Vuosi 2023 on folkloristiikan ja uskontotieteen juhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi oppiaineet järjestävät Studia Generalia -luentosarjan yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Lisäksi juhlavuosi näkyy oppiaineiden blogissa ja YouTube-kanavalla.
Turun yliopiston tutkijat ovat jälleen mukana 29.9.–1.10.2023 järjestettävien Turun Kirjamessujen lavaohjelmassa. Yliopiston messuohjelmassa käsitellään uushenkisyyttä ja rituaaleja, vähemmistöjä suomalaisessa sarjakuvassa sekä kielen oppimista tanssin keinoin.
Turun kaupunkitutkimusohjelmasta myönnettiin rahoitus neljälle tutkimushankkeelle, joista kaikissa on mukana Turun yliopiston tutkijoita. Yksi hankkeista kehittää keskeisiä ranta-alueita, toinen tutkii kaupunkisatamien digitalisaatiota, kolmas arjen ja hyvinvoinnin kokemusta uusissa kaupunginosissa ja neljäs urbaania pyhiinvaellusta ennen ja nyt. Jokainen tutkimus sai 150 000 euron rahoituksen.
Yhteiskunnan rationaalistumisesta ja maallistumisesta huolimatta yhä useammat kääntyvät uushenkisyyden puoleen lumoa ja pyhän kokemuksia etsiessään. Uutuusteos esittelee uushenkisyyteen liittyviä suuntauksia, niiden historiaa ja uushenkisyydestä tehtyä tutkimusta Suomessa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun yliopiston humanistinen tiedekunta ovat solmineet yhteistyötä koskevan aiesopimuksen vuosille 2022‒2024. Aiesopimus tähtää syvenevään koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön seurakuntayhtymän ja tiedekunnan välillä. Seurakunnan yhteistyökumppanina Turun yliopistossa toimii humanistisen tiedekunnan Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC).
Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Katriina Hulkkonen tarkasteli uskontotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta ja siihen pohjautuvaa henkisen alan yrittäjyyttä. Tutkimus osoitti, että tämän tyyppisen uushenkisen yrittäjyyden keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.
Oikeuslähteissä on muodolliset kriteerit sille, miten uskonto ja pyhä määritellään, mutta käytännön viranomaistyössä ne täydentyvät populaareilla ymmärryksen tavoilla. FM Tuomas Äystö on selvittänyt Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uskonrauhan rikkomista koskevan rikoslain pykälän poliittista taustaa ja oikeuskäytäntöä uskontotieteen näkökulmasta.
Maailmassa elää noin sata ulkomaailmasta eristäytynyttä alkuperäiskansaa. Suuri osa niistä asuu Amazonian alueen sademetsissä. Yksi näistä kansoista on Perun mashco-pirot, joiden elämäntapaan ja kulttuuriin voi nyt tutustua Helinä Rautavaaran museossa helmikuun 2020 alkupuolelle saakka. Näyttelyn ja Entressen kauppakeskukseen muuttaneen Helinä Rautavaaran museon avajaisia vietetään perjantaina 30.8.
Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.
Kuuluuko uskonto eduskuntasaliin? Missä määrin uskonto on eduskunnassa yksityinen ja julkinen asia? Millä tavoin julkisessa tilassa usein näkymättömäksi ajateltu kristinusko vaikuttaa eduskunnan päätöksenteossa? Kauppakeskus Skanssissa torstaina 7.3.2019 järjestettävä yleisölle avoin paneelikeskustelu pureutuu näihin ja moniin muihin uskonnon ja päätöksenteon välisiin kysymyksiin.