Tutkimus Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksessa
Keskuksessamme ravitsemus- ja ruokatutkimus yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla lääketieteeseen. Kansainvälisestikin tarkasteltuna on vain muutamia vastaavia yksiköitä, jotka mahdollistavat yhtä tiiviin vuoropuhelun ja yhteistyön ruoan, terveyden ja lääketieteen välillä.
Suunnittelemme ja toteutamme ruokakäyttäytymiseen, ruoan ominaisuuksiin ja aineenvaihduntaan sekä terveyteen liittyviä tutkimuksia. Kiinnostuksen kohteenamme ovat erityisesti kestävät ruokavalinnat, ravinnonsaanti, suoliston mikrobisto ja sen myötä aineenvaihdunnalliset ja kliiniset terveysvaikutukset ihmisen elinkaaren aikana.
Keskuksellamme on ISO-standardin mukainen aistinvarainen laboratorio, ja koordinoimme myös Flavoria®-tutkimusalustaa, joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia ravitsemuksen sekä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen monitahoista suhdetta. Lisäksi käytössämme on kliinisen tutkimuksen fasiliteetteja.
Koulutettu aistinvaraisen arvioinnin raatimme toimii mittalaitteena, kun tarvitaan tarkka tieto tuotteiden aistittavista eroista ja niiden voimakkuuksista. Raatilaisten aistit on testattu, ja heidät on koulutettu arvioimaan erilaisilla aistinvaraisen arvioinnin menetelmillä.
Tutkimusaloihimme kuuluvat:
- ravitsemus- ja ravitsemuskasvatustutkimus
- elintarvikkeet ja terveysvaikutteisuus
- kestävä ruokajärjestelmä ja planetaarinen ruokavalio
- aistinvarainen tutkimus
- kuluttajatutkimus
- suoliston terveyttä edistävien mikrobien tutkimus, mukaan lukien probiootti-, prebiootti-, synbiootti- ja postbioottitutkimus
- tutkimuksen, gastronomian ja taiteen yhteys.
Tutkimusryhmät
Ruokatutkimusryhmää johtaa professori Anu Hopia.
Vain syöty ruoka vaikuttaa. Siksi ruoan maku ja hyväksyttävyys ovat tärkeitä, kun tutkitaan ruoan vaikutusta terveyteen. Tutkimme ruoan aistinvaraisten ominaisuuksien vaikutusta ruokavalintoihin, niihin vaikuttavia fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kehitämme ruokakokemuksen mittauskeinoja.
Syöty ruoka vaikuttaa myös ihmiskehon ulkopuolelle; yhteiskuntamme talouteen, ympäröivään luontoon ja sosiaalisiin järjestelmiin. Ruokajärjestelmän systeemiset vaikutukset ympäristöön ovat toinen keskeinen tutkimusalueemme. Tavoitteenamme on löytää keinoja suomalaisen ruokaketjun kestävöittämiseen sekä kuluttajan valinnoilla että ruokaa tuottajan järjestelmän muutoksilla.
Osa ryhmästä toimii Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostossa.
Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää johtaa Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen johtaja, professori Kirsi Laitinen.
Raskauden- ja imetyksenaikainen ravitsemus on tärkeää äidin ja lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. Yksi merkittävä haaste liittyy nykypäivän elintapoihin ja jo joka kolmas raskaana oleva nainen on ylipainoinen tai lihava. Lihavuus altistaa äidin raskausdiabeteksen ja myöhemmin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle, sekä lisää lapsen riskiä aineenvaihdunnan häiriöihin ja ylipainoon jopa aikuisikään asti.
Tavoitteenamme on selvittää varhaisen ravitsemuksen, erityisesti raskausajan ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiomin, yhteyttä äidin ja lapsen terveyteen.
Tutkimusryhmällämme on meneillään useita tutkimuksia raskaana olevilla naisilla, heidän lapsillaan sekä esimerkiksi kouluikäisillä lapsilla. Mielenkiintomme kohteena ovat myös ruokakäyttäytymiseen liittyvät näkökulmat.
Probiootti-tutkimusryhmää johtaa professori (emeritus) Seppo Salminen.
Tutkimus on yhteistyötä lastenklinikan kanssa ja keskittyy mikrobiston kehittymisen tukemiseen terveellistä aikuistumista varten. Tavoitteena on mikrobiston modifiointi dysbioosin estämiseksi,resilienssin parantamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi ja hoidon tukemiseksi. Mikrobiston muokkausta tutkitaan myös seuraeläinten ja tuotantoeläinten terveyden edistämiseksi.
Seppo Salmisen yhteystiedot