Teosofia, spiritualismi ja esoteerinen henkisyys inspiroivat Akseli Gallen-Kallelaa ja muita tunnettuja suomalaistaiteilijoita (Väitös: TaM Nina Kokkinen, 4.5.2019, uskontotiede)

Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.

Kokkisen uskontotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus nostaa esiin esoteerisuuden ja vaihtoehtoisen henkisyyden vähemmän tunnettua historiaa. Tutkija perehtyi laajaan aineistoon, joka koostuu Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin teoksista, luonnoksista, kirjeistä, muistiinpanoista ja muista kirjoituksista. 

– Vaikka taiteilijoilla oli ristiriitainen suhde perinteiseen kirkolliseen kristillisyyteen, he halusivat tehdä taidetta kristillisiin ympäristöihin, kirkkoihin ja hautausmaille. Ne tarjosivat mahdollisuuden tehdä taidetta, joka miellettiin henkiseksi vallalla olevan kaupallisuuden sijaan, Kokkinen kertoo. 

Gallen-Kallela ja Halonen maalasivat 1900-luvun vaihteessa freskoja Porissa sijaitsevaan Juséliuksen mausoleumiin. Simberg sai samoihin aikoihin koristeltavakseen rakastetun Tampereen tuomiokirkon sisätilat, joihin hän maalasi muun muassa Haavoittuneen enkelin (1903). Halonen teki myös alttaritauluja useisiin kirkkoihin, muun muassa Kotkaan ja Mikkeliin. Kokkinen keskittyi tutkimuksessaan näihin aikoinaan ristiriitoja herättäneisiin teoksiin. 

– Halonen halusi tehdä alttaritauluja, joiden aiheet eivät aina miellyttäneet kirkon edustajia. Simbergin maalauksista nousi aikoinaan valtava kohu, eikä niitä pidetty kristilliseen kirkkoon soveliaina. Yksi syy ristiriitoihin löytyy taiteilijoiden uskonnollisuuteen ja henkisyyteen liittyvistä käsityksistä, Kokkinen sanoo. 

Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia

Esoteerisuudesta ja vaihtoehtoisesta henkisyydestä kiinnostuneet on usein leimattu oudoiksi tai jopa mielenvikaisiksi. Kokkisen mukaan 1900-luvun vaihteessa teosofian kaltaisista ilmiöistä innostuivat kuitenkin monet tunnetut taiteilijat, kirjailijat ja tieteentekijät – niin Suomessa kuin muualla. Esoteerisuuden laaja-alaisiin vaikutuksiin onkin alettu kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina. 

– Teosofia, spiritualismi ja psyykkinen tutkimus tarjosivat taiteilijoille ratkaisuja tieteen ja uskonnon yhdistämiseksi. Niissä painotettiin myös henkilökohtaisia kokemuksia sekä itsenäistä ajattelua. Samankaltaiset asiat ovat tärkeitä myös nykypäivän henkisyydessä. Tässä suhteessa Gallen-Kallela ja muut taiteilijat olivatkin eräänlaisia edelläkävijöitä, Kokkinen selventää.

Kokkinen tarkastelee taiteilijoita totuudenetsijöinä, jotka hakivat vastauksia elämän suuriin kysymyksiin monista uskonnollisista ja henkisistä suuntauksista. Totuuden etsimisestä ja etsijöistä alettiinkin puhua jo 1800-luvun lopulla. 

– Nykypäivän henkisyydessä tämänkaltaisesta toiminnasta on tullut arkipäivää yhä useampien ihmisten elämässä. Samaan aikaan esoteerisuuteen ja okkultismiin liittyviä ajatuksia ja symboleita kierrätetään populaarikulttuurissa, Kokkinen toteaa.

Väitöstutkimus taipui tietokirjaksi ja taidenäyttelyiksi

Tutkimuksen antia esitellään myös tietokirjassa ja Kokkisen kuratoimissa taidenäyttelyissä. Tietokirja on yleistajuinen ja lyhennetty versio Kokkisen väitöstutkimuksesta, ja se julkaistaan Vastapainon kustantamana samoihin aikoihin varsinaisen väitöstutkimuksen kanssa. 

Sielun silmä -taidenäyttelyissä taas keskitytään yhteen tutkimuksen keskeisistä teemoista, selvänäköisyyteen. 

– Taiteilijat kuvasivat itseään ja ystäviään usein poikkeuksellisina näkijöinä. He uskoivat voivansa havaita sellaisia todellisuuden tasoja, joita ei tavallisin aistein voinut nähdä. Teoksiin piirtyi jälkiä muun muassa henkimaailman ilmiöistä sekä tunteista, ajatuksista ja energioista, joiden uskottiin virtaavan todellisuuden hienojakoisimmilla tasoilla, Kokkinen kertoo.

Näyttely avautuu Gallen-Kallelan Museossa (Espoo) toukokuun alussa ja siirtyy syyskuussa hieman toisensisältöisenä Tikanojan taidekotiin (Vaasa).

Tietokirjan esittely kustantajan verkkosivustolla

Sielun silmä -näyttelyn esittely Gallen-Kallelan museon verkkosivustolla

***

TaM Nina Kokkinen esittää väitöskirjansa Totuudenetsijät. Vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 4.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjinä toimivat dosentti Riikka Stewen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Ruth Illman (Åbo Akademi, Uppsala universitet) ja kustoksena professori Terhi Utriainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.

Väittelijän yhteystiedot: nina.kokkinen@utu.fi

Väittelijän kuva

Kuvituskuva median käyttöön (Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli, 1903. Tampereen tuomiokirkko. Kuva: Nina Kokkinen)

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa

Luotu 18.04.2019 | Muokattu 18.04.2019