Tutkimus suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla

Tutkimuksemme painottuu Volgan alueen suomalais-ugrilaisiin kieliin mariin, mordvaan ja udmurttiin. Tutkimme näiden kielten rakennetta ja historiaa sekä niiden suhdetta alueen turkkilaisiin kieliin tataariin ja tšuvassiin. Hankkeissa toimimme yhteistyössä Marin, Mordvan ja Udmurtian yliopistojen tutkijoiden kanssa.

Kehitämme sähköisiä korpuksia alueen suomalais-ugrilaisista kielistä ja tuemme näiden kielten elinvoimaisuutta. Linjamme yhteydessä toimiva Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö koordinoi tutkimushankkeita.

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla tutkitaan myös unkaria, erityisesti sen sanastoa ja fraseologiaa sekä unkarin opetusta.

Tutkimusaiheitamme ovat mm.

  • Volgan alueen kielten sanasto
  • Volgan alueen kielikontaktit
  • Volgan alueen kielten rakenne
  • Volgan alueen kirjakielten kehitys
  • Volgan alueen kielten sanakirjat

Keskeisimmät tutkimushankkeemme

URKO-konsortio

URKO eli Uralilainen kolmio (Uralic Triangulation) on Suomen Akatemian DIGIHUM-ohjelman vuosiksi 2020–2022 rahoittama Turun yliopiston konsortiohanke ihmisen menneisyyden monitieteiseen tutkimukseen. Päämääränä on uralilaisten kielten puhuma-alueen kulttuurisen ja geneettisen monimuotoisuuden kehityksen ymmärtäminen, joka perustuu koko ajan lisääntyvälle tiedolle alueen kielellisestä, kulttuurisesta ja geneettisestä historiasta.

Hankkeessa kehitetään käyttöliittymät 1) uralilaisten kielten typologisten piirteiden tietokantaan, 2) Suomen alueen arkeologisten esinelöytöjen tietokantaan sekä 3) rakennetaan paikkatietokantaan perustuva digitaalinen karttapalvelu uralilaisten kielten puhuma-alueen kielistä, arkeologiasta, genetiikasta sekä muinaisesta ympäristöstä.

URKO:ssa sovelletaan laskennallisia menetelmiä, joiden avulla eri tutkimusalojen tiedot alueellisista ja ajallisista tapahtumista kyetään yhdistämään. URKO tarjoaa myös opetusta monitieteisen paradigman soveltamiskeinoista.

Konsortion jäsenet: hankkeen johtaja, prof. Päivi Onkamo (Biologian laitos),  prof. Sirkka Saarinen (Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus) ja dos. Harri Tolvanen (Maantieteen ja geologian laitos); koordinaattori FT Outi Vesakoski.

Digilang

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa.  Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoa tutkimuksen tarpeisiin vuosikymmeniä (esim. Lauseopin arkisto). 

Digilang-hankkeessa kehitetään vuosina 2018–2021 laitoksen digitaalisia aineistoja. Niiden käytettävyyttä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan kokoamalla ne Digilang-portaalin, joka tulee toimimaan rahoituskauden jälkeenkin. Näin vahvistetaan samalla Turun yliopiston ja laitoksen brändiä kieliaineistojen tuottajana.

Mukana olevat osahankkeet: Satakuntalaisuus puheessa -korpus, Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation korpus, fennougristiset korpukset, Akateemisen suomen korpus, Universal Parsebanks -korpus sekä LOG-korpus.

Marin kielioppi

Kansainvälisen hankkeen tavoitteena on laatia englanninkielinen, esitystavaltaan moderni ja kaikille lingvisteille helposti avautuva tieteellinen kielioppi. Pohjana käytetään emeritusprofessori Alho Alhoniemen vuonna 1985 julkaiseman klassisen Marin kieliopin aineistoa.

Mordvan kirjakielten kehitys

Kansainvälisessä projektissa tutkitaan ersän ja mokšan kirjakielen kehitystä vuosina 1920-2008 julkaistujen sanomalehtitekstien perusteella. Tutkimuksessa vertaillaan eri aikakausilta olevien lehtiartikkelien kieltä ja suhteutetaan havaitut muutokset ajankohdan sosiolingvistiseen ja kielipoliittiseen kontekstiin.

Suomalais-tataarilainen sanakirja

Työn alla olevan sanakirjan pohjamateriaalina käytetään aikaisemmin julkaistun Tataarilais-suomalaisen sanakirjan (2016) sana-aineistoa. Sanakirjaa laaditaan yhteistyössä kazanilaisten ja suomalaisten tataarien kanssa

Marin kirjakielen sanaston kehitys

Koneen Säätiön rahoittamassa kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan erikoisalojen sanaston syntyä ja kehitystä marin kirjakielissä. Aineistona ovat 1920- ja 1930-luvuilla julkaistut oppikirjat ja sanomalehtitekstit.

Volgan alueen kielten morfosyntaktinen vertailu

Volgan alueen suomalais-ugrilaiset ja turkkilaiset kielet ovat historian kuluessa vaikuttaneet toisiinsa monin tavoin. Hankkeen ideana on vertailla Volgan alueen kieliä systemaattisesti morfosyntaksin näkökulmasta ja luoda tulevaa tutkimusta varten vertaileva tietokanta.

Uusimmat julkaisut