat usein taivutettu väärin.
Ääntäminen
Ääntää selkeästi ja luontevasti.
Lauserytmi luontevaa.
Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.
Ääntäminen
Ääntää pääosin ymmärrettävästi. Lauserytmi voi olla katkonaista. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.
Ääntäminen
Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää.

 

KORU-taitotasokuvaukset kirjoittamisen arviointiin

Hyvä taito:
arvosanat 4–5
(B2-C1)

Tyydyttävä taito:
arvosanat 1–3 (B1)

Hylätty:
(A2 tai alle)

Osaa kirjoittaa asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia, vaativiakin työelämässä tarvittavia yleisiä ja oman alansa tekstejä tilanteen ja kohderyhmän mukaisesti. Osaa kirjoittaa yksinkertaisesti,
pääosin yhtenäisesti ja ymmärrettävästi rutiininomaisia
työelämässä tarvittavia yleisiä oman alansa tekstejä.
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Tekstin sisältö ja jäsentely
Kirjoittaa sujuvaa, eheää ja jäsenneltyä tekstiä, joka on sisällöltään
kattava kokonaisuus.
Tekstin sisältö ja jäsentely
Kirjoittaa pääosin yhtenäistä ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Kielelliset epäjohdonmukaisuudet voivat osin vaikeuttaa ymmärtämistä.
Tekstin sisältö ja jäsentely
Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä.
Sanasto
Hallitsee laajan ja monipuolisen
oman alan ja yleiskielen sanaston vaativistakin tilanteista suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta.
Sanasto
Hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen. Sanojen ja sanontojen käytössä useita epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.
Sanasto
Hallitsee suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja.
Rakenteet
Käyttää rakenteita monipuolisesti ja
melko virheettömästi.
Vaativissa rakenteissa voi olla horjuvuutta.
Rakenteet
Käyttää perusrakenteita yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Muiden kielten vaikutusta toisinaan havaittavissa.
Rakenteet
Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin.

 

LÄHTEET:

Raija Elsinen & Taina Juurakko-Paavola, Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, Hämeenlinna 2006.

Jyväskylän yliopisto / Kielikompassi

 

Näyttökoe

Tutkintoon vaadittava alakohtainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito on joissakin tiedekunnissa mahdollista suorittaa myös näyttökokeena. Näyttökoetta suositellaan opiskelijoille, joilla on erittäin vahva ruotsin kielen taito ja joilla on myös alakohtaista osaamista ruotsiksi (esim. alan työkokemus myös ruotsin kielellä, opiskelu ja/tai alan työkokemus Ruotsissa, opiskelija on kaksikielinen mutta hänen koulusivistyskielensä on suomi).

Kirjallisessa näyttökokeessa hyväksytyt suorittavat tämän jälkeen myös suullisen näyttökokeen, jonka ajankohta sovitaan opettajan kanssa erikseen. Kirjallisessa näyttökokeessa hylätyn arvosanan saaneet opiskelijat suorittavat tutkintoonsa kuuluvan ruotsin kielen opintojakson (kirjallinen ja suullinen taito) normaalisti. Näyttökokeeseen saa osallistua vain kerran käymättä kurssia.

Tarkemmat tiedot näyttökokeesta löytyvät opinto-oppaasta.

Svenskspråkiga studenter

Om ditt skolbildningsspråk och/eller modersmål är svenska kontakta din studiehandledare eller svensklärare för att kontrollera vilka regler som gäller just dig och vilka kurser du ska ta.

Om ditt skolbildningsspråk är svenska skriver du mognadsprovet på svenska. Speciella regler gäller även dig som har fått din skolbildning på två olika språk (t.ex. svenskspråkig grundskola och finskspråkigt gymnasium). Kontakta fakultetens studiesekreterare för mer information.