Asiasana: Uskontotiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Amazonian sademetsässä eristyksissä elävän mashco-piro-kansan elämä ja kulttuuri esillä Helinä Rautavaaran etnografisessa museossa Espoossa

27.08.2019

Maailmassa elää noin sata ulkomaailmasta eristäytynyttä alkuperäiskansaa. Suuri osa niistä asuu Amazonian alueen sademetsissä. Yksi näistä kansoista on Perun mashco-pirot, joiden elämäntapaan ja kulttuuriin voi nyt tutustua Helinä Rautavaaran museossa helmikuun 2020 alkupuolelle saakka. Näyttelyn ja Entressen kauppakeskukseen muuttaneen Helinä Rautavaaran museon avajaisia vietetään perjantaina 30.8.

Teosofia, spiritualismi ja esoteerinen henkisyys inspiroivat Akseli Gallen-Kallelaa ja muita tunnettuja suomalaistaiteilijoita (Väitös: TaM Nina Kokkinen, 4.5.2019, uskontotiede)

Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.

Paneelikeskustelussa ruoditaan kristinuskon roolia eduskunnan päätöksenteossa 7.3.2019

27.02.2019

Kuuluuko uskonto eduskuntasaliin? Missä määrin uskonto on eduskunnassa yksityinen ja julkinen asia? Millä tavoin julkisessa tilassa usein näkymättömäksi ajateltu kristinusko vaikuttaa eduskunnan päätöksenteossa? Kauppakeskus Skanssissa torstaina 7.3.2019 järjestettävä yleisölle avoin paneelikeskustelu pureutuu näihin ja moniin muihin uskonnon ja päätöksenteon välisiin kysymyksiin. 

Usko, toivo ja päätöksenteko: kristinusko eduskunnassa

Aika

7.3.2019 klo 17.00 - 18.00
Kuuluuko uskonto eduskuntaan? Voiko kansanedustaja olla vakaumuksellinen vai pitääkö kansanedustajan peittää vakaumuksensa? Pitäisikö kansanedustajien uskonnollisten sidonnaisuuksien olla julkista tietoa? Missä määrin uskonto on eduskunnassa yksityinen ja julkinen asia? Tässä laajalle yleisölle...

Mannerheimiin liittyvät 2000-luvun kulttuurikiistat kertovat kansalaisuskonnon mediatisoitumisesta (Väitös: FM, YTM Jere Kyyrö, uskontotiede, 23.2.2019)

14.02.2019

Marsalkka Mannerheimin hahmo nousi usein esiin 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa. Kiistat koskivat Mannerheimin hahmon määrittelyä ja pelissä oli eri toimijoiden kansallinen, taiteellinen ja journalistinen arvovalta. FM, YTM Jere Kyyrö analysoi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kolmen Mannerheimiin liittyvän teoksen asemointia mediakeskusteluissa. Tutkimuksessa selvisi, että median rooli kansallisesti arvokkaiden asioiden määrittymisessä on erittäin tärkeä.