Tutkimus lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehtävä tutkimus jakautuu kolmeen temaattiseen kokonaisuuteen: epidemiologiseen tutkimukseen, interventiotutkimukseen ja kulttuuripsykiatriseen tutkimukseen.

Epidemiologinen tutkimus

Keskuksen epidemiologisissa hankkeissa tutkitaan mielenterveyden kehityspolkuja sikiökaudelta aikuiselämään, varhaisia psykososiaalisia ja biologisia riski- ja suojaavia tekijöitä, lapsuuden psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän sairastuvuuteen, kuolleisuuteen, rikollisuuteen ja muuhun syrjäytymiseen sekä lasten- ja nuorten käyttäytymisen, tunne-elämän ja terveyspalvelujen käytön trendimuutoksia. Suurimmat tutkimusaineistot sisältävät tietoja sadoista tuhansista henkilöistä.

Epidemiologisen tiedon tuella kehitämme ja tutkimme matalan kynnyksen mielenterveystyöhön suunniteltuja digitaalisia hoito-ohjelmia.​

Kohorttitutkimukset

Suomalainen psykiatrinen syntymäkohorttikonsortio PSYCOHORTS

Hankkeessa yhdistetään ja harmonisoidaan kahdeksan suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen aineistot, mikä mahdollistaa mielenterveyden häiriöiden kehittymisen tutkimisen elämänkaarinäkökulmasta. Laajoja ja sisällöltään ainutlaatuisia aineistoja yhdistelemällä voidaan tutkia perintötekijöiden ja ympäristön vaikutusta mielenterveyden häiriöiden syntyyn, sekä mielenterveyden häiriöiden yhteyksiä esimerkiksi syrjäytymiseen ja diagnoosin saaneiden sosioekonomisen asemaan eri aikoina.

Tutkimuksessa ovat mukana keskeiset kotimaiset psykiatristen sairauksien esiintyvyyden ja riskitekijöiden tutkimuksen syntymäkohortit. Useita vuosikymmeniä kattavat aineistot sisältävät paitsi pitkän aikavälinen seurantatietoja ja biopankkinäytteitä mielenterveysdiagnoosin saaneilta henkilöiltä, myös tietoja heidän lastensa sikiöajalta ja varhaislapsuudesta.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusryhmien yhteistyönä. Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista -ohjelma rahoittaa hanketta vuosina 2017–2020.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander (TY)
Osahankkeiden johtajat:
Juha Veijola (OY)
Mika Gissler (THL)

Lisätietoja Psycohorts-konsortiosta ja sen aineistoista
hankkeen www-sivuilta

Lapset 1981 -kohorttitutkimus (FNBCS-1981)

Valtakunnallisen Lapset 1981 -tutkimuksen seuranta on laaja, etenevä lastenpsykiatrinen syntymäkohorttitutkimus.

Seuranta on antanut mahdollisuuden selvittää lasten varhaisen kehityksen ja lapsuuden psyykkisen oireilun yhteyttä aikuisiän sairastuvuuteen, palveluiden käyttöön, rikollisuuteen, syrjäytymiseen ja kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa yhdistetään useasta eri viranomaisrekisteristä koottuja tietoja tutkittavien sekä heidän äitiensä sairauskertomuksista saatuihin tietoihin mukaan lukien äitiys- ja lastenneuvolatiedot ja kouluterveydenhuollon tiedot. Lisäksi tutkittavista on kerätty haastatteluaineistoa.

Väestöpohjainen, 6 000 vuonna 1981 syntyneen lapsen seuranta käynnistyi vuonna 1989.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander (TY)
Osahankkeiden johtajat: David Gyllenberg, Venla Lehti

 

Finnish Prenatal Studies

Väestöpohjaisessa Finnish Prenatal Studies (FIPS) -rekisteri- ja seerumitutkimuskokonaisuudessa selvitetään äidin raskaudenaikaisen terveydentilan ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä mielenterveyden häiriöihin. Laajan tutkimusaineiston ansiosta FIPS-hanke tuottaa tilastollisesti poikkeuksellisen tarkkaa ja luotettavaa tutkimustietoa useista eri psykiatrisista ja neuropsykiatrisista häiriöistä.

Tutkimus sisältää lukuisia osatutkimuksia sikiöaikasten riskitekijöiden yhteydestä mm. autismiin, skitsofreniaan,  kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennukseen, ADHD:hen, käytöshäiriöihin, oppimishäiriöihin, valikoivaan puhumattomuuteen, Touretten oireyhtymään ja nykimishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön ja syömishäiriöihin.

Keskeinen osa tutkimusaineistoa on Pohjois-Suomen Biopankki Borealiksen ylläpitämä Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankki, joka koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista ja säilytetyistä näytteistä. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetut näytteet käsittävät lähes 2 miljoonaa raskautta (98% vuosien 1983-2016 raskauksista Suomessa). Tietoja on yhdistetty suomalaisiin rekisteritietoihin tapaus–kontrolliasetelmassa. Tutkimus on selvittänyt muun muassa raskaudenaikaisten tulehdustekijöiden, ympäristömyrkkyjen, tupakan metaboliittien, D-vitamiinin ja eri hormonien yhteyttä jälkeläisen neuropsykiatrisiin sairauksiin.

Tutkimuksen rahoittajiin kuuluu Yhdysvaltain Terveysvirasto National Institutes of Health, National Institutes of Mental health, Autism Speaks Foundation, useita muita säätiöitä sekä Tyksin erityisvastuualueen (Erva) tutkimustoimikunnan valtion tutkimusrahoitus.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, Heljä-Marja Surcel, David Gyllenberg, Kim Kronström, Roshan Chudal, Alan S. Brown

Tutkimusasetelma

Suicides and severe suicide attempts among subjects with childhood neuropsychiatric disorder

Valtakunnallisessa väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa tarkastellaan tapaus-verrokkiasetelmalla neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvien riskitekijöiden yhteyttä itsetuhoisuuteen.

Tutkimuksen tavoite on edistää kohonneen itsemurhariskin nuorten varhaista tunnistamista. Tutkimuksessa analysoidaan myös vanhempien ja sisarusten tietoja.

Osatutkimukset:

  •          Autismikirjon häiriöt: 4698 tapausta ja 18792 verrokkia

  •          Touretten oireyhtymä: 2919 tapausta ja 11 676 verrokkia

  •          Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): 10 367 tapausta ja 41 468 verrokkia

  •         Käytöshäiriöt: 12554 tapausta ja 50216 verrokkia.

Tutkimusta rahoittaa American Foundation for Suicide Prevention.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, David Gyllenberg, Roshan Chudal

Long-term effects of fetal SSRI exposure

Väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään pitkän aikavälin riskitekijöitä jälkeläisillä, kun odottavan äidin masennusta on hoidettu selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä eli SSRI-lääkityksellä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko sikiö jossakin raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille, ja onko masennuslääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta. Lääkitystä käyttää lähes 4 prosenttia odottavista äideistä.

Tutkimus on jatkoa mittavalle rekisteriaineistolla tehdylle tutkimukselle, jossa osoitettiin äidin raskaudenaikaisen SSRI-käytön lisäävän merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Lasten ikä alkuperäisessä seurannassa oli 1–14 vuotta. Nyt käynnistyvässä tutkimuksessa seurantaa jatketaan 21 ikävuoteen saakka, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta.

Tutkimuksessa hyödynnetään syntymärekisteristä, epämuodostumarekisteristä, hoitoilmoitusrekisteristä ja Kelan lääkeostorekisteristä saatuja tietoja.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja New Yorkin Columbian yliopiston yhteistyönä. Tutkimusta rahoittaa Yhdysvaltain National Institutes of Mental Health.


Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heli Malm, David Gyllenberg, Andre Sourander, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Mika Gissler, Alan Brown (Columbia University)

 

Trendimuutokset lasten ja nuorten mielenterveydessä, palveluiden käytössä ja hyvinvoinnissa eri suomalaiskohorteissa

Trendimuutoshankkeissa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, psykiatristen diagnoosien määrässä, avun tarpeen kokemuksessa ja mielenterveyspalvelujen käytössä tapahtuneita muutoksia.

Tutkimuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti kattavia rekisteritietoja, kyselytutkimusaineistoja sekä erikseen kerättyjä kliinisiä mittauksia ja itse raportoituja tietoja sisältäviä kohorttiaineistoja.

Osahankkeet:

  • Lapset-koululaistutkimus kokoaa tietoa kahdeksanvuotiaiden lasten psyykkisestä oireilusta, kiusaamisesta, ajankäytöstä ja mielenterveyspalveluiden käytöstä. Kyselytutkimuksella kerätään lasten lisäksi tietoa heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Tutkimus on toteutettu vuosina 1989, 1999, 2005, 2013 ja 2019, ja siihen on osallistunut yhteensä lähes 5000 lasta.

  • ROSA-nuorisotutkimuksessa selvitetään mm. nuorten terveyteen, hyvinvointiin, käyttäytymiseen, tunne-elämään, päihteidenkäyttöön ja kiusaamiseen sekä kouluviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselytutkimus on toteutettu kaikissa Suomea pienoiskoossa edustavien Salon ja Rovaniemen yläkouluissa vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Identtisiin kyselytutkimuksiin on osallistunut kaikkiaan yli 9000 nuorta, jotka olivat iältään 13-15-vuotiaita. 

  • Nuorten miesten kutsuntatutkimuksessa kartoitetaan 18–19-vuotiaiden miesten psyykkistä vointia sekä päihteiden ja terveyspalveluiden käyttöä. Vuosina 1999 ja 2009 toteutettuun tutkimukseen on osallistunut noin 8000 miestä.

  • Lasten ja nuorten päihdekäyttötutkimus käynnistyi vuonna 1996. Se perustuu Kansaneläkelaitoksen lääkeostorekisteristä poimittuihin tietoihin. Kelan korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki maassa pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset, ja rekisteri kattaa 98 prosenttia maan apteekeissa myydyistä reseptilääkkeistä.

  • Lasten ja nuorten psykiatrinen osastohoito Suomessa --tutkimuksessa selvitetään lastenpsykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen osastohoidon hoitokäytäntöjä ja niiden muutoksia sekä hoitomenetelmien käyttöä ennustavia tekijöitä Suomessa. Tutkimus on toteutettu valtakunnallisesti vuosina 2000, 2011 ja 2018.


Tutkimuksen päärahoittaja on Suomen Akatemia.

Tutkimuksen johtaja ja osahankkeiden johtajat: Mika Gissler, Andre Sourander, Tiina Ristikari, David Gyllenberg, Terhi Luntamo, Lotta Lempinen, Kaisa Mishina

Interventiotutkimus

Interventiotutkimus koostuu varhaisten, matalan kynnyksen digiavusteisten hoitojen sekä eri väestöryhmille kohdennettujen, mielenterveyttä edistävien ohjelmien  kehittämisen, vaikutuksien ja käyttöönoton tutkimuksesta.

Hankkeet kohdentuvat kansanterveydellisesti merkittäviin mielenterveyden haasteisiin ja kehityksellisesti tärkeisiin siirtymäkohtiin.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta (Inequalities, Interventions, and New Welfare State).

Lisätietoa Voimaperheet-hankkeen www-sivuilta

Raskaudenaikaisen masennuksen hoito

Hankkeessa kehitetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa ja tutkitaan sen vaikuttavuutta satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Terja Ristkari, Tarja Korpilahti-Leino, Tarja Koffert, Hanna-Maria Matinolli

Myönteinen vanhemmuus -ohjelma 3-vuotiaiden lasten vanhemmille

Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan väestötason digitaalista vanhemmuusohjelmaa ja sen käytettävyyttä. 3-vuotiaiden lasten perheille suunnatun ohjelman pyrkimyksenä on tukea ja vahvistaa myönteistä vanhemmuutta, lapsen vahvuuksia sekä vanhemman minäpystyvyyttä.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Kaisa Mishina, Terja Ristkari, Terhi Luntamo, Malin Kinnunen

Leikki-ikäisten lasten käytösongelmien vanhempainohjaus

Hankkeessa tutkitaan alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon kehitetyn Voimaperheet-toimintamallin implementaatiota ja siihen sisältyvän vanhempainohjausohjelman pitkäaikaisvaikutuksia.

Voimaperheet-toimintamallia on kehitetty ja tutkittu Turun yliopistossa vuodesta 2009 alkaen. Hoitoon osallistuneissa perheissä nelivuotiaiden lasten käytösongelmat, ADHD- oireet, ahdistuneisuus ja uniongelmat vähenivät ja lasten empatiakyky sekä aikuisten vanhemmuuden taidot paranivat merkittävästi verrokkiryhmää enemmän. Yli 80 prosenttia valmennusta saaneiden perheiden lapsista ei täyttänyt hoitoon pääsyn kriteerejä seurantatilanteessa. Hoitoryhmän perheet käyttivät lähes puolet vähemmän terveyspalveluita kuin verrokit. Yli 90 prosenttia hoitoryhmän vanhemmista olisi valmis käymään ohjelman tarvittaessa uudelleen tai suosittelemaan sitä muille lapsiperheille. Ryhmien erot säilyivät kahden vuoden kuluttua hoidosta. Tutkimus myös tavoitti suurimpaan riskiryhmään kuuluvat perheet, jotka usein eivät saa tarvitsemiaan palveluja.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Terja Ristkari, Marjo Kurki, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Patrick McGrath


Kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoito

Tutkimuksessa  selvitetään lasten ahdistusoireilun varhaista tunnistamista kouluterveydenhuollossa vuosittain toteutettavien terveystarkastusten yhteydessä, ja kehitetään digiavusteista hoitoa ahdistusoireista kärsiville alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen. Hoidon vaikuttavuutta tutkitaan satunnaistetulla kontrolloidulla koeasetelmalla.

Hoidon tehoa tutkitaan 6 ja 12 kuukauden seurantatutkimuksissa.

Tutkimuksen johtaja ja päätutkijat: Andre Sourander, Terja Ristkari, Tarja Korpilahti-Leino, Terhi Luntamo, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki

 

Itsenäistyvien nuorten mielenterveyden lukutaito

Mielenterveyden lukutaito on terveysosaamista, johon kuuluu tietämys mielenterveysongelmista ja niiden hoitotavoista, kyky tunnistaa mielenterveyttä ylläpitäviä ja uhkaavia tekijöitä omassa ja muiden elämässä sekä taito auttaa itseään ja läheisiään mielenterveyttä uhkaavissa tilanteissa ja hakea ulkopuolista apua tarvittaessa.

Hankkeessa tutkitaan digitaalisessa oppimisympäristössä toteutettavan mielenterveyden lukutaidon opetuksen yhteyttä ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoiden mielenterveystietämykseen, asenteisiin, palvelujen käyttöön ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Tutkimuksessa hyödynnetään mielenterveyden lukutaidon opettamiseen suunniteltua Kohti uutta -ohjelmaa. Ohjelma perustuu Kanadassa kehitettyyn ja tutkittuun Transitions-ohjelmaan, josta se on muokattu suomalaiseen kulttuuriympäristöön ja digitaaliseen oppimisympäristöön sopivaksi.

Tutkimuksen johtaja ja osahankkeiden johtajat: Andre Sourander, Marjo Kurki, Yifeng Wei.

Kulttuuripsykiatrinen tutkimus

Kulttuuripsykiatristen hankkeiden tavoitteena on mahdollistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvät vertailevat tutkimukset eri kulttuurien välillä.

Eurasian Child & Adolescent Mental Health Study (EACMHS)

EACMHS-tutkimusverkosto perustettiin vuonna 2016 vertailemaan nuorten hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä Euroopassa ja Aasiassa. Yhteistyön tavoite on selvittää, miten nuorten mielenterveysongelmat eroavat länsimaissa ja kehittyvissä maissa. Verkostoon kuuluvat Suomi, Bahrain, Indonesia, Intia, Iran, Israel, Japani, Kiina, Kreikka Liettua, Nepal, Norja, Singapore, Sveitsi, Thaimaa, Ukraina, Venäjä ja Vietnam.

Päätutkijat:
Andre Sourander (University of Turku, Finland), Roshan Chudal (University of Turku, Finland) , Norbert Skokauskas (Norwegian University of Science and Technology; Norway) , Ahmed Malallah Al-Ansari (Arabian Gulf University, Bahrain), Anat Brunstein Klomek (Interdisciplinary Center (IDC) Herzliya, Israel ), Chanvit Pornnoppadol (Mahidol University, Thailand) , Gerasimos Kolaitis (National and Kapodistrian University of Athens, Greece) , Hans-Cristoph Steinhausen (University of Basel, University of Zurich, Switzerland, Region Psychiatry Copenhagen, Denmark) , Helena Slobodskaya (Institute of Physiology and Basic Medicine, Russia Novosibirsk State University, Russia) , Hitoshi Kaneko (Nagoya University, Japan), Jaya Regmee (Child and Adolescent Psychiatry Department, Kanti Children's Hospital/Child Workers in Nepal Concerned Centre (CWIN), Nepal), Liping Li (Shantou University and Medical School, China), Mai Huong Nguyen (Department of Psychiatry, National Hospital of Pediatrics, Vietnam), Meytal Grimland (Tel Aviv University, Israel), Olga Osokina (Donetsk National Medical University, Ukraine), Say How Ong (Institute of Mental Health, Singapore), Samir Kumar Praharaj (Department of Psychiatry, Kasturba Medical College, Manipal, Manipal University, India), Sigita Lesinskienė (Vilnius University, Lithuania) , Sturla Fossum (University of Tromsø, Norway), Tjhin Wiguna (University of Indonesia, Indonesia), Valentina A. Makasheva (Novosibirsk Regional Psycho-neurology Clinic for Children and Adolescents, Russia), Venla Lehti (University of Turku; Department of Psychiatry, Helsinki University Hospital and University of Helsinki, Finland), Elina Tiiri (University of Turku, Turku, Finland).

Nepalin maanjäristykset ja trauma

-

PTSD sota-alueella elävillä lapsilla

-

Transitions cross-cultural study

-