Tutkimus kulttuuriperinnön tutkimuksen suuntautumisvaihtoehdossa
Kulttuuriperinnön tutkimus tarkastelee yhteisöissä ja instituutioissa muodostuvaa ja tuotettua kulttuuriperintöä. Tutkimme niihin liittyvää muistamista, historiaa, menneisyyden tuotteistamista sekä suojelua ja säilyttämistä.
Kulttuuriperinnön tutkimukselle tyypillisiä kysymyksiä ovat:
- Mikä on kulttuuriperintöä ja mikä ei ole sitä?
- Mikä on kulttuuriperinnön arvo ja mikä on sen merkitys?
- Miten kulttuuriperintö syntyy, muuttuu ja kestää?
- Miten kulttuuriperintö välittyy sukupolvelta toiselle?
- Mitä ovat kulttuuriperintöinstituutiot ja miten ne toimivat?
- Kuka on kulttuuriperinnön vastaanottaja?
- Kenelle kulttuuriperintö on tarkoitettu?
- Miten kulttuuriperintöä suojellaan ja säilytetään?
- Miten kulttuuriperintö omaksutaan?
- Miten historiallinen identiteetti muodostuu?
- Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?
- Kuka käyttää historioita ja miten niitä käytetään?
- Miten kulttuuriympäristö muodostuu?
- Mistä syntyy tilan, paikan tai maiseman muisti?
- Miten ja miksi kulttuuriperintö tuhoutuu tai häviää?
Käynnissä olevat tutkimushankkeet
- Linguistic Industrial Heritage (LINGINHERI) / Teollisuuden kieliperintö
Kulttuuriperinnön tutkimusryhmät
Teollisen kulttuuriperinnön tutkimusryhmä
Teollisen kulttuuriperinnön tutkimusryhmä on toiminut vuodesta 2008. Tutkimusryhmä keskittyy tarkastelemaan teollisen kulttuuriperinnön yhteisöjä, prosesseja, osallisuuksia sekä jälkiteollisten yhteisöjen kulttuuriperinnön arvonluontia. Ryhmässä on tuotettu yksi väitöskirja, yksi Akatemian post doc -hanke ja viety läpi kaksi Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa hanketta. Ryhmään kuuluu post doc -asiantuntijoita ja jatkotutkijoita. Se on tuottanut useita opinnäytteitä ja julkaisuja. Valmisteluvaiheessa on 2022 uusi hanke, joka käsittelee Porin Kupariteollisuuspuiston kulttuuriperintöä ja kestäviä tulevaisuuksia.
Lisätietoja: anna.sivula@utu.fi
Tilaushistorian ja paikallishistorioiden tutkimusryhmä
Ryhmä on toiminut vuodesta 2003 ja tuottaa kunta- tai yhteisörahoitteisia tilaushistorioita: (Hankkeet: Noormarkun historia 2003-2008, Porin Vapaaehtoisen Palokunnan historia 2009-2013, Merikarvian historia 2013-2018; Euran historia 2018-2022; Postiostoskulttuurin historia 2021-2022.)
Lisätietoja: anna.sivula@utu.fi
EU COST Action Women on the Move (CA19112)
EU COST Action Women on the Move (CA19112) on kansainvälinen tutkimusverkosto, joka tekee näkyväksi naisten siirtolaisuuden merkitystä eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Vuosina 2020–2024 toimivan verkoston johtaja on apulaisprofessori Marie Ruiz (Université de Paris). Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori Pirita Frigren toimii siirtolaisuuden muistamista ja identiteettiä käsittelevässä työryhmässä. Verkostossa toteutetaan kulttuuriperintökasvatuksen keinoin esimerkiksi avoimia oppimateriaaleja, karttasovelluksia, aineistotietokantoja, opastettuja kierroksia ja näyttelyitä.
Yhteyshenkilö: Pirita Frigren, pirita.frigren@utu.fi
Päättyneet tutkimushankkeet
Takaisin Suomeen? Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena (toim. Riina Haanpää & Tarja Laine & Outi Tuomi-Nikula). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 42. Turun yliopisto, Pori 2013.
Kotina suojeltu talo. Arkea, elämää ja rakennussuojelua Suomessa ja Saksassa (toim. Eeva Karhunen & Outi Tuomi-Nikula). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 13. Turun yliopisto, Pori 2007.
Living with cultural heritage. Sharing experiences and knowledge around the Baltic Sea (toim. Riina Haanpää & Laura Puolamäki & Eeva Raike). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 53. Turun yliopisto, Pori 2018.
Kuunarin kryssi. Merikarvialaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle (päätoim. Anna Sivula, toim. Riina Haanpää & Anni Ruohomäki). Merikarvian kunta, Merikarvia 2017.
Noormarkun historia: erämaasta eletyksi paikaksi (toim. Maarit Grahn & Anna Sivula). Noormarkun kunta, Noormarkku 2008.
Karhu, kirves ja punainen kukko. Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1863–2013 (toim. Suvi Aitto-oja & Anna Sivula). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 39. Porin Vapaaehtoinen Palokunta, Pori 2013.
Rannikkoseudun teollinen kulttuuriperintö (2016-2019)
Kertomusten Reposaari (toim. Riina Haanpää & Eeva Raike). Satakunnan Historiallinen Seura, Harjavalta 2017.
Ruotsinkielisten kulttuuriperintöä (toim. Riina Haanpää & Outi Tuomi-Nikula). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 41. Turun yliopisto, Pori 2013.
Viisi vuosikymmentä vaikuttamista. Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959-2009 (Suvi Heikkilä). Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XXIV, Pori 2010.
Satakunnan teollinen kulttuuriperintö (toim. Suvi Heikkilä). Satakunnan Historiallinen Seura, Harjavalta 2017.
Terveys ja kulttuuriperintö (2018-2020)
Virtaa läpi vainioiden. Kokemäenjoki Satakunnan historiassa (toim. Suvi Heikkilä). Satakunnan Historiallinen Seura, Harjavalta 2014.
Suuntautumisvaihtoehdosta valmistuneet väitöstutkimukset
- Salo-Tammivuori, Eeva: Kuria ja järjestystä: Ranskalainen koulu aineettoman kulttuuriperinnön kenttänä (2021)
- Salonsaari, Minna-Liisa: Inkerinsuomalaisten paluumuutto kerrottuna paluumuuttona ja kulttuuriperintöprosessina (2018)
- Heikkilä, Suvi: Koettu vaikuttavuus. Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston toiminta apurahansaajien kertomana (2017)
- Kivilaakso, Aura: Suojelevat sanat. Puu-Käpylän kaavoituskiista esimerkkinä vaikuttavasta kulttuuriympäristön asiantuntijaviestinnästä (2017)
- Ceginskas, Viktorija: Exploring Multicultural Belonging: Individuals across Cultures, Languages and Places (2016)
- Grahn, Maarit: Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa (2014)
- Karhunen, Eeva: Porin Kuudennen osan tarinoista rakennettu kulttuuriperintö (2014)