Tutkimus suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla
Tutkimuksemme painottuu Volgan alueen suomalais-ugrilaisiin kieliin mariin, mordvaan ja udmurttiin. Tutkimme näiden kielten rakennetta ja historiaa sekä niiden suhdetta alueen turkkilaisiin kieliin tataariin ja tšuvassiin. Hankkeissa toimimme yhteistyössä Marin, Mordvan ja Udmurtian yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Kehitämme sähköisiä korpuksia alueen suomalais-ugrilaisista kielistä ja tuemme näiden kielten elinvoimaisuutta. Linjamme yhteydessä toimiva Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö koordinoi tutkimushankkeita.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla tutkitaan myös unkaria, erityisesti sen sanastoa ja fraseologiaa sekä unkarin opetusta.
Tutkimusaiheitamme ovat mm.
- Volgan alueen kielten sanasto
- Volgan alueen kielikontaktit
- Volgan alueen kielten rakenne
- Volgan alueen kirjakielten kehitys
- Volgan alueen kielten sanakirjat
Keskeisimmät tutkimushankkeemme
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa. Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoa tutkimuksen tarpeisiin vuosikymmeniä (esim. Lauseopin arkisto).
Digilang-hankkeessa kehitetään vuosina 2018–2021 laitoksen digitaalisia aineistoja. Niiden käytettävyyttä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan kokoamalla ne Digilang-portaaliin, joka tulee toimimaan rahoituskauden jälkeenkin. Näin vahvistetaan samalla Turun yliopiston ja laitoksen brändiä kieliaineistojen tuottajana.
Mukana olevat osahankkeet: Satakuntalaisuus puheessa -korpus, Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation korpus, fennougristiset korpukset, Akateemisen suomen korpus, Universal Parsebanks -korpus sekä LOG-korpus.
Tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata 1) nykykoltansaamen kielioppi, 2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä 3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet.
Hankkeen tuloksena ilmestyy 1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi, 2) tutkimusartikkeleita, 3) tieteellinen artikkelikokoelma, 4) kaksi tekstikokoelmaa sekä 5) yksi väitöskirja. Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä.
Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.
Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026
Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FM Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026
Hanke on alkanut syyskuussa 2022. Lisätietoja on tulossa hankkeen kotisivulle.
Kansainvälisen hankkeen tavoitteena on laatia englanninkielinen, esitystavaltaan moderni ja kaikille lingvisteille helposti avautuva tieteellinen kielioppi. Pohjana käytetään emeritusprofessori Alho Alhoniemen vuonna 1985 julkaiseman klassisen Marin kieliopin aineistoa.
Koneen Säätiön rahoittamassa kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan erikoisalojen sanaston syntyä ja kehitystä marin kirjakielissä. Aineistona ovat 1920- ja 1930-luvuilla julkaistut oppikirjat ja sanomalehtitekstit.
Kansainvälisessä projektissa tutkitaan ersän ja mokšan kirjakielen kehitystä vuosina 1920-2008 julkaistujen sanomalehtitekstien perusteella. Tutkimuksessa vertaillaan eri aikakausilta olevien lehtiartikkelien kieltä ja suhteutetaan havaitut muutokset ajankohdan sosiolingvistiseen ja kielipoliittiseen kontekstiin.
REMODUS – The (Re-)Making of a Discipline: Digital Transformation and Internationalisation in and Beyond Uralic Studies on Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman (KA220-HED Cooperation partnerships in higher education) kautta rahoitettu opetusverkosto. Rahoitus kattaa kolme vuotta: 1.12.2021–30.9.2024.
Verkosto käsittää kymmenen eurooppalaista korkeakoulua, joissa on suomalais-ugrilaista kielentutkimusta eli uralistiikkaa opettava yksikkö: Turun ja Helsingin yliopistojen lisäksi Münchenin Ludwig Maximilianin yliopisto, Hampurin yliopisto, Uppsalan yliopisto, Tarton yliopisto, Budapestin Eötvös Lorándin yliopisto, Szegedin yliopisto, Latvian yliopisto ja koordinaattorina Wienin yliopisto.
Fennougristiikka eli uralistiikka on tutkimus- ja opetusalaltaan laaja. Se käsittää kansalliskielten (suomi, viro, unkari) lisäksi kolmisenkymmentä uhanalaista kieltä. Uralistiikan laitokset/oppiaineet ovat yleensä pieniä, ja niiden tutkijat ovat erikoistuneet vain osaan kielikunnasta. REMODUS-verkoston kautta eri yliopistojen opiskelijat ja nuoret tutkijat voivat perehtyä kieliin ja tutkimusparadigmoihin, joiden opetusta heidän omassa opinahjossaan ei ole tarjolla.
Verkosto järjestää vuosittain talvikoulun ja verkkokursseja sekä uralilaisista kielistä että teoriakysymyksistä ja tarjoaa samalla kaikille jäsenilleen kansainvälisen asiantuntijayhteisön tuen.
Lue lisää: https://remodus.univie.ac.at/
Työn alla olevan sanakirjan pohjamateriaalina käytetään aikaisemmin julkaistun Tataarilais-suomalaisen sanakirjan (2016) sana-aineistoa. Sanakirjaa laaditaan yhteistyössä kazanilaisten ja suomalaisten tataarien kanssa
URKO eli Uralilainen kolmio (Uralic Triangulation) on Suomen Akatemian DIGIHUM-ohjelman vuosiksi 2020–2022 rahoittama Turun yliopiston konsortiohanke ihmisen menneisyyden monitieteiseen tutkimukseen. Päämääränä on uralilaisten kielten puhuma-alueen kulttuurisen ja geneettisen monimuotoisuuden kehityksen ymmärtäminen, joka perustuu koko ajan lisääntyvälle tiedolle alueen kielellisestä, kulttuurisesta ja geneettisestä historiasta.
Hankkeessa kehitetään käyttöliittymät 1) uralilaisten kielten typologisten piirteiden tietokantaan, 2) Suomen alueen arkeologisten esinelöytöjen tietokantaan sekä 3) rakennetaan paikkatietokantaan perustuva digitaalinen karttapalvelu uralilaisten kielten puhuma-alueen kielistä, arkeologiasta, genetiikasta sekä muinaisesta ympäristöstä.
URKO:ssa sovelletaan laskennallisia menetelmiä, joiden avulla eri tutkimusalojen tiedot alueellisista ja ajallisista tapahtumista kyetään yhdistämään. URKO tarjoaa myös opetusta monitieteisen paradigman soveltamiskeinoista.
Konsortion jäsenet: hankkeen johtaja, prof. Päivi Onkamo (Biologian laitos), prof. Sirkka Saarinen (Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus) ja dos. Harri Tolvanen (Maantieteen ja geologian laitos); koordinaattori FT Outi Vesakoski.
Volgan alueen suomalais-ugrilaiset ja turkkilaiset kielet ovat historian kuluessa vaikuttaneet toisiinsa monin tavoin. Hankkeen ideana on vertailla Volgan alueen kieliä systemaattisesti morfosyntaksin näkökulmasta ja luoda tulevaa tutkimusta varten vertaileva tietokanta.