Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa

Innovatiivisten ruokaketjujen kehittäminen on yksi merkittävimmistä maakunnan strategisista painopisteistä niin maakuntastrategiassa, maaseudun kehittämisstrategiassa 2014-2020 kuin Älykkään erikoistumisen ohjelmassa. TUKEVA-hanke tähtää ruokaketjun yritysten kehittämiseen, toimialakohtaisten kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä tulevaisuuden suuntaviivojen maalaamiseen, jotta varsinaissuomalainen ruokaketju on myös tulevaisuudessa elinvoimainen, tulevaisuuteen katsova kasvuala.

Varsinais-Suomen maakuntien ja seutukuntien SWOT-analyysit

Maakunta

Varsinais-Suomi (PDF)
Egentliga Finland (svenska PDF)

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruoantuotantoalue. Ruokaketjun vaikutus Varsinais-Suomen talouteen ja työllisyyteen on mittava. Koko maakunnan liikevaihdosta 14 % muodostuu ruokaketjusta ja kaikista maakunnan toimipaikoista noin viidennes kuuluu ruokaketjuun. Ruokaketjun suora työllistävä vaikutus on jopa 19 700 henkilöä (Tilastokeskus 2019).

Seutukunnat

Kemiönsaari (PDF)
Kimitoön (svenska PDF)

Kemiönsaaren ruokaketjun erityispiirteitä ovat mikroyrittäjyys, vahva alkutuotanto, matkailu ja sesonkiluonteisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö, artesaaniruoka sekä pienet vaihtoehtoiset ruuan suoramyyntikanavat.

Loimaan seutu (PDF)

Loimaan seutu on vahvaa alkutuotanto- ja maatalousaluetta. Näihin perustuvaa laajaa osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään myös paikallisessa yritys- ja kehittämistoiminnassa.

Parainen (PDF)
Pargas (svenska PDF)

Matkailulla, sesonkiluonteisuudella ja erikoisviljelyllä, kuten varhaisperunan ja omenan viljelyllä, on huomattava vaikutus Paraisten alueen elinkeinoihin. Yritykset ovat pääasiassa pieniä ja perhevetoisia, yksin yrittäjiä on huomattava määrä. Perheissä ja tiloilla on usein useita eri yrityksiä, jotka vakauttavat sesonkien vaihteluja.

Salon seutu (PDF)

Salo on 121 miljoonan euron liikevaihdollaan Suomen suurin alkutuotannon kunta. Kun tähän lisätään seutukuntaan kuuluvan Someron 59 miljoonan euron liikevaihto, koostuu Salon seutukunnan alueelta lähes neljännes Varsinais-Suomen maatalouden liikevaihdosta.

Turun seutu (PDF)
Åboregionen (svenska PDF)

Väestöpohjan ja vilkkaan ravintolakulttuurin lisäksi Turun seudun erityispiirteitä nimenomaan ruokaketjun näkökulmasta on maakunnan ison elintarviketeollisuuden keskittyminen Turun alueelle, 79 % maakunnan yli 50 henkilöä työllistävistä elintarvikealan yrityksistä sijaitsee Turun seudulla.

Vakka-Suomi (PDF)

Vakka-Suomen erityispiirteinä voidaan pitää hyviä kasvuolosuhteita, jonka vuoksi alkutuotantoa on paljon alueella. Näin ollen alueella olevat vihannes- ja juurespakkaamot ovat liikevaihdoltaan suurimpia ja myös merkittäviä työllistäjiä.

 

>> Haastatteluiden tuloswebinaarin (2.2.2022) materiaali

 

Hankkeen toteuttajien ja rahoittajien logot

TUKEVA-hanke

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä yritysten kehittämistoiminnan aktivointi. Hankkeen osatavoitteena on selvittää varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten kehittämistarpeita ja liiketoiminnan kehittymisen esteitä, analysoida toimintaympäristön ja kuluttajakysynnän muutostekijöitä ruokaketjun toimijaverkostossa sekä ennakoida tulevaisuuden kehityssuuntia.

Toimenpiteet

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä ovat Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten haastattelut (SWOT-analyysi). Haastatteluiden tulokset ovat pohjana yritysten aktivointi-, verkostoitumis- sekä keskustelutilaisuuksien teemoituksessa. Näiden tavoitteena on alueen ruokaketjun yritysten ja sidosryhmien aktivoiminen yhteistyöhön. Hankkeen lopputuloksena tuotetaan ruokaketjun kehitystarveraportti ”Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten ja toimintaympäristön tulevaisuuden kehittämistarpeet”.

Kohderyhmä

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset Annex I tuotteita eli maataloustuotteita jalostavat yritykset sekä non-Annex I tuotteita eli elintarvikkeita valmistavat yritykset maaseudulla. Sekundaarisena kohderyhmänä ovat ruokaketjun eri toimijatasot sekä jakelu- ja kuluttajaverkostot.

Hankkeen toteutus

Hankkeen koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus. Osatoteuttajia ovat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy sekä Novida ammattiopisto ja lukio.

Hanketta toteutetaan 2021-2022 ja sitä rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 80 % (Varsinais-Suomen Ely-keskus) ja 20 % muuta julkista rahoitusta.