Kouluhyvinvointi

Hyvinvointi ja oppiminen kasvatus- ja opetusyhteisöissä

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita. Koulutuksen yleisenä tavoitteena on hyödyntää tutkimustietoa ja evidenssiin pohjautuvia malleja, jotka ovat erilaisten opetuskäytänteiden ja koulun kehittämistoimenpiteiden taustalla.
 

KVH

Lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu monista palasista, joista yksi olennaisimmista on koulu. Onnistuneessa koulunkäynnissä toteutuvat kaikki lasten ja nuorten psykologiset perustarpeet eli yhteisöllisyys, autonomia ja kyvykkyydentunne. Koulun sosiaaliset suhteet tuovat yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteita, omaehtoisuus itsenäisyyttä ja omien päämäärien tavoittelua ja uusien asioiden oppiminen kokemuksia onnistumisesta, osaamisesta ja kyvykkyydestä. Kaikkien tarpeiden toteutuminen vahvistaa hyvinvointia, oppimista ja merkityksellisyyden kokemusta eli tunnetta siitä, että on tärkeä ja että omalla olemassaololla ja toiminnalla on merkitystä myös muille.

Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutuksessa (60 op) syvennytään laajasti yksilö- ja luokkatason, koko kouluyhteisön sekä kuntatason mahdollisuuksiin vahvistaa lasten ja nuorten arjen hyvinvointia. Seuraava koulutus alkaa marraskuussa ja haku siihen on käynnissä, ks. kohta Tutustu koulutukseen > Hakeminen.

 

Tutustu koulutukseen

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma 2021-2023
 

Erikoistumiskoulutuksen suorittaminen

Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Kestoltaan koulutus on noin 1,5 vuotta. Opetus koostuu mm. asiantuntijoiden pitämistä luennoista, lähipäivistä, vierailuista, työpajoista sekä moniammatillisesta työskentelystä koulun muiden hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksessa laaditaan jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops).
 

Erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet
 

1. Oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuudet ja menetelmät 13 op

1.1 Oppiminen ja osallisuus kouluhyvinvoinnin perustana 4 op

1.2 Psykososiaalisen hyvinvoinnin yksilö-, perhe- ja koulutason mekanismit 4 op

1.3 Hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisen haasteet, mahdollisuudet ja menetelmät 5 op

Opintokokonaisuuden suoritettuaan erikoistuvalla opettajalla on

  • laaja-alainen ymmärrys oppilaiden ja työyhteisön oppimisen, osallisuuden ja vuorovaikutusosaamisen tukemisesta ja vahvistamisesta
  • valmius suunnitella ja toteuttaa oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta tukevia sekä eriarvoistumista vähentäviä opetusjärjestelyitä ja muita käytännön toimenpiteitä
  • valmius soveltaa yksilöiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia tukevia menetelmiä ja materiaaleja koulun arjessa

Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtorit Tiina Annevirta ja Jaanet Salminen sekä professori Niina Junttila

2. Hyvinvointi koulun toimintakulttuurissa 14 op

2.1 Yhteistyö, osallisuus ja ohjaustaito opettajan työssä 5 op

2.2 Kouluyhteisön vuorovaikutukselliset taidot ja yhteinen työskentely koulussa 5 op

2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus kodin sekä koulua ympäröivien yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa 4 op

Opintokokonaisuuden suoritettuaan erikoistuvalla opettajalla on

  • laaja-alaista tietoa ja taitoa koulun moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksista oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi
  • taitoa kehittää kodin osallisuutta sekä kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi
  • taitoa ohjata koulun ja kuntatason ammattilaisten ja yhteisöjen toimijuutta kouluhyvinvointia vahvistavaksi

Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtorit Jaanet Salminen ja Tiina Annevirta

3. Koulutusjärjestelmä ja hyvinvointi 9 op

3.1 Kouluhyvinvoinnin yhteiskunnalliset ja poliittiset perustat 4 op

3.2 Kouluhyvinvoinnin rakenteet ja niitä ohjaavat säädökset 5 op

Opintokokonaisuuden suoritettuaan erikoistuvalla opettajalla on

  • ymmärrys suomalaisesta koulutuspolitiikasta ja koulutusjärjestelmästä, erityisesti niiden merkityksestä ja mahdollisuuksista koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä sekä sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyssä
  • valmius tunnistaa ja arvioida kouluhyvinvointiin vaikuttavia, erityisesti osallisuuteen ja eriarvoistumiseen liittyviä kehitysuria koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa
  • ymmärrys ajankohtaisista opetusta säätelevistä ja kouluhyvinvointia linjaavista valtakunnallisista ja kansainvälisistä asiakirjoista, kehittämisohjelmista ja sopimuksista
  • taito ohjata koulun ja kuntatason toimintakulttuureja sekä kehittää opetussuunnitelmia ja oppilashuoltoa kouluhyvinvointia vahvistaen

Vastuuhenkilöt: professori Tero Järvinen sekä yliopistonlehtorit Tiina Annevirta ja Jaanet Salminen

4. Turvallinen, hyvinvoiva ja terveellinen koulu 4 op

Opintojakson tavoitteena on täydentää tai syventää erikoistujan omaa kouluhyvinvointiosaamista hänen omien kiinnostuksen kohteidensa suunnassa joko koulu- tai kuntatasolla. Tarkemmasta aiheesta sovitaan jokaisen erikoistujan kanssa erikseen. Opintokokonaisuus voidaan toteuttaa joko teoreettisena tai käytännöllisempänä työskentelynä.

Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtorit Jaanet Salminen ja Tiina Annevirta

5. Kehittämishanke 20 op

Kehittämishankkeen toteuttamisesta sovitaan jokaisen erikoistujan kanssa erikseen koulutuksen alkupuolella. Kehittämishanke yhdistää teorian ja kirjallisuuden kautta opittuja asioita autenttisten oppimisympäristöjen ongelmiin, haasteisiin ja kehittämistoimiin. Työskentelyn painopiste on ennen kaikkea toiminnassa, jolloin tavoitteena on luoda uudenlaisia toimivia käytänteitä sekä toimintamalleja kouluhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Erikoistumiskoulutuksen ja kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda myös pysyviä asiantuntijaverkostoja ja kouluhyvinvointia tukevia rakenteita osaksi koulujen ja kuntien toimintaa.

Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtorit Tiina Annevirta ja Jaanet Salminen
 

Asiantuntemuksen osoittaminen erikoistumiskoulutuksessa

Arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmassa määriteltyjä kriteereitä siten, että erikoistumiskoulutuksen suorittaneet osoittavat saavuttaneensa edellä määritellyt koulutuksen osaamistavoitteet. Asiantuntijuuden kehittymisen arvioinnissa käytetään hyväksi erikoistumiskoulutuksen aikaisten osasuoritusten arviointia, kehittämishankkeen vertaisarviointia ja työelämän asiantuntemusta edustavan raadin suorittamaa loppuhaastattelua.

Osaamisen osoittaminen loppuhaastatteluun osallistumalla

Keskeisin sisältö: Koulutuksen kuluessa pyritään opettaja-asiantuntijuuden profiloitumiseen ja kumuloitumiseen. Tavoitteena on syventää erikoistujan tietämystä jatkuvan sanallisen arvioinnin, reflektion ja eri suunnista tulevan palautteen avulla. Loppuhaastattelussa arvioidaan, miten tämä erikoistujan asiantuntijaosaaminen on kehittynyt.

Toteutusmuoto: Loppuhaastattelun toteuttaa tarkoitusta varten valittu raati, jossa on akateemisten toimijoiden ohella työelämän edustus. Erikoistuja voi osallistua loppuhaastatteluun, kun akateeminen ohjaaja on hyväksynyt hänen kehittämishankkeensa ja hän on suorittanut vaadittavan määrän opintopisteitä.

Loppuhaastattelun arviointi on sanallinen (hylätty, hyväksytty).

 

KHV2

Hakeminen

Marraskuussa 2021 alkavan koulutuksen valintaperusteet


Hakulomake

Täytettävissä 14.4.-20.8.2021.
 

Hakukelpoisuus

Voit hakea erikoistumiskoulutukseen, jos

  • olet luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja tai KK-tutkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot suorittanut varhaiskasvatuksen opettaja ja
  • sinulla on kokonaisuudessaan vähintään kolme vuotta opetusalan työkokemusta.
     

Hakeminen

Hakuaika alkaa 14.4.2021 ja päättyy 20.8.2021.

Hakemukseen tulee liittää sähköisenä versiona (esim. skannattuna) seuraavat dokumentit:

  • tutkintotodistus/-todistukset, josta hakuedellytyksenä oleva opettajankelpoisuus käy ilmi
  • CV, josta hakuedellytyksenä oleva opetusalan (ml. varhaiskasvatus) työkokemus käy ilmi
  • motivaatiokirje (enintään 2 sivua), jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
    • Miksi haet erikoistumiskoulutukseen ja mitä hyötyä sen suorittamisesta on työyhteisöllesi?
    • Mitä hyötyä erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta on oppilaillesi?
    • Mitä hyötyä erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta on oman asiantuntijuutesi kehittymiselle?
  • mahdollisen työnantajan suostumus erikoistumiskoulutuksen suorittamiselle ja kehittämishankkeen toteuttamiselle
  • halutessasi voit liittää mukaan myös työnantajan suositus erikoistumiskoulutuksen suorittamiseksi
     

Valintamenettely

Osallistujat valitaan hakukriteerit täyttävistä hakijoista motivaatiokirjeen perusteella. Jotta koulutus voidaan toteuttaa, tulee siinä olla vähintään kymmenen hyväksyttyä ja paikanvastaanottanutta opiskelijaa.
 

Tulosten julkaiseminen ja opiskeluoikeuden käyttö

Valinnan tulos julkaistaan viimeistään 31.8.2021 ja siitä tiedotetaan hakeneille sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Mikäli peruutuksia tulee, lähetetään varasijalta koulutukseen valitulle tieto hyväksymisestä sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Valintaan tyytymätön voi osoittaa perustellun, kirjallisen oikaisupyynnön tiedekunnalle 14 päivän kuluessa tulosten julkaisemisesta.

Koulutukseen hyväksytyn on ilmoitettava 24.9.2021 mennessä koulutuspaikan vastaanottamisesta tai peruuttamisesta lomakkeella. Linkki lomakkeeseen lähetetään hyväksymissähköpostin mukana. Mikäli vahvistusta ei saada 24.9.2021 mennessä, katsotaan hyväksytyn luopuneen koulutuspaikastaan. Lisäksi koulutuksen aloittaminen edellyttää ilmoittautumista Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijaksi. Ilmoittautuminen tehdään em. lomakkeella. Opinto-oikeus voidaan aktivoida vasta kun osallistujamaksun 1. erä on maksettu. Koulutukseen hyväksytty valitsee maksusuunnitelman ottaessaan opiskelupaikan vastaan.
 

Hinta ja rahoitus

Erikoistumiskoulutukset perustuvat monikanavarahoitukseen: Ensimmäisiin erikoistumiskoulutuksiin on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja näin koulutusmaksut on saatu todellisia kustannuksia huomattavasti alemmiksi.

Kouluhyvinvointi-erikoistumiskoulutuksen (60 op) hinta on 35 euroa/op eli yhteensä 2 100 euroa noin vuoden aikana. Maksun voi maksaa 1-3 erässä. Maksuun voivat osallistua sekä työantaja että opettaja tai jokin muu taho. Koulutukseen voi hakea myös esimerkiksi aikuiskoulutustukea tai eri säätiöiden apurahoja.

Opetusaikataulu

Koulutus kestää noin 1-1,5 vuotta ja se suoritetaan työn ohessa monimuoto-opetuksena.

Koulutusta toteutetaan (hybridimäisesti) mahdollisuuksien mukaan joustavasti lähi- ja etäopetuskokonaisuuksia vaihdellen.

Marraskuussa 2021 alkavan koulutuksen lähiopetuskerrat:

25.-26.11.2021

13.-14.1.2022

17.-18.2.2022

kolme workshop-iltapäivää:

  • 24.3.2022 klo 13-16
  • 28.4.2022 klo 13-16
  • 19.5.2022  klo 13-16

9.-10.6.2022

25.-26.8.2022

kolme workshop-iltapäivää:

  • 22.9.2022 klo 13-16
  • 27.10.2022 klo 13-16
  • 17.11.2022 klo 13-16

1.-2.12.2022

20.1.2023