Tutkimus uskontotieteen oppiaineessa

Uskontotiede tutkii uskontoa perinteiden ja instituutioiden sekä eletyn ja kansanomaisen uskonnon näkökulmista. Tämän lisäksi voidaan tutkia uskonnottomuutta sekä monia sellaisia ilmiöitä, jotka eivät arkiymmärryksen näkökulmasta ole uskontoa, mutta liittyvät arvojen, merkitysten ja identiteettien muodostumiseen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. 

Turun yliopiston uskontotieteen oppiaineessa tutkitaan erityisesti uskonnollisen ja maallisen kulttuurin kosketuskohtia ja rajapintoja erilaisista teoreettisista näkökulmista ja kysymyksenasetteluista käsin. Tutkimuskohteitamme ovat esimerkiksi

  • kansanomaisen uskonnon dynamiikat
  • esoteerisuus ja henkisyys
  • kristinusko yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksissa
  • uskonnon kytkennät arjen elämään, aikaan, luontoon, medioihin, kansakuntaan, sukupuoleen, taiteeseen, talouteen, terapioihin ja tunteisiin
  • ihmisen tuottamien merkitysten suhde muuttuvaan ympäristöön

Uskontotiede on vahvasti monitieteistä. Tutkimuksessa hyödynnetään monen eri tieteenalan tutkimusmenetelmiä, teorioita ja tuloksia. Pääosassa ovat etnografiset ja muut laadulliset tutkimusotteet.

Keskuksia ja verkostoja

Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC)

Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC) on monitieteinen tiedekuntarajat ylittävä tutkimuskeskus, joka keskittyy kristinuskon ja kristillisten kulttuureiden suhdetta ideologioihin, politiikkaan, taiteeseen ja muihin ihmiselämän osa-alueisiin tarkastelevaan tutkimukseen. Hallinnollisesti tutkimuskeskus sijoittuu humanistisen tiedekunnan historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle. Keskuksen tarkoituksena on tukea ja kehittää Turun yliopistossa ja laajemmin Suomessa kristinuskon ja kristillisten kulttuureiden tutkimusta sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla.

Lisätietoja: Minna Opas

> CSCC:n verkkosivusto

> CSCC Facebookissa

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö

Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä tutkitaan kulttuurin, terveyden ja sairauden välisiä yhteyksiä usean tieteenalan näkökulmasta. Yksikkö antaa alan opetusta, ja toimii myös yliopiston kolmannen tehtävän mukaisissa hankkeissa. 

Lisätietoja: Tiina Mahlamäki

> Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön verkkosivusto

Monikulttuurisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto (Turku McNet)

Uskontotiede oppiaineena koordinoi Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkostoa (Turku McNet). Verkosto tarjoaa alustan Turun yliopistossa ja Turun alueella tehtävälle monikulttuurisuutta koskevalle tutkimukselle, opetukselle ja kehitystyölle. Alusta kerää ja jakaa tietoa alan asiantuntijuudesta, opetuksesta, seminaareista, tapahtumista ja tutkimushankkeista, tarjoten näin verkoston erilaisille tiedon tarvitsijoille kuten tutkijoille, opiskelijoille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille ja muille monikulttuurisuuden kanssa työskenteleville.

Lisätietoja: Jaana Kouri

> Turku McNetin verkkosivusto

> Turku McNet Facebookissa

Tutkimushankkeet

Oppiminen uuden uskonnon ja henkisyyden konteksteissa (LeNeRe)

Elinikäisen oppimisen arvo laajenee formaalin oppimisen konteksteista kulttuurin eri osa-alueille. Yhteiskunnan muuttuessa yhä moniarvoisemmaksi ja yksilöllisemmäksi myöskään uskonnon oppiminen ei enää entisessä määrin rajoitu kotien ja koulujen uskontokasvatukseen ja oman perinteen siirtämiseen. Monet ihmiset ryhtyvät omaehtoisesti tutustumaan itselleen uusiin uskonnollisiin ja henkisiin perinteisiin ja harjoitteisiin. Etnografisesti viritetty hankkeemme tutkii neljän esimerkin valossa, millä tavoin ja millaisia taitoja aikuiset suomalaiset tai Suomessa asuvat ihmiset oppivat itselleen uuden perinteisen uskonnon tai modernin henkisyyden tarjoamien harjoitteiden puitteissa. Tutkimme erityisesti sitä, miten he arvioivat oppimansa siirrettävää merkitystä ja antia elämässään varsinaisen uskonnollisen tai henkisen kontekstin ulkopuolella. Tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa uskonnoista oppimisen konteksteina sekä luotaa oman aikamme ”uskonnollisen” ja ”maallisen” kulttuurin dynamiikkaa.

Lisätietoja: Terhi Utriainen

Aika, viisaus ja elämänkulku: systeemiajattelu ja henkisyys (TIMEWISE)

Aikaa koskeva viisaus eli kronosofia on yksi hyvän elämän konstituentteja. Epävarmuuden maailmassa navigoidessaan ihmiset käyttävät kulttuurisia resursseja oikea-aikaisuuden ja ennustettavuuden rakentamiseen. Ajan ymmärtäminen ja ankkurointi erilaisiin kelloihin, mekaanisiin, biologisiin, sosiaalisiin tai kosmisiin ajanantajiin (zeitgeber) on lähtökohtanamme viisauden, kokonaisvaltaisen ajattelun ja henkisyyden kulttuurisidonnaisuuksien tarkastelulle. Hankkeessa tutkitaan aikaa ja viisautta koskevia kulttuurisia jäsennyksiä sekä erityisesti luontoperusteista viisautta ja henkisyyttä. Kokonaisvaltaisen ajattelun ja viisauden osalta yhtenä tutkimuskohteena on amerikkalaisen ajattelijan Ken Wilberin tuotanto ja vaikutus henkisyyden kulttuuriin. TIMEWISE-hanketta tehdään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa.

Lisätietoja: Matti Kamppinen

Alkuperäiskansat maailmojen rajalla: vapaaehtoinen eristys ja kontaktiprosessit Perussa (INCON)

Kansainvälinen ja monitieteinen INCON-hanke keskittyy Perun sademetsäalueella niin sanotussa vapaaehtoisessa erityksessä elävien alkuperäiskansojen ulkomaailman kanssa tapahtuvien kontaktien problematiikkaan. Yhteistyössä Perun kulttuuriministeriön ja alkuperäiskansajärjestöjen kanssa toteutettavassa hankkeessa pyrkimyksenä on löytää keinoja, joilla alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus voidaan turvata tilanteessa, jossa laiton ja laillinen luonnonvarojen etsintä ja käyttö, ilmastonmuutos, huumekauppa, turismi ja esimerkiksi kristillinen lähetystyö kaventavat kansojen elintilaa ja uhkaavat niiden olemassaoloa.

Hanke (2016–2019) on Koneen Säätiön rahoittama.

Lisätietoja: Minna Opas

Eletty kristillisyys ja massamuutto Baltian maissa

Euroopassa vuonna 2015 alkanut massamuutto on monin tavoin haastanut ihmisten arvomaailmaa Euroopan eri maissa. Hankkeessa tarkastellaan muslimitaustaisten turva-paikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksia kristillisiin arvoihin ruohonjuuritasolla kahdessa eri Baltian maassa, Suomessa ja Puolassa. Erityistä huomiota kiinnitetään kysymykseen ihmisyyskäsityksistä: miten kristillisiin arvoihin kytkeytyvät kysymykset ihmisoikeuksien yleismaailmallisuudesta ja ihmisarvon jakamattomuudesta tulevat haastetuiksi ihmisten arjessa ja minkälaista sosiaalista toimintaa tilanteen seurauksena syntyy?

Lisätietoja: Minna Opas

 

Ilmastonmuutosta koskeva tieto ja Itämeri

Tutkimushanke on osa Turun yliopiston ja Åbo Akademin humanistis-yhteiskuntatieteellistä merentutkimuksen Aallonharjalle (AHA) -verkostoa. Poikkitieteellisessä hankkeessa (PI: Nina Tynkkynen, Åbo Akademi) tutkimme tiedon eri lajien vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on edistää Itämereen ja ilmastonmuutokseen liittyvän paikallisen tiedon, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon ja luonnontieteellisen tiedon välistä vuorovaikutusta ja dialogia ja tuottaa niin kutsuttua hybriditietoa, jossa tiedon eri lajit kohtaavat. Hankkeen tutkijat toimivat tiedon eri lajien kohtaamistilanteissa järjestäjinä, asiantuntijoina, analyytikkoina, tulkkeina ja välittäjinä.

Hankkeen rahoittajia ovat Tiina ja Antti Herlinin säätiö (2018–2020) ja Suomen Akatemia (Living with the Baltic Sea in a Changing Climate: Environmental Heritage and the Circulation of Knowledge, 2018–2022).

Lisätietoja: Jaana Kouri

Uuden etsijät: esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros suomalaisen sivistyneistön parissa 1880-luvulta 1930-luvulle

Uuden etsijät -hankkeessa tarkastellaan länsimaisen esoterian näkökulmasta suomalaista 1800–1900-lukujen taitetta ja avataan uusia näkökulmia kansalliseen historiakuvaan. Monitieteisessä, uskontotieteen, taidehistorian, kirjallisuustieteen ja historiantutkimuksen lähestymistapoja hyödyntävässä hankkeessa nostetaan esiin monia kaanonin ulkopuolelle jääneitä ilmiöitä ja toimijoita sekä tarkastellaan tunnettuja sivistyneistön jäseniä, erityisesti taiteen ja kulttuurin alan vaikuttajia, uusien lähteiden ja kansainvälisellä tutkimuskentällä kehiteltyjen tuoreiden tulkintakehysten avulla. Hankkeessa valaistaan suomalaisen historiankirjoituksen varjokohtaa, jonka vaikutus näkyy useilla tieteenaloilla. piirissä on pääpiirteittäin tiedetty, että 1900‐luvun taitteen sivistyneistö tunsi kiinnostusta esoteerisuutta kohtaan, mutta se, miten ilmiö koettiin yksilöiden tasolla ja millainen oli sen laajempi kulttuurinen vaikutus, on yhä hämärän peitossa.

Hankkeen rahoittajana on Koneen Säätiö (2018–2020).

Lisätietoja: Tiina Mahlamäki

> Uuden etsijät -hankkeen verkkosivusto

Ikuisuuden mielenmaisemat. Miten tuonpuoleista kuvitellaan?

Ikuisuuden mielenmaisemat -hanke lähestyy tieteen ja taiteen tiukassa ja samalla herkässä vuoropuhelussa niitä sanastoja, kuvastoja, kokemuksia ja kuvitelmia, joilla oman aikamme suomalaiset jäsentävät suhdettaan kuoleman ja elämän rajaan sekä tuonpuoleiseen. Henkilökohtaisten kirjoitusten, kuolinilmoitusten, materiaalisen jäämistön kirvoittamien kokemusten sekä sana- ja kuvataiteellisten ja populaarikulttuurin ilmaisujen avulla osoitamme, miten ihmissuhteiden jatkuvuutta ja tuonpuoleisen yksilöllisyyttä ilmentävät esoteeriset ja uushenkiset näkemykset ovat saaneet jalansijaa uuden sukupolven kuvastoina aiemmin hallinneen kristillisen taivaskuvaston sijaan. Teoreettisemmalla tasolla kysymme, millaisia maailmankuvallisia ja affektiivisia kytkentöjä näillä käsityksillä ja kuvitelmilla on. Mitä oman aikamme esoteerinen, uushenkinen tai kansanomainen ja omaehtoinen tuonpuoleisuuskuvittelu kertoo?

Lisätietoja: Tiina Mahlamäki

Uskontotiede on mukana seuraavissa tapahtumissa

Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen uusimmat julkaisut