Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on eettisesti hyväksyttävän ja uskottavan tutkimuksen edellytys.

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat on kuvattu TENKin ohjeessa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. Eettisesti hyväksyttävän tutkimuksen keskeisiä periaatteita ovat:

  • rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa
  • tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaiset ja eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät
  • tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluva avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
  • muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioiminen
  • tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi sekä tietoaineistojen tallentaminen tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla
  • vaadittujen tutkimuslupien hankkiminen sekä eettisen ennakkoarvioinnin tekeminen tarvittaessa
  • tutkimusryhmän jäsenten asemasta, oikeuksista, vastuista, velvollisuuksista sekä tekijyyttä, omistajuutta ja käyttöoikeuksia koskevista periaatteista sopiminen kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista
  • rahoituslähteiden ja muiden merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittaminen asianosaisille ja raportoiminen tutkimustuloksia julkaistaessa
  • esteellisyysnäkökohtien huomioiminen
  • hyvä henkilöstö- ja taloushallinto tutkimusorganisaatiossa
  • tietosuojaa koskevien kysymysten huomioiminen

 

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset ja loukkausepäilyjen käsitteleminen Turun yliopistossa

Suomen yliopistoissa on havaittu vain vähän hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisella tarkoitetaan yhtäältä tutkimuksen suorittamisessa ja tutkimustulosten kirjaamisessa ilmenevää piittaamattomuutta ja holtittomuutta ja toisaalta vilppiä tieteellisessä toiminnassa. Tutkimusvilpiksi lasketaan kaikenlainen tutkimustulosten sepittäminen, vääristely, luvaton lainaaminen ja anastaminen.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittely

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevasta epäilystä tehdään kirjallinen ilmoitus  tiedekunnan opintopäällikölle tai rehtorille. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut lomakemallin hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä ilmoittamista varten.

Tarkempina menettelyohjeina epäilyjen käsittelemiseksi käytetään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita.

Tutkimusetiikan tukihenkilöt

Tutkimusetiikan tukihenkilöt tarjoavat yliopiston henkilökunnalle luottamuksellista ja puolueetonta tietoa erilaisissa tutkimuseettisissä ongelmatilanteissa. Tukihenkilöiltä voi kysyä neuvoa sekä ennaltaehkäisevästi että epäiltäessä hyvän tieteellisen käytännön loukkausta.

Turun yliopistossa tutkimusetiikan tukihenkilöinä toimivat erikoistutkija Marko Ahteensuu, professori Jyrki Korkeila, erityisasiantuntija Hanna Lagström ja tutkijatohtori Helena Siipi. Tukihenkilöt ovat saaneet tehtäväänsä TENKin järjestämän koulutuksen. He hoitavat tehtäviään oman toimensa ohella.

Tutkimusetiikan tukihenkilöt toimivat yli tiedekuntarajojen. He ovat tavattavissa henkilökohtaisesti, puhelimitse ja sähköpostitse, mutta ensimmäisen yhteydenoton toivotaan tapahtuvan sähköpostitse.