Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä

Osallistujat saavat viimeisimpään tutkimustietoon perustuvat korkeatasoiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• tarkastella kriittisesti ja kehittää oppimisympäristöjä, tieto- ja viestintäteknisiä sovelluksia sekä oppimateriaaleja;
• tunnistaa opettaja- ja kouluyhteisön osaamistarpeet ja välittää uudistuvaa pedagogista asiantuntemusta kouluyhteisön käyttöön;
• ohjata muita opettajia digitaalisten oppimisympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käytötön ja kehittämiseen; 
• seurata opetuksen ja oppimisen kannalta merkityksellistä teknologista kehitystä sekä soveltaa sitä eri tavoin;
• koordinoida ja ohjata opetussuunnitelman toimeenpanoa omassa koulussaan ja lähialueella;
• arvioida opettajayhteisön osaamisen tasoa;
• valmistella kehittämishankkeita ja koulutusta koulutason opetusasiantuntijuuden kehittämiseen sekä
• vertailla, suunnitella ja kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjä, erilaisia sovelluksia ja opetusmateriaaleja.

Digitaaliset ympäristöt eivät ole vain teknologiaa. Teknologian käytöllä on aina vaikutus myös sosiaalisiin käytäntöihin ja pedagogiikkaan. Tämän vuoksi koulutuksessa keskitytään myös vuorovaikutuksen, oppimisen prosessien ja motivaation merkitykseen oppimisympäristöjä suunniteltaessa. Erikoistumiskoulutuksen käynyt asiantuntija pystyykin esimerkiksi osallistumaan digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin tiimeihin pedagogiikan asiantuntijana.
 

Osaamistavoitteet

1. Oppimisen muodot ja oppimispolut

• Valmiudet seurata oppimista koskevaa tieteellistä kirjallisuutta ja tunnistaa koulutyön kannalta merkityksellisiä uusia löydöksiä.
• Taito arvioida opetussuunnitelman sisältöjä oppilailta edellytettävän oppimisen näkökulmasta käyttäen hyväksi uusinta oppimisteoreettista tietämystä.
• Valmius kuvata eri oppiaineiden sisältöjen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämiä pitkän aikavälin oppimispolkuja hyödyntäen mielekkäällä tavalla sähköistä oppimisen diagnostiikkaa.
• Taito tunnistaa ja hyödyntää oppilaan muualta hankkimaa osaamista.

2. Oppimisdiagnostiikka ja oppimisen ohjaaminen

• Taito arvioida yksittäisen oppilaan ja oppilasryhmän oppimisprosessia ja diagnostisoida oppimisen esteenä olevia vaativia käsitteellisen muutoksen haasteita.
• Valmius suunnitella ja toteuttaa erilaisia opetus- ja opiskelukäytäntöjä sekä niitä tukevia korkeatasoisia digitaalisia ja fyysisiä ympäristöjä.
• Valmius hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisprosessin seurannassa.

3. Sosiaalinen vuorovaikutus, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppimisen säätely ja motivaatio

• Taito analysoida oppimisen kannalta merkityksellistä sosiaalista vuorovaikutusta opetustilanteissa ja pienryhmätyöskentelyssä.
• Taito tunnistaa ja tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisen säätelyä erilaisissa oppimistilanteissa.

4. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus

• Tiedolliset ja taidolliset valmiudet seurata opetuksen ja opiskelun kannalta relevanttia teknologista kehitystä.
• Valmius soveltaa uusia teknologisia välineitä ja teknologisen kehityksen myötä kehittyviä sosiaalisia toimintakäytäntöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla.
• Taito osallistua uusia digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin tiimeihin pedagogiikan asiantuntijana

5. Opetussuunnitelman kehittäminen ja paikallinen toteutus

• Valmiudet ottaa vastuuta paikallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman kehittämisestä.
• Valmiudet organisoida uusiin opetussuunnitelmallisiin ideoihin liittyviä kehittämishankkeita omassa koulussa sekä laajemmin osana alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja.

Asiantuntemuksen osoittaminen erikoistumiskoulutuksessa

Arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmassa määriteltyjä kriteereitä siten, että erikoistumiskoulutuksen suorittaneet osoittavat saavuttaneensa edellä määritellyt osaamistavoitteet. Asiantuntijuuden kehittymisen arvioinnissa käytetään hyväksi erikoistumiskoulutuksen aikaisten osasuoritusten arviointia, kehittämishankkeen vertaisarviointia käyttäen hyväksi tieteelliselle arvioinnille vakiintuneita menetelmiä sekä tieteellistä ja työelämän asiantuntemusta edustavan raadin suorittamaa loppuhaastattelua.

Osaamisen osoittaminen loppuhaastatteluun osallistumalla

Keskeisin sisältö: Koulutuksen kuluessa pyritään asiantuntijuuden profiloitumiseen ja kumuloitumiseen. Tavoitteena on syventää osaamista.  Jatkuvan sanallisen arvioinnin, reflektion ja eri suunnista tulevan palautteen avulla rakennettu tietämys arvioidaan ja tehdään näkyväksi loppuhaastattelussa. Loppuhaastattelun kuluessa arvioidaan, miten hyvin oma asiantuntijuuden profiili ja sille hopsissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Tieteelliseen kirjallisuuteen tutustutaan osana eri opintojaksoja, pienryhmätyöskentelyä ja asiantuntijaluentojen yhteydessä.

Toteutusmuoto: Loppuhaastattelun toteuttaa tarkoitusta varten valittu raati, jossa on akateemisten toimijoiden ohella työelämän edustus. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun akateeminen ohjaaja on hyväksynyt kehittämishankkeen ja vaadittava määrä opintopisteitä on suoritettu. Osana haastattelua voidaan käyttää koulutuksen kuluessa syntynyttä materiaalia, erityisesti kehittämishankeen dokumentointia.

Loppuhaastattelun arviointi on sanallista (hylätty, hyväksytty).

Opetussuunnitelma 2022-2023

Erikoistumiskoulutuksen suorittaminen

Erikoistumiskoulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Kestoltaan koulutus on noin 1,5 vuotta, ja se toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opetus koostuu mm. asiantuntijoiden pitämistä luennoista (etäyhteysmahdollisuus), webinaareista, lähipäivistä, työpajoista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksessa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen laatimalla jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops).
 

Erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opinnot
 

1. Tulevaisuuden koulu työ- ja oppimisympäristönä 10 op

1.1. Vuorovaikutus, osallisuus ja hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa 5 op

Vastuuhenkilö: professori Marjaana Veermans, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• opetusvuorovaikutuksen laatu ja sen merkitys oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden tukemisessa ja oppimisesta syrjäytymisen ehkäisyssä
• opettajan ja oppilaiden sekä opiskelijoiden motivaatiota vahvistavat opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt
• mediakasvatus ja sosiaaliset käytänteet digitalisoituvassa yhteiskunnassa

Lisätietoa: Opintojakson keskeisenä materiaalina ovat eri alojen asiantuntijoiden pitämät alustukset ja niihin liittyvät osiot.

1.2 Tulevaisuuden taidot ja oppiminen 5 op

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Aleksi Lahti, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• tulevaisuuden työelämän osaamistarpeiden tunnistaminen ja uudenlaisten pedagogisten käytänteiden kehittäminen
• yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen ja ongelmanratkaisu
• uusien opetussuunnitelmien sisällöt ja niitä tukevat pedagogiset mallit
• medialukutaito ja monilukutaito
• tekijänoikeudet opettajan työssä

Lisätietoa: Opintojakson keskeisenä materiaalina ovat eri alojen asiantuntijoiden pitämät alustukset ja niihin liittyvät osiot.

2. Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä 15 op

2.1 Parhaat käytänteet ja tutkimukseen perustuva opetuksen kehittäminen 5 op

Vastuuhenkilöt: professori Marjaana Veermans, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• parhaiden käytänteiden merkitys opetuksen kehittämisessä
• parhaiden käytänteiden portaalien ja tietopankkien haku ja käyttö
• evidence­based -ajattelun syventäminen ja tieteellisen tiedon luonteen ymmärtäminen
• tieteellisen tiedon hakeminen, arviointi ja soveltaminen

Lisätietoa: Opintojaksolla jaetaan, analysoidaan ja sovelletaan tiedossa olevia opetuksen kehittämishankkeita sekä perehdytään niiden sisältöihin tutkittua tietoa hyödyntäen.

2.2 Digitaalisten materiaalien ja oppimisympäristöjen suunnittelu sekä arviointi 5 op

Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat Aleksi Lahti ja Jussi-Pekka Järvinen, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• oppimisympäristöjen tuntemus ja arviointi
• materiaalien ja oppimisympäristöjen suunnittelu
• sähköinen oppimisen diagnostiikka
• oppimisanalytiikka ja modulaarisuus oppimistehtävissä
• fyysinen oppimisympäristö osana opetuksen digitalisointia
• opetusteknologiaan liittyvän tutkimuksen soveltaminen
• sähköiset materiaalit osana oppimisympäristöä

Lisätietoa: Opintojaksolla perehdytään monipuolisesti erilaisiin oppimisympäristöihin, sähköisiin materiaaleihin ja digitaalisen oppimisdiagnostiikan hyödyntämiseen.

2.3 Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin digitaaliset mahdollisuudet 5 op

Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat Aleksi Lahti ja Jussi-Pekka Järvinen, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• yksilöllinen oppiminen
• arvioinnin eri muodot digitaalisessa ympäristössä
• sähköinen testaaminen
• digitaalinen arviointi monipuolisten arviointikäytänteiden tukena
• monimediaisten oppilas- ja opiskelijatuotosten arviointi

Lisätietoa: Opintojaksolla syvennytään digitaaliseen ja monimediaiseen arviointiin, oppimisprosessin digitaaliseen seurantaan ja tämän tiedon hyödyntämiseen yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelussa. Kurssin sisällöissä huomioidaan eri kouluasteiden tämän hetken merkittävimmät haasteet.

3. Erityisasiantuntijana oppilaitoksessa 15 op

3.1 Digitaalisen osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen 5 op

Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat Aleksi Lahti ja Jussi-Pekka Järvinen, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• oman digitaalisen kompetenssin kartoittaminen
• oman, oppilaiden, opiskelijoiden ja työyhteisön osaamistarpeiden tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu sekä toteuttaminen
• koulun teknisen infrastruktuurin toimivuuden ja kehitystarpeiden arviointi pedagogiikan näkökulmasta
• oppilaiden ja opiskelijoiden omien laitteiden käytön mahdollisuudet ja haasteet
• käytännön digitaalisen opetuksen taitojen kehittäminen ja erityisasiantuntijaksi kasvaminen

Lisätietoa: Opintojaksolla kartoitetaan omaa digitaalista kompetenssia sekä laaditaan toimintasuunnitelmia oppilaitoksen digitaalisen osaamisen kehittämiseksi.

3.2 Opetuksen ja koulun toimintakulttuurin muuttaminen 4 op

Vastuuhenkilöt: professori Marjaana Veermans ja yliopisto-opettaja Aleksi Lahti, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• tulevaisuusjohtamisen työkalut
• koulun toimintakulttuurin muutos
• koulun yhteiskunnallinen muutos ja moninaistuminen
• hanketyöskentely
• muutosjohtaminen
• projektijohtaminen

Lisätietoa: Opintojakso koostuu mm. eri alojen asiantuntijoiden pitämistä luennoista ja webinaareista ja itsenäisestä työskentelystä.

3.3 Workshop-työskentely 6 op

Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat Jussi-Pekka Järvinen, Aleksi Lahti ja Olli-Pekka Kangas, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Keskeisiä sisältöjä ovat mm.:

• digitaalinen kuva ja ääni opetuksessa
• monimuoto-opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen
• ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen edellytykset, tekniikan mahdollistamat joustavat pedagogiset ratkaisut
• kehittyvän teknologian mahdollisuudet opetuksessa (VR/AR)
• maker-kulttuuri ja robotiikka
• digitaalinen suunnittelu ja mallintaminen
• ohjelmointi kouluopetuksessa

Lisätietoa: Opintojaksolla tutustutaan käytännön työtapoihin, joilla digitaalisia työvälineitä ja menetelmiä voi tuoda osaksi omaa opetusta. Workshop-työskentelyn yhteydessä tutustaan muun muassa maker-kulttuuriin ja robotiikkaan sekä monimuoto-opetukseen käytännön työpajoissa. Workshop-kokonaisuuden sisältöjä tarjotaan osallistujien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.  Opintojakson kouluohjelmointiin liittyviä aihealueita voi mahdollisuuksien mukaan suorittaa itsenäisinä opintoina.

Workshop-työskentelyyn kuuluvassa projektityössä erikoistumiskoulutukseen osallistuva opiskelija syventyy koulutaustastaan ja tarpeistaan riippuen joko a) maker-kulttuuriin, robotiikkaan ja ohjelmointiin TAI b) monimuoto-opetukseen ja monimediaisuuteen opetuksessa ja koulutyössä.

4. Kehittämishanke 20 op

Vastuuhenkilö: professori Marjaana Veermans, opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Kehittämishankkeen toteutuksesta sovitaan erikoistumiskoulutuksiin osallistuvien työyhteisöjen aikataulun mukaisesti ja sen painopiste on itse toiminnassa. Kehittämishanke yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisten oppimisympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin. Tavoitteena on luoda uudenlaisia ja toimivia käytänteitä, materiaaleja, rutiineja ja välineitä oppimisen tueksi.  Tämän saavuttamiseksi työskennellään yhdessä eri tieteellisen tai kokemuksen omaavien asiantuntijoiden kanssa osana oman tai muun soveltuvan työyhteisön toimintaa. Erikoistumiskoulutuksen ja kehittämishankkeen myötä luodut asiantuntijaverkostot rakennetaan pysyväksi osaksi koulujen toimintaa, jolloin koulutuksen vaikutukset ovat laajemmat ja pysyvämmät.

Lisätietoa: Kehittämishanketta työstetään koulutuksen aikana monipuolisesti sekä itsenäisesti että pienryhmässä. Kehittämishanke esitellään koulutuksen viimeisien lähipäivien aikana.

Opettajina koulutuksessa toimivat oman alansa huippuosaajat.

Marjaana Veermans

Koulutuksen vetäjänä ja yhtenä vastuuopettajista toimii KT, professori Marjaana Veermans. Hän on professori, oppimisen tutkija ja kasvatuspsykologian dosentti (erityisalana oppimisen psykologia ja oppimisympäristöt). Marjaana on lähes 20 vuotisen uransa aikana keskittynyt tutkimaan erityisesti oppimismotivaatiota erilaisissa oppimisympäristöissä; tutkimusten kohteena ovat olleet niin alakoululaiset kuin aikuisopiskelijatkin.

Marjaana on osallistunut useisiin kansallisiin sekä kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin oppimisympäristöihin, verkko-oppimiseen ja erityisesti tutkivaan oppimiseen liittyen. Hän on kouluttanut opettajia sekä toiminut pedagogisena asiantuntijana digitaalisten sovellusten kehittämistiimeissä.
 
Tutkimustyön lisäksi Marjaana kouluttaa tulevia luokanopettajia Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Jussi-Pekka Järvinen

Jussi-Pekka Järvinen (luokanopettaja, KM) toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana ja tohtorikoulutettavana, vastuualueena digitaalinen oppiminen ja opettaminen. Jussi-Pekka on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja erityisluokanopettaja. Jussi-Pekka on aiemmin työurallaan toiminut konsulttina ja projektikoordinaattorina teknologiateollisuuden yritysmaailmassa, opetusteknologian ja sähköisten opetusmateriaalien suunnittelussa ja sisällön toteutuksessa, opetusteknologina sekä hankekoordinaattorina valtakunnallisessa opettajankoulutuksen kehittämishankkeessa.

Jussi-Pekalla on monipuolista osaamista teknologian ja pedagogiikan yhdistämisestä esimerkiksi ohjelmoinnin ja oppimisanalytiikan näkökulmasta. Jussi-Pekka on ollut mukana kehittämässä opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta digipedagogisista lähtökohdista.

Erikoistumiskoulutuksessa Jussi-Pekka toimii opettajana ja digipedagogisena asiantuntijana.

Aleksi Lahti

Aleksi Lahti (aineenopettaja, VTM) toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana sekä tohtorikoulutettavana, vastuualueena digitaalinen oppiminen ja opettaminen. Aleksi on toiminut työurallaan opettajankouluttajana niin kotimaassa kuin koulutusviennissä sekä opettajana yhtenäiskoulussa. Hänellä on laajaa osaamista opetuksen kehittämisestä niin strategiseen johtamiseen, oppimisympäristöihin kuin digitaaliseen opettamiseen liittyen. Kokemusta on kertynyt niin Opetushallituksen kuin OKM:n kehittämishankkeiden hankejohtajan rooleista, fyysisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden johtamisesta kuin myös korkeakouluopetuksen kehittämisestä.

Aleksin työssä yhdistyy tutkimusperusteinen opettajankoulutus ja käytännön osaaminen opettajan työstä. Opettajien erikoistumiskoulutuksessa Aleksi on ollut mukana opintojen suunnitteluvaiheesta lähtien. Aleksi toimii valtakunnallisen opettajien erikoistumiskoulutuksen Turun yliopiston koulutuksessa yhtenä vastuuopettajista.

Sanna Rantanen

Sanna Rantanen (luokanopettaja, KM) toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana, vastuualueena digitaalinen oppiminen ja opettaminen.  Sanna on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Sanna on aiemmin työurallaan toiminut luokanopettajana ja sen ohessa tutoropettajana ja OPS-agenttina. Sanna on ollut vahvasti mukana digitaalisen oppimisen ja opettamisen kehittämistyössä, ja hän on itse suorittanut DigiErko – erikoistumiskoulutuksen vuosina 2016–17. Sanna tekee myös väitöskirjaa liittyen ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Sannan työssä yhdistyy tutkimusperustainen opettajankoulutus ja käytännön osaaminen opettajan työstä. Erikoistumiskoulutuksessa Sanna toimii yhtenä vastuuopettajista.

Jukka Rauvola

Jukka Rauvola (luokanopettaja, KM) toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana Digipedataidot nollasta sataan - koulutushankkeessa sekä Turun kaupungilla oppimisympäristöasiantuntijana. Jukka on suorittanut DigiErko – erikoistumiskoulutuksen vuosina 2016–17. Hän on toiminut pedagogisena asiantuntijana monissa digitaalisten- ja fyysisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa: mm. uusien EdTech -tuotteiden kehittäminen yhdessä yritysten ja koulujen kanssa sekä vastuut koulurakennushankkeissa käyttäjälähtöisestä tilasuunnittelusta. 

Kymmenen vuoden alakoulun opettajan uran aikana kokemusta koulun oppimisympäristön ja digipedagogisen opetuksen kehittämisestä sekä TVT – tutorina toimimisesta. Opetushallinnon tutkinnon pohjalta hallinnon sektorin tuntemusta hankkeista ja Opetushallituksen harjoittelusta. Jukka toimii valtakunnallisen opettajien erikoistumiskoulutuksen Turun yliopiston koulutuksessa yhtenä vastuuopettajista. Erikoistumiskoulutuksessa Jukka toimii yhtenä vastuuopettajista sekä digipedagogisena asiantuntijana.

Syksyllä 2023 alkavan koulutuksen valintaperusteet

Hakukelpoisuus

Voit hakea erikoistumiskoulutukseen, jos

• olet luokanopettaja tai aineenopettaja (ml. KK-tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja sekä ammatillinen opettaja) ja
• sinulla on kokonaisuudessaan vähintään kolme vuotta opetusalan työkokemusta.
   

Hakeminen

Hakuaikaa on jatkettu 30.9.2023 asti.

Hakemukseen tulee liittää sähköisenä versiona (esim. skannattuna) seuraavat dokumentit:

• tutkintotodistus/-todistukset, josta hakuedellytyksenä oleva opettajankelpoisuus käy ilmi
• CV, josta hakuedellytyksenä oleva työkokemus käy ilmi
• motivaatiokirje (enintään 2 sivua), jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
  • Miksi haet erikoistumiskoulutukseen ja mitä hyötyä sen suorittamisesta on työyhteisöllesi?
  • Mitä hyötyä erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta on oppilaillesi?
  • Mitä hyötyä erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta on oman asiantuntijuutesi kehittymiselle?
• mahdollisen työnantajan suostumus erikoistumiskoulutuksen suorittamiselle ja kehittämishankkeen toteuttamiselle
• halutessasi myös työnantajan suositus erikoistumiskoulutuksen suorittamiseksi
   

Valintamenettely

Osallistujat valitaan hakukriteerit täyttävistä hakijoista motivaatiokirjeen perusteella. Jotta koulutus voidaan toteuttaa, tulee siinä olla vähintään kahdeksan hyväksyttyä opiskelijaa.
 

Tuloksen julkaiseminen ja opiskeluoikeuden käyttö

31.8. mennessä hakeneille valinnan tulos julkaistaan viimeistään 7.9.2023 ja siitä tiedotetaan hakeneille sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Mikäli peruutuksia tulee, lähetetään varasijalta koulutukseen valitulle tieto hyväksymisestä sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Valintaan tyytymätön voi osoittaa perustellun, kirjallisen oikaisupyynnön tiedekunnalle 14 päivän kuluessa tulosten julkaisemisesta.

Koulutukseen hyväksytyn on ilmoitettava 21.9.2023 mennessä opiskelupaikan vastaanottamisesta tai peruuttamisesta lomakkeella. Linkki lomakkeeseen lähetetään hyväksymissähköpostin mukana. Mikäli vahvistusta ei saada 21.9.2023 mennessä, katsotaan hyväksytyn luopuneen opiskelupaikastaan. Lisäksi koulutuksen aloittaminen edellyttää ilmoittautumista Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijaksi. Ilmoittautuminen tehdään em. lomakkeella. Opinto-oikeus voidaan aktivoida vasta kun osallistujamaksun 1. erä on maksettu. Koulutukseen hyväksytty valitsee maksusuunnitelman ottaessaan opiskelupaikan vastaan.

6.9.-30.9.2023 välillä hakeneille valinnan tulos ilmoitetaan mahdollisimman pian.
 

Hinta ja rahoitus

Erikoistumiskoulutukset perustuvat monikanavarahoitukseen: Ensimmäisiin erikoistumiskoulutuksiin on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja näin koulutusmaksut on saatu todellisia kustannuksia huomattavasti alemmiksi.

Digiympäristö-erikoistumiskoulutuksen (60 op) hinta on 35 euroa/op eli yhteensä 2 100 euroa noin 1,5 vuoden koulutuksesta. Maksun voi maksaa useammassa erässä. Maksuun voi osallistua sekä työantaja että opettaja tai jokin muu taho. Koulutukseen voi hakea myös esimerkiksi aikuiskoulutustukea.

Koulutukseen osallistumiseen tarvitaan mahdollisen työnantajan lupa.

Koulutus koostuu periodeista, jotka käynnistyvät kahden päivän lähijaksoilla. Ensimmäisellä ja viimeisellä lähijaksolla toivotaan läsnäoloa, muihin lähipäiviin on mahdollista osallistua etänä. Lähijaksot koostuvat mm. luennoista, ryhmätyöskentelystä ja työpajoista.

Lokakuussa 2023 alkavan koulutuksen lähijaksot:

5.-6.10.2023
30.11.-1.12.2023
18.-19.1.2024
21.-22.3.2024
25.-26.4.2024
5.-6.9.2024
24.-25.10.2024
28.-29.11.2024

Lähijaksojen toteutusajat ovat pääsääntöisesti torstaisin klo 14-18 ja perjantaisin klo 9-15.

Kenelle koulutus sopii?

Koulutus sopii erinomaisesti opettajille, jotka ovat kiinnostuneet opetuksen digitalisoinnista ja haluavat oppia aiheesta lisää niin tutkimuksen kuin pitkäjänteisen kehittämistyön näkökulmasta. Koulutuksessa keskitytään myös opettajuuden kehittämiseen ja parhaiden käytänteiden levittämiseen. Koulutuksessa ei tarvitse olla tietoteknisesti ylivertainen, tärkeintä on kiinnostus opetuksen kehittämisestä omassa luokkahuoneessa, koulun tai kunnan tasolla. Opiskeluja voidaan räätälöidä kunkin oman osaamisen mukaan, lisäksi yhteistyö ohjaajien, muiden erikoistujien ja valtakunnallisen verkoston kanssa takaavat kullekin erikoistujalle tarpeellisen tuen. Ryhmässä saatu vertaistuki ja mahdollisuus keskusteluihin avaavat kaikille ihan uusia ovia digitalisaation maailmaan. 

Millaisen pätevyyden koulutuksesta saa?

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan valmistunut opettaja saa todistuksen koulutuksesta (60 op). Erityisasiantuntija voi sopia työnantajansa kanssa mahdollisista työnkuvallisista muutoksista tai muista järjestelyistä asiantuntijuuden hyödyntämiseen liittyen. Digi-erkon suorittanut henkilö voi koulutuksessa keskittyä oman opettajuuden kehittämiseen tai laajentaa tarkastelua aina koulu- tai kuntatason kehittämiseen asti.

Miten koulutuksen järjestäjä hyötyy erikoistumiskoulutuksesta?

Koulutuksen järjestäjä hyötyy koulutettavan opettajan erityisasiantuntijuudesta monin tavoin. Koulutuksen suorittaneet opettajat voivat toimia koulussaan digitalisaatioon liittyvien asioiden vastuuhenkilöinä esimerkiksi laiteratkaisuihin, koulutussuunnitelmiin tai oppimisympäristöihin liittyvissä kysymyksissä. Koulutuksen suorittaneet henkilöt muodostavat koulutuksen aikana asiantuntijaverkostoja, joita kunnat voivat hyödyntää esimerkiksi kehittämishankkeiden suunnittelun ja rahoitushakujen tukena.

Kahdessa ensimmäisessä koulutuksessa tehtiin yhteensä 38 kehittämishanketta, joista 13 oli kunnan tai useamman koulun hankkeita. Koulukohtaisesti tehtyjen hankkeiden tavoitteena on laajentaa niitä kattamaan koko kunnan tai lähiseudun koulut. Välillisesti laskettuna hankkeiden vaikutukset ovat saavuttanut suoraan tai välillisesti n. 1800 opettajaa ja n. 35 000 oppilasta.

Millaisiin tehtäviin aiemmat koulutetut ovat päätyneet?

Digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoistumiskoulutuksen suorittaneet henkilöt ovat päätyneet moninaisiin tehtäviin. Useat opettajista ovat siirtyneet apulaisrehtorin tai rehtorin tehtäviin. Osa osallistujista vastaa mm. kuntansa digitutoroinnin koordinoinnista, koulutussuunnitelmien laatimisesta ja kouluttajana toimimisesta. Osallistujia on siirtynyt myös isoihin kuntatason opetuksen digitalisoinnin kehittämisprojektien johtoon sekä koulurakentamisen EU-projektin vastuuhenkilöksi. Osa opettajista toimii koulussaan pedagogisena kehittäjänä ja keskittyy erityisesti oman osaamisen vertaisjakamiseen.

Miksi koulutus on maksullista?

Koulutus on määrätty laissa maksulliseksi. Yliopistot päättävät itse mahdollisista subventioista koulutuskustannusten suhteen. Turun yliopistossa yhden opintopisteen hinnaksi on säädetty 2018–2019 ja 2019-2020 50 € / opintopiste digi-erkon suhteen. Koulutuksissa 2022-2023 ja 2023-2024 hinta on 35 € / opintopiste.

Miten erikoistumiskoulutus eroaa täydennyskoulutuksesta?

Erikoistumiskoulutuksesta säädetty laki astui voimaan vuoden 2015 alusta. Tässä laissa erikoistumiskoulutus tuotiin uutena koulutusmuotona perustutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Erikoistumiskoulutus sijoittuukin näiden kahden koulutusmuodon väliin, tarjoamalla erityisasiantuntijuuteen tähtäävä koulutusta johonkin tiettyyn osa-alueeseen täydennyskoulutusta laajemmassa muodossa. Opetusalalla erikoistumiskoulutuksen tehtävänä on tuoda jo työelämässä oleville henkilöille mahdollisuus syventää ammatillista osaamistaan digitaalisuuteen, monikulttuurisuuteen tai kouluhyvinvointiin liittyen.

1. Miksi päätit hakea koulutukseen?

Halusin pidempikestoisen koulutuksen, jossa pääsisi sukeltamaan asioihin syvällisemmin. Halusin myös virallisen todistuksen osaamisestani. Sekä sen kautta mahdollisesti tulevaisuudessa uusia työmahdollisuuksia.

2. Oliko koulutus helppo suorittaa omien töiden ohella?

Työhöni kuuluu toimia kaupungin tvt-koordinaattorina sekä digitutorina. Tähän on varattu vähän tuntiresurssia. Koulutuksen tehtävät olivat hyvin käytännönläheisiä, joten pystyin paljon hyödyntämään työtunteja tehtävien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi koulutus oli niin kiinnostava ja motivoiva, että se imaisi mukanaan eikä tuntunut ollenkaan raskaalta. Päinvastoin, siitä sain uutta virtaa ja intoa töihin.

3. Mikä koulutuksessa oli hyvää?

Innostuneet ja asiantuntevat kouluttajat, tutustuminen samanhenkisiin ihmisiin sekä uuden oppiminen ja kehittäminen.

4. Missä roolissa toimit ennen koulutusta ja ovatko työtehtäväsi muuttuneet koulutuksen myötä?

Ennen koulutusta olin luokanopettaja sekä kaupungin pedagoginen tvt-koordinaattori. Toimin nykyäänkin näissä tehtävissä, mutta sen lisäksi aloitin tänä syksynä yliopisto-opettajana Turun yliopistossa. Viime vuoden toimin pedagogisena asiantuntijana eräässä sähköisen oppimisympäristön yrityksessä. Joten työtehtäväni ovat sekä pysyneet samana että muuttuneet koulutuksen ansiosta.

5. Suosittelisitko koulutusta muille opettajille?

Ehdottomasti! Koulutus on iso panostus, mutta uskon vakaasti, että se tulee maksamaan tulevaisuudessa itsensä monin verroin takaisin.

Anna-Reetta, luokanopettaja, pedagoginen tvt-koordinaattori sekä yliopisto-opettaja, Oripää

1. Miksi päätit hakea koulutukseen?

Omassa työssä aika omaehtoiseen osaamiseen tuntui haastavalta ja tieto oli pirstaleista. Kaipasin kokonaisvaltaisempaa pedagogista näkökulmaa TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa. Myös tieteellinen tutkimus mutu-tiedon sijaan oli asia, jota kaipasin lisää.

2. Oliko koulutus helppo suorittaa omien töiden ohella?

Työnantajani mahdollisti sen ajallisesti hyvin. Lisäksi lopputehtävän sain yhdistettyä omaan työhöni, jolloin opiskelu tuki työtä ja toisin päin.

3. Mikä koulutuksessa oli hyvää?

Tieteellinen lähestyminen sekä monet näkökulmat tuotiin erinomaisesti koulutuksessa esille. Myös alan laaja kirjo saatiin hyvin esiteltyä. Verkostot muiden alan ammattilaisten kanssa on ollut hyödyksi niin koulutuksen aikana kuin sen jälkeenkin.

4. Missä roolissa toimit ennen koulutusta ja ovatko työtehtäväsi muuttuneet koulutuksen myötä?

Toimin opettajana ja tutoropettajana. Koulutuksen aikana siirryin hallinnon puolelle Kehittähjäopettajan tehtäviin. Sen jälkeen olen toiminut hankkeen projektipäällikkönä ja nyt toimin Microsoftin oppilaitostiimissä Customer Success Managerina.

5. Suosittelisitko koulutusta muille opettajille?

Ilman muuta. Sopii niin asiaan vihkiytyneille kuin kiinnostusvaiheessa oleville.

Sami, Customer Success Manager, Microsoft Finland EDU, Hämeenlinna

1. Miksi päätit hakea koulutukseen?

Olin kuullut kollegalta erittäin paljon hyvää koulutuksesta ja minulla oli ollut useamman vuoden jo ajatus, että haluaisin osallistua tähän. Työnkuva oli myös muuttunut opettajasta kehittämispuolelle, joka toi itselle tarvetta täydentää omaa osaamistaan.

2. Oliko koulutus helppo suorittaa omien töiden ohella?

Erittäin helppo. Koronasta johtuen osa "lähipäivistä" olikin etänä, joka helpotti osallistumista entisestään - joskin ne pari lähipäivää, jotka pystyttiin olemaan paikan päällä, olivat erittäin antoisia.

3. Mikä koulutuksessa oli hyvää?

Koulutuksessa oli paljon hyvää! Erittäin asiantuntevat kouluttajat, sisällön laajuus ja monipuolisuus, osallistujien monipuolinen tausta (rikkaus ehdottomasti) sekä OneNoten käyttö materiaalin jakoon ja kokoamiseen. Siinä tärkeimpiä.

4. Missä roolissa toimit ennen koulutusta ja ovatko työtehtäväsi muuttuneet koulutuksen myötä?

Määräaikaisena hankekoordinaattorina/pedagogisena asiantuntijana hankerahoituksella (virkavapaalla lehtorin työstä). Koulutuksen loppupuolella sain pysyvän pestin (digi-)pedagogisena asiantuntijana.

5. Suosittelisitko koulutusta muille opettajille?

Suosittelisin ehdottomasti. Tästä koulutuksesta hyötyy niin asiantuntijatehtävissä olevat kuin "tavalliset" opettajatkin. Lisää kehittämisintoa varmasti jokaisella.

Riina, pedagoginen asiantuntija, Jyväskylä