Tutkimus lastentautiopin oppiaineessa

Lastentautiopin tutkimus on kansainvälisesti merkittävää ja uraauurtavaa lääketieteellistä tutkimustyötä.  

Lastentautiopin sisällön monipuolisuudesta johtuen tutkimuksia tehdään monilla eri lastentautien aloilla. Lastentautien tutkimusyhdyshenkilö on professori Erika Isolauri

Tutkimusalueitamme ovat mm: 

  • Suoliston mikrobiotan vaikutus lapsen terveyteen
  • Diabeteksen riskitekijät ja ennaltaehkäisy
  • Astma, allergia ja niiden ehkäisy
  • Sepelvaltimotaudin ehkäisy
  • Lasten hengitystieinfektiot ja rokotukset
  • Keskosuuden ja vastasyntyneisyyskauden ongelmat, hoito ja ennuste
  • Lasten syöpätautien hoito ja ennuste

Tutkimusprojektit

Varhaiset altisteet, pitkäaikaisterveys, immunologia ja suoliston mikrobisto – NAMI-tutkimus

NAMI-tutkimusryhmä keskittyy syntymää ympäröivän ajan altisteiden ja pitkäaikaisterveyden välisiin yhteyksiin. Aloitimme tutkimalla ravitsemuksen, immunologian ja suoliston mikrobiston yhteyksiä allergisten sairauksien kehittymiseen. Viime vuosina olemme tutkineet myös ennenaikaisen syntymän ja sen seurauksien sekä lihavuuden ja muiden kroonisten sairauksien riskiin vaikuttavia altisteita. Erityisenä mielenkiintomme kohteena on kehittyvä suolistomikrobisto ja sen häiriöt. Tavoitteena on tunnistaa merkittävien kansantautien varhaisia syntymekanismeja ja siten löytää keinoja niiden tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. 

Yhteyshenkilöt: professori Erika Isolauri ja dosentti Samuli Rautava

Lue lisää tutkimuksestamme

Suoliston mikrobisto ja tulehdusvaste keliakiassa ja tulehduksellisessa suolistosairaudessa

Tutkimusryhmä tutkii suoliston ja mikrobiston yhteisvaikutusta keliakiassa ja tulehduksellisessa suolistosairaudessa (IBD: haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti). Tutkimme suolen koepaloja käyttämällä apuna uusimpia molekyylibiologisia menetelmiä, joiden avulla pyrimme saamaan lisäselvyyttä eri geenien ilmentymisestä suolistossa sekä suoliston paikallisesta mikrobistosta näissä sairauksissa. Tavoitteena on saada tietoa, joka lopulta parantaa näiden sairauksien hoitoa ja vähentää näiden sairauksien kehittymisen riskiä. 

Yhteyshenkilö: dosentti Marko Kalliomäki

Lasten infektiotautien tutkimus

Infektiotautiopin oppiaineeseen hallinnollisesti kuuluva professori Ville Peltolan tutkimusryhmä toimii lastentautiopin ja Tyksin Lasten ja nuorten klinikan yhteydessä. Tutkimme lasten hengitystieinfektioiden diagnostiikkaa ja uusia virus- ja bakteeri-infektioiden biomarkkereita (MxA-tutkimus).  Määritämme toistuvien tai vaikeiden hengitystieinfektioiden ympäristön liittyviä ja geneettisiä riskitekijöitä. Identifioimme varhaislapsuuden tekijöitä, jotka ennustavat toistuvien infektioiden tai astman kehittymistä myöhemmin lapsuudessa (HKA-tutkimus).

Yhteyshenkilö: professori Ville Peltola

Lasten hengitystieinfektiotutkimus

Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää lasten hengitysteiden virusinfektioiden epidemiologiaa, diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisyä sekä näiden infektioiden aiheuttamaa tautitaakkaa erityisesti avohoidossa. Tällä hetkellä projektin pääkohteina ovat RS- ja influenssavirukset. Olemme aktiivisesti mukana EU/IMI:n rahoittamassa laajassa kansainvälisessä yhteistyöprojektissa (RESCEU), joka selvittää RS-viruksen aiheuttamaa kokonaistautitaakkaa Euroopassa. Lisäksi osallistumme kansainväliseen INFORM-tutkimukseen, jossa määritetään RS-viruksen rakenteellista vaihtelua eri alueilla ja eri aikoina.

Yhteyshenkilö: professori Terho Heikkinen

Lue lisää tutkimuksestamme

Pikkunorsu-korvatulehdustutkimus

Pikkunorsu-tutkimus on Tyksin lastenklinikan korvatulehdustutkimus. Projekti osoitti, että antibioottihoito on aiemmin luultua tehokkaampi äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa, jos diagnoosi on tehty luotettavasti.

Jatkossa tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla voidaan hoitaa ne lapset, jotka eniten hyötyvät antibioottihoidosta ja siten välttää turhia antibioottikuureja. Tutkimme myös useita eri näkökulmia haastavaan diagnostiikkaan. Lisäksi laaja näyteaineistomme mahdollistaa mikrobiologiset tutkimukset liittyen taudin pitkittymiseen ja uusiutumiseen.

Yhteyshenkilö: dosentti Aino Ruohola

Hinkuyskätutkimus

Hinkuyskä on bakteerin aiheuttama hengitystietulehdus, joka aiheuttaa voimakasta puuskittaista yskää. Tautia on saatu rokotuksin vähennettyä mutta ei täysin torjuttua. Edelleenkin joka vuosi Suomessa, niin kuin muuallakin, sairastuu lapsia hinkuyskään. Tauti on pienille vauvoille nykyäänkin vaarallinen ja johtaa heillä lähes aina sairaalahoitoon. Rokotusten antama hyvä suoja kestää vain muutaman vuoden. Tämän takia tarvitaan tehosterokotuksia.

Tässä kansainvälisessä projektissa selvitämme miten elimistö puolustautuu hinkuyskää vastaan, miten rokotteet toimivat ja miten hinkuyskää aiheuttavat bakteerit muuntuvat. Nykyiset rokotteet eivät anna riittävän hyvää suojaa ja tutkimusta tehdään uusien rokotteiden kehittämiseksi.

Yhteyshenkilö: professori Jussi Mertsola

Lue lisää tutkimuksestamme:

https://periscope-project.eu/  
https://ecdc.europa.eu/en/pertussis  
http://hinku.utu.fi/ 

Immuunivajavuustutkimukset

Tutkimme hengitysteiden virusinfektiota primaaria vasta-ainepuutosta sairastavilla lapsilla ja aikuisilla. Vasta-ainepuutoksia sairastavilla erityisesti rinovirusinfektio persistoi poikkeuksellisen pitkään hengitysteissä aiheuttaen jatkuvaa inflammaatiota keuhkoputkissa ja myöhäisvaikutuksena muutoksia myös keuhkoputkien rakenteessa. Selvitämme pegyloidun interferoni 2a:n mahdollisuuksia pitkittyneen rinovirusinfektion hoidossa aikuispotilailla. Tutkimme myös luontaisen immuniteetin häiriöitä ja niiden merkitystä vasta-ainepuutosta sairastavilla lapsilla ja aikuisilla. 

Yhteyshenkilö: dosentti Leena Kainulainen

Lasten astmatutkimus – VINKU

Puolet lapsista kärsii uloshengitysvaikeudesta (hengityksen vinkumisesta) jossain vaiheessa ennen kouluikää ja pikkulapsista kolmannes – puolet näistä toistuvasti. Lasten astman esiintyvyys on 7–9 %. 

Tavoitteenamme on selvittää lasten uloshengitysvaikeutta pahentavia ympäristöön ja perimään liittyviä tekijöitä ja etsiä keinoja astman kehittymisen estämiseksi. Erityinen painopisteemme on selvittää hengitysteiden virusinfektioihin ja allergiaan liittyviä mekanismeja.
 
Yhteyshenkilö: dosentti Tuomas Jartti

Lue lisää tutkimuksestamme

Monikansallinen pikkukeskosten selviytymisen vertailututkimus – iNEO

iNEO on kansainvälinen, yhdentoista väestöpohjaisen keskosrekisterin vertailututkimus.  
Rekisterien välillä vertaillaan keskosten kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Verkoston tavoitteena on keskosten hoidon parantaminen identifioimalla hyviä hoitokäytäntöjä keskosvauvojen hoidossa. 

Yhteyshenkilöt: professori Liisa Lehtonen ja erikoilääkäri Kjell Helenius

Lue lisää tutkimuksestamme

Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään - PIPARI

pipari-tutkimuksen logoKeskosten hoidon kehittämisen tavoite on ennen kaikkea keskosten pitkäaikaisennusteen parantaminen. Laaja-alaisen pikkukeskosten seurantatutkimuksen (PIPARI) tavoitteena on ollut tunnistaa keskosuuteen liittyviä kehityksen riskitekijöitä sekä kehitystä suojaavia tekijöitä. Aloitimme tutkimuksen vuoden 2001 alussa ja seuraamme tutkimuspotilaita ja heidän verrokkejaan edelleen.  

Olemme testanneet monipuolisesti (laaja-alaiset kognitiiviset, motoriset ja sosiaalisen kompetenssin mittaukset) kaikki tutkimukseen osallistuvat lapset 11 vuoden iässä ja aloitimme 17-vuotistutkimukset syksyllä 2018. Tutkimushankkeen tuottama tieto implementoidaan kliiniseen kehitysseurantaan kehittämällä testattuihin mittareihin perustuva e-health-työkalu (Keskola-KAIKU). Keskola-KAIKU -työkalua aletaan pilotoida vuoden 2019 aikana.  

Yhteyshenkilö: professori Liisa Lehtonen

Lue lisää tutkimuksestamme
 

Vanhemmat Vahvasti Mukaan – VVM

vvm-tutkimuksen logoVVM-koulutuksen vaikuttavuustutkimuksella selvitämme vastasyntyneitä hoitavan henkilökunnan koulutusintervention vaikutuksia lapsen, vanhemman ja henkilökunnan näkökulmista 12 eri sairaalassa. Vaikuttavuustutkimuksessa on mukana väitöskirjatutkijoita ja useita muita opinnäytetyöntekijöitä. Tutkimustulokset toimivat pohjana koulutuksen edelleen kehittämiselle ja laajentamiselle kansainvälisesti.

Yhteyshenkilö: professori Liisa Lehtonen

Lue lisää koulutusohjelmastamme

Läheisyys ja separaatio vastasyntyneiden tehohoidossa - SCENE

scene-tutkimuksen logoSeparation and Closeness Experiences in the Neonatal Environment (SCENE) -verkosto on perustettu Turussa vuonna 2010 verkostoimaan vanhemman ja vastasyntyneen sairaalahoidon aikaisen läheisyyden/separaation tutkijoita. SCENE-ryhmän johtaja on apulaisprofessori Anna Axelin Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Ryhmä on järjestänyt kansainvälisiä SCENE-symposiumeja Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Belgiassa, Italiassa ja Suomessa. The 1st International Closeness Survey toteutettiin kuudessa maassa, 11 sairaalassa, vuonna 2013. Meneillään olevassa The 2nd International Closeness Survey (SCENE) -tutkimuksessa tutkitaan vanhempien läsnäoloa ja osallistumista alle 35 raskausviikolla syntyneiden keskosten hoitoon ja läsnäolon ja osallistumisen vaikutusta vanhempien masennukseen ja imetyksen onnistumiseen. Mukana on 25 sairaalaa 15 eri maasta.

Yhteyshenkilö: professori Liisa Lehtonen

Lue lisää tutkimuksestamme

Vauvaystävällinen hengityksen tukihoito – Baby Friendly Ventilation Study

baby friendly -tutkimuksen logoBaby Friendly Ventilation -tutkimusryhmämme tavoitteena on kehittää potilasystävällisempää vastasyntyneiden hengitystukihoitoa. Tutkimusryhmämme toimii Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolla, jossa selvitämme vastasyntyneen lapsen hengityksen säätelyä, hengitystyötä eri hengityksen tukihoitojen aikana, hengityskonehoitomuotojen vaikutusta lapsen fysiologiaan, lääkityksen vaikutusta hengitystyöhön sekä NAVA-hengitystukimuodon käyttöönoton vaikutusta kliinisiin hoitotuloksiin.

Yhteyshenkilö: dosentti Hanna Soukka

Lue lisää tutkimuksestamme

Terveys ja elämänlaatu lapsuus- ja nuoruusiässä sairastetun syövän jälkeen

Tutkimusryhmän tavoitteena on lapsena ja nuorena saatujen syöpähoitojen haittavaikutusten tunnistaminen ja lievittäminen. 

Yhteyshenkilö: Päivi Lähteenmäki

Käynnissä olevia hankkeita:

  • Digitaalisen seurannan mahdollisuudet lapsena ja nuorena syöpää sairastaneiden myöhäisvaikutusten havaitsemisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa
  • Lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden terveyspalveluiden käyttö aikuisena
  • Suolistomikrobiston muutokset syöpään sairastuneilla lapsilla: yhteys immunologiseen toipumiseen, kardiometabolisiin riskitekijöihin ja terveyteen syöpähoitojen jälkeen (MiLLi-C; Microbiota, Later Life, Cancer). Yhteyshenkilöt: LT Liisa Järvelä ja LT Anu Huurre 
  • Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus (FYSAKT) syöpähoitojen jälkeen -hanke: Osa norjalaisen tutkimusryhmän hanketta (Physical Activity and fitness among Childhood Cancer Survivors; PACCS)
  • Raskaudenaikaisen syövän vaikutukset jälkeläisten terveyteen (Pregnancy Associated Cancer Study; PACS): Pohjoismainen hanke raskaudenaikaisen syövän vaikutuksista naisiin ja heidän jälkeläisiinsä.
  • HALLON ja ALLTogether QOL-projektit: vuoden 2019 aikana alkavat laajat leukemiapotilaisiin kohdistuvat kansainvälisenä yhteistyönä tehtävät tutkimukset, joissa pääpaino on potilaiden elämänlaadun kartoituksessa leukemiahoitojen aikana ja niiden jälkeen.
  • Syöpäsydän: Kansallinen rekisteritutkimus sydän- ja verisuonisairastuvuudesta syöpähoitojen jälkeen
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsilla – STRIP

STRIP-tutkimuksessa selvitetään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja niiden ehkäisyä lapsilla ja nuorilla. Tutkimus käynnistyi jo vuonna 1990 ja siinä on ollut mukana 1062 tervettä lasta ja nuorta. Viimeisin kenttävaihe tehtiin vuosina 2015–2017 tutkittavien ollessa 26-vuotiaita. Tutkimuksesta on valmistunut yli 20 väitöskirjaa ja >100 tieteellistä julkaisua. Tutkimus tehdään Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksessa.

Yhteyshenkilö: professori Harri Niinikoski

Lue lisää tutkimuksestamme

Metformiini raskausdiabeteksen hoidossa – vaikutukset lapseen 9 vuoden iässä – DIARA2

Metformiinia käytetään raskausdiabeteksen hoidossa, vaikka sen pitkäaikaisvaikutuksia lapseen ei tunneta. DIARA2-tutkimuksessa tutkitaan aineenvaihduntaa 9-vuotiailla lapsilla, joiden äidit saivat raskauden aikana joko insuliinia tai metformiinia. Kaikkiaan tutkittavia äiti–lapsi-pareja on runsaat 300. Käynnissä olevaa tutkimusta tehdään yhteistyössä Tyksin naistenklinikan ja OYSin kanssa.

Yhteyshenkilö: professori Harri Niinikoski  

Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy

Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismeja tutkitaan suomalaisessa DIPP-tutkimuksessa (Diabetes Prediction and Prevention) sekä kahdessa kansainvälisessä tutkimuksessa (TEDDY ja TrialNet). Seurantatutkimusten tavoitteena on diabeteksen syntymekanismien parempi kuvaaminen, taudin puhkeamisen ennakoiminen sekä menetelmien kehittäminen tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen estämiseksi. 

Yhteyshenkilö: professori Jorma Toppari

Lue lisää tutkimuksestamme

Adoptiotutkimus - FinAdo

Finnish Adoption Study / FinAdo -tutkimus muodostuu useista eri tutkimuskokonaisuuksista. Tavoitteena on selvittää ulkomailta adoptoitujen lasten fyysistä ja psyykkistä terveyttä useilla eri menetelmillä. Kyselylomaketutkimus toteutettiin vuonna 2007 - 2010, ja se uusitaan vuonna 2019. Seurantatutkimukseen tuli mukaan noin 150 ulkomailta adoptoitua lasta. Lasten vointia, stressiä ja sopeutumista seurataan ja seurannan toivotaan jatkuvan aikuisuuteen, jolloin saataisiin aivan uudenlaista tietoa niistä keinoista, joilla voidaan lievittää adoptoitujen lasten stressiä ja auttaa heidän sopeutumistaan ja hyvinvointiaan. Olemme myös käynnistämässä rekisteritutkimusta ulkomailta ja kotimaasta adoptoiduista lapsista.

Yhteyshenkilö: Helena Lapinleimu

Lue lisää tutkimuksestamme

 

Lasten pitkäaikaissairauksien kehittyminen – FinnBrain Pediatrics

FinnBrain Pediatrics on osa laajaa, monitieteistä, turkulaista FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta, joka tutkii raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien sekä olosuhteiden vaikutusta lasten myöhempään terveyteen ja kehitykseen. FinnBrain Pediatricsin tavoitteina on tutkia erityisesti allergisten sairauksien, kasvun ja ylipainon, infektioiden ja kroonisten kipujen esiintymistä ja tuottaa uutta, tärkeää tietoa lasten sairauksien syistä ja mekanismeista. 

Yhteyshenkilö: LT Minna Lukkarinen

Lue lisää tutkimuksestamme
 

Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet on laaja, monitieteinen seurantatutkimus lasten ja heidän perheidensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimus kokoaa yhteen moniin elämänalueisiin liittyviä teemoja lasten kasvusta, kehityksestä ja terveydestä psykososiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuuritekijöihin saakka. Terveyden osatutkimukset kohdistuvat lasten hengitystieinfektioiden, allergisten sairauksien ja ylipainon riskitekijöihin.

Yhteyshenkilö: professori Ville Peltola
    
Lue lisää tutkimuksestamme

Lastenneurologia

Lapsuuden keskushermostotulehduksen ja traumaattisen aivovamman jälkeinen neurokognitivinen ennuste ja elämänlaatu

Tutkimusryhmä tutkii lapsuudessa tapahtuneen aivojen vammautumisen neurologista ennustetta. Tutkimme sekä traumaattiseen aivovammaan että keskushermoston tulehdustilan aiheuttamaan aivovammaan liittyviä riskitekijöitä, hoitokäytäntöjen tehoa ja paranemisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä moniammatillisesti ja monialaisesti. Tutkimusryhmään kuuluu lastenneurologian, lasten infektiosairauksien, kirurgian, neurokirurgian ja psykologian kliinisiä tutkijoita ja väitöskirjatyöntekijöitä.

Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa erityyppisten aivovammojen ennusteesta, oppia ennustetta parantavista tekijöistä ja muokata kliinisiä hoito-, tutkimus ja kuntoutuskäytäntöjä potilaita parhaiten hyödyttävään suuntaan terveydenhuollon resursseja mielekkäästi käyttäen.
 
Yhteyshenkilö: LT Tuire Lähdesmäki 

Lastenkirurgia

Lastenkirurgisten ja ortopedisten sairauksien riskitekijät ja hoito – L-ORTO-hanke

Riskitekijätutkimuksemme keskittyy vaikeisiin synnynnäisiin rakennepoikkeavuuksiin: raajojen puutokset, selkärangan synnynnäiset rakennepoikkeavuudet (skolioosi, selkäydinkohju) sekä vatsanpeitteiden puutokset. Tutkimus selvittää näihin sairauksiin liittyvää kuolleisuutta, liitännäisrakennepoikkeavuuksia sekä varhaisraskauden riskitekijöitä, kuten äidin tupakointi, perussairaudet sekä lääkkeiden käyttö.

Etenevä lastenortopedisten sairauksien hoidon kehittämishanke kattaa laajasti lasten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Arvioimme ja kehitämme uusia leikkaushoitomenetelmiä, kuten ulkoisella magneettikentällä pidennettäviä implantteja tai selkärangan pingoitusleikkausta. 

Tutkimme satunnaistetuissa asetelmissa lasten säärimurtuman leikkaushoidon vaikuttavuutta kipsihoitoon sekä ennen leikkausta otettavan neuropaattiseen kipuun vaikuttavan lääkkeen vaikutusta kivunhoitoon. Vertaamme monikeskusasetelmassa biolasia ja pankkiluuta lasten vaikeiden luukystien hoidossa.

Lapsen leikkaustuloksen tulisi mahdollistaa pitkän ja hyvän elämänlaadun. Tutkimme parhaillaan idiopaattisen ja varhaislapsuuden skolioosin leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia.

Kehittämishanke tuottaa tieteellisesti laadukasta tietoa lasten tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidosta ja sen vaikuttavuudesta, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti, kun suunnitellaan näiden sairauksien yksilöllistä hoitoa.

Yhteyshenkilö: professori Ilkka Helenius

Lastentautiopin oppiaineen viimeisimpiä julkaisuja