Aiemmin toteutettuja hankkeita: Tulevaisuudet maapallon kantokyvyn rajoissa
A bio-based economy that seeks solutions from biological resources is proposed as the next phase of economic development providing renewable energy and resources. It is the relationship between society, technology and nature that really become interesting in this ‘bio-age’. The bioeconomy has been widely interpreted, with strategies formed around it some positive offering renewable solutions and others more problematic threatening nature. In what ways will the bioeconomy contribute or hinder a more sustainable society?
The aim of the BioEcoJust project is to identify and explore key ethical decisions for the future bioeconomy through 2125. Our approach in the research consortium combines the two fields of Ethics & Foresight.
Funding: Academy of Finland, 2017–2020
Project website: https://bioecojust.utu.fi/
Project team: Markku Wilenius, Sofi Kurki, Amos Taylor, Nicholas Balcom Raleigh & Ana Maria Jones
The CRECE project supports Cuba in the provision of regionally relevant multidisciplinary education in sustainable energy engineering and renewable energy development.
This is done in order to ensure that Cuban higher education institutions (HEIs) are better equipped and able to provide high-quality experts for the ever-growing societal and energy sector development needs. The Cuban energy sector is undergoing a state-led transformation. So far, this “Energy Revolution” has improved energy efficiency but harnessing renewable energy (RE) resources is still lagging far behind. In order to attract investors, meet the government’s RE targets, and reduce CO2 emissions and environmental pollution from fossil fuels, Cuba needs national expertise and experts in RE development. CRECE answers this call by training skilled experts and enabling cross-sectoral and regional cooperation possibilities.
Partners:
- Finland Futures Research Centre (FFRC), University of Turku, Finland;
- Tampere University of Technology (TUT), Finland;
- Europa-Universität Flensburg (EUF), Germany;
- University of León (ULE), Spain;
- University of Oriente (UO), Cuba;
- Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria (CUJAE), Cuba;
- Instituto Superior Minero Metalúrgico de Moa (ISMMM), Cuba;
- United Nations University for Peace (UPeace), Costa Rica;
- EARTH University (Earth), Costa Rica;
- University of Vigo (Uvigo), Spain;
- CubaEnergia, Cuba;
- Centro de Investigacion de Energia Solar (CIES), Cuba;
- Universidad Autónoma deCentroamérica (UACA), Costa Rica
CRECE project is funded by Erasmus+ Capacity Buiding in Higher Education during 10/2017-8/2021.
Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen
Hankesivusto: https://erasmus-crece.fi
Cities 4.0 on alihankinta saman nimiselle Horizon Europe -hankkeelle koskien työpaketin WP2 koko sisältöä, jota vetää Turku Science Park. Hanketta koordinoi Brainport Development (Hollanti). Turku Science Parkin lisäksi partnereita ovat Leuven Mindgate (Belgia), Fondazione per l’Innovazione Urbana (Bologna, Italia) sekä Stichting Ecosystem Thinking Institute (Hollanti).
Tutkimuksen kohteena olevat kaupungit (Bologna, Eindhoven, Helmond, Leuven ja Turku) ovat mukana EU Mission 100 Climate-Neutral and Smart Cities -ohjelmassa. Työpaketti 2 liittyy kaupunkien yhteisen toimenpideohjelman (Climate Action Plan) valmisteluun. Siinä pyritään tunnistamaan kaupunkien tarpeita, innovaatiohaasteita sekä teknologisia ja sektorikohtaisia (energia, liikenne, jätehuolto sekä digitalisaatio/älykkäät kaupungit) yhteistoimintamahdollisuuksia liittyen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030 sekä toimimiseen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille eurooppalaisille kaupungeille. Työpaketissa 2 kerätään aineistoa kaupunkien EU Mission 100 -hakemusten ja ilmastopolitiikkaan liittyvien asiakirjojen lisäksi haastatteluilla ja/tai verkkokyselyillä.
Työpaketin 2 alihankinta toteutetaan 1.9.2022–28.2.2023. Koko hankeen aikataulu on 1.9.2022–30.4.2024.
Lisätietoja: Jarmo Vehmas
https://turkubusinessregion.com/hankkeet/cities-4-0/
Climate University on kattonimekkeenä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalle kärkihankkeelle ”Monitieteinen digitaalinen oppiminen kestävän kehityksen haasteissa – joustavia opintopolkuja työelämään”. Hankkeen kuluessa yksitoista suomalaista yliopistoa yhdistää voimansa ja tutkijoidensa tieteellisen asiantuntemuksen uusien ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä kertovien verkkokurssien suunnittelussa.
Tavoitteena on kehittää digitalisaation ja avoimen koulutuksen tarjoamilla verkkotyökaluilla uusia kursseja ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla rakennamme verkostoa koulujen väliseen yhteistyöhön ja eri tahoilla työskentelevien ilmastoammattilaisten keskuuteen. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Suomen innovaatiorahasto Sitra ja hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset.
Turun yliopisto osallistuu maantieteen laitoksen professori Jukka Käyhkön johtamassa osahankkeessa vuonna 2020 kahden kurssin kehittämiseen:
Lisätietoja: Anna Kirveennummi, Morgan Shaw & Sari Puustinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
https://blogs.helsinki.fi/climateuniversity/
Ks. myös: Puustinen, Sari & Kirveennummi, Anna (2019) Innovations in education for sustainable future” in Turku 7.5.2019.
Hankkeessa toteutetaan yhdeksän partnerin kanssa kestävää energiasuunnittelua ja -koulutusta Myanmarissa, Laosissa ja Kambodzassa.
Kapasiteetin kasvatus tarkoittaa hankkeessa opetussuunnitelmien päivittämistä, uusien kurssien suunnittelua, train the trainers -koulutuksia, laitteiston modernisointia, opetusmenetelmien päivittämistä, yhteistyökapasiteetin parantamista ja edesauttamista, yhteisjulkaisuja ja -seminaareja, ja alueellisen yhteistyön tukemista.
Koulutusten aiheina tulevat olemaan mm. ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelujen arvottaminen, erilaiset mallinnus- ja suunnittelutyökalut, kestävät energiateknologiat ja niin edelleen.
Kumppaneita on sekä Euroopasta että Mekongilta:
- Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (koordinaattori)
- Tampereen teknillinen yliopisto
- National University of Laos, Laos
- Institute of Technology of Cambodia, Kambodža
- Royal University of Phnom Penh, Kambodža
- Yangon Technological University, Myanmar
- Europe-Universität Flensburg, Saksa
- University of Wageningen, Alankomaat
- University of Yangon, Myanmar
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on toiminut Mekongin alueella, ja osittain samojen kumppaneiden kanssa, jo yli 10 vuotta lukuisissa erilaisissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Hanketta johtaa professori Jyrki Luukkanen.
Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman rahoittama hanke on nelivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2016–2020.
Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa:
Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari ja Jyrki Luukkanen
Hankesivusto: https://erasmus-deem.fi/
DYNAMO-hankkeen tavoitteena on luoda dynaamisen museon ja tulevaisuusperintöverstaan konseptit, jotka tähtäävät kulttuurin tavoitteelliseen transformaatioon kohti kestävämpää maailmaa. Tulevaisuusperintö antaa taidollisen ja tiedollisen, merkityksellistämisen kautta tunteisiin ja empatiaan kytkeytyvän työkalun ja dynaaminen museo mahdollistaa sen laajamittaisen käyttämisen.
Hankkeen visiona on, että sen vaikutuksesta Suomeen syntyy joukko dynaamisia museoita, joiden palveluihin lähivuosina kuuluu tulevaisuusperintöverstaita, jotka toimivat vaikuttavina kulttuurisen kestävyystransformaation ja sivistyskäsityksen laajentamisen alustoina laajalle yhteiskuntaa.
Dynaamisessa museossa on kyse toisaalta käsitteellisestä muutoksesta eli museotyön ymmärtämisestä uudella tavalla yhteiskunnan rajapinnassa toimivaksi instituutioksi, joka tuottaa tavoitteellista kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta.
Hankkeen toteuttavat 1.8.2020–31.3.2022 välisenä aikana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osasto sekä Suomen Metsämuseo Lusto. DYNAMO on Sitran Sivistys+ -projektin osahanke ja lisäksi osa hankkeen rahoituksesta tulee Museoviraston Ratkaisuriihi-rahoituksesta Dynaaminen museo kestävyyden väylänä.
Lisätietoja: Katriina Siivonen, Pauliina Latvala-Harvilahti ja Noora Vähäkari.
Hankkeen verkkosivut: utu.fi/dynamo
European Futures for Energy Efficiency (EUFORIE) responds to the EU Horizon 2020 Work Programme 2014–15 theme “Secure, clean and efficient energy”.
The project studies energy efficiency from different perspectives by applying methodologies developed in previous EU FP6 and FP7 projects, “Development and Comparison of Sustainability Indicators (DECOIN)” and “Synergies in Multi-scale Inter-Linkages of Eco-social systems (SMILE)”.
The project consortium consists of non-profit research organisations with a strong background in socio-economic energy research and/or sustainability indicators/ evaluation.
The project started on March 2015 and it will be completed during 45 Months.
Project personnel at the FFRC: Jarmo Vehmas, Jari Kaivo-oja and Juha Panula-Ontto.
Project website: http://www.euforie-h2020.eu/
FLxDeep is a six-partner initiative led by Finland Futures Research Centre at Turku School of Economics – University of Turku in cooperation with futures literacy experts at UNESCO.
It is funded by EIT Climate KIC and aims to co-create and implement processes that introduce, develop and actively apply the capability called futures literacy to support climate-related social, business, and technological innovation.
> Read more about the project.
Further information: Nicolas A. Balcom Raleigh, Finland Futures Research Centre
6Aika-rahoitteinen hanke, jossa yhteistyössä Turun, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien sekä VTT:n ja Turku Science Park Oy:n kanssa konseptoimme ratkaisuja edistämään hiilineutraalisuutta ja resurssiviisautta yritysalueilla.
Lisätietoja: Essi Silvonen & Keijo Koskinen
Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä (RESCUE) on monitieteinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vuosille 2020–2023. Sen tavoitteena on edistää yhteiskuntien dynaamista selviytymiskykyä ja kriisivalmiutta tarkastelemalla kiinteistöjen roolia ennakoitavissa ja odottamattomissa kriiseissä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lisätietoja: Emeritaprofessori Sirkka Heinonen
Kansainvälinen energiajärjestelmän muutos kohti hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa liittyy olennaisesti biotalouskehitykseen. FutWend-hanke tutkii muutoksen ulkoisia ajureita, toimijoiden rooleja, ajattelumalleja, energiapolitiikkaa ja instituutioita, jotka ovat osana, estävät tai edistävät muutosta.
> Lue lisää FutWend-hankkeesta
‘Kuuban energiamurros’ (IRIS) -hanke kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä energiajärjestelmän suunnitteluun. Projekti keskittyy vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden, lähinnä tuuli ja aurinkoenergian, integroimiseen Kuuban sähköjärjestelmään ja siihen liittyviin ongelmiin ja hyötyihin. Tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian skenaarioita, jotka ottavat huomioon globaalin kehityksen kontekstin sekä kehitykseen liittyvät poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristölliset ja kulttuuriset dimensiot (PESTEC).
Projekti tarkastelee noiden seikkojen vuorovaikutuksia Kuubassa tapahtuvien muutosten kontekstissa. osallistuvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteetin kehittämien on yksi hankkeen tavoite. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen tapahtuu normaalien julkaisukanavien lisäksi sidosryhmätyöpajoissa ja kuubalaisten partnerien aktiivisten kontaktien avulla ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.
Projektin suomalaisia partnereita ovat Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeen johtajana toimii tri Jyrki Luukkanen.
Hankkeen kuubalaiset partnerit ovat:
- Universidad de Oriente, Santiago de Cuba
- Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria, Technical University of Havana, CUJAE;
- CubaEnergia
- CIES (Centro de Investigacion de Energia Solar, Cuba).
Rahoitus: Suomen Akatemia, 2019–2022
Lisätietoja: Jyrki Luukkanen
Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainabilityn käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkoston Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC) kehittämiseen yhtenä sen perustajajäsenistä.
Paikallista kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin;
kaupunkisuunnittelu ja hallinto,
rakennukset ja rakentaminen,
julkiset hankinnat,
teolliset symbioosit,
kunnallinen jätehuolto ja
vesi-ruoka-energia puitteissa.
Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.
Lisätietoja hankkeesta: Essi Silvonen
Hankkeen loppuraportit:
FFRC eBooks 10/2019: ICLEI Green Circular Cities Coalition. Feasibility study to build an active network of circular economy actors in the Turku region. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7766-6
Tutu eJulkaisuja 9/2019: ICLEI Green Circular Cities Coalition. Toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimijaverkoston rakentamiseksi Turun seudulla. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7764-2
Hankkeen tavoitteena on luoda kiertotalouden toimintakokonaisuus, joka tukee Salon kaupungin alueella olemassa olevien yritysten kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa, auttaa synnyttämään uusia kiertotalousyrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja.
Hankkeen toimenpiteet koostuvat (1) olemassa olevan tiedon keruusta ja analysoinnista ja (2) tiedon käyttämisestä työpajojen tausta- ja keskustelumateriaaleina. Työpajat tuottavat uusia kohtaamisen paikkoja yrityksille ja muille tarvittaville organisaatioille, synnyttävät liiketoiminta-aihiota ja luovat yhteistyöverkostoihin tarvittavaa sitoutuneisuutta ja luottamusta. Hankkeen avulla toiminnassa olevat yritykset saavat eväitä kiertotaloustoimintansa aloittamiseen tai eteenpäin vientiin ja start up -yritykset tukea liiketoimintansa kehittämiseen.
Hankkeen rahoittaja on Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR) ja se toteutetaan 1.12.2021-31.8.2023. Hanketta koordinoi Yrityssalo Oy, ja siinä ovat mukana Lounavoima Oy, Turun Ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto (Tulevaisuuden tutkimuskeskus).
Hanke on jaoteltu kolmeen työpakettiin: Yhteinen visio Lounais-Suomen kiertotalousyhteistyölle (TP1), Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, sen toiminnan arviointi ja hallinnointi (TP2) sekä Viestintä (TP3). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävät liittyvät pääosin Lounapuiston vision kehittämiseen (TP1). Siinä luodaan kiertotalouteen liittyvä ilmiökartta, järjestetään visiointityöpajoja sekä tuotetaan ilmiökartan ja työpajojen pohjalta Lounapuiston visio vuodelle 2035.
Lisätietoja: Jarmo Vehmas
Myanmar Energy and Environment Education (MEEE) -hanke vaikuttaa suoraan Myanmarin kestävään ja inklusiiviseen sosio-ekonomiseen kehitykseen vahvistamalla partneriyliopistojen kapasiteettia kouluttaa ympäristöalan ja kestävän energiateollisuuden alan asiantuntijoita ja vastaamaan nouseviin yhteiskunnallisiin ja energia-alan kehitystarpeisiin.
Myanmar elää tällä hetkellä kriittistä aikaa energiasiirtymässään. Pystyäkseen houkuttelemaan investointeja uusiutuvan energian alalle ja arvioidakseen uudelleen maan hallituksen asettamia uusiutuvan energian tavoitteita, parantaakseen sähkön ja energian saatavuutta, sekä vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja ympäristön saastumista fossiilisten polttoaineiden johdosta maa tarvitsee vakavasti korkeatasoisia kotimaisia energia-alan asiantuntijoita.
Projektikumppanit:
- Yangon Technological University
- Europa-Universität Flensburg
- Wageningen University
- University of Yangon
- Turun yliopisto (koordinaattori)
- Tampereen yliopisto
- Myeik University
- Mandalay Technological University
Hankkeen rahoittaa Erasmus+-ohjelma sekä osallistuvat yliopistot. Hanke toteutetaan 11/2019–11/2022 välisenä aikana.
Lisätietoja: Jyrki Luukkanen, Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari & Osku Haapasaari, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Modernien energiapalveluiden saatavuudella on suora vaikutus lukuisiin kestävän kehityksen mittareihin. Lesotho on YK:n mittareilla yksi vähiten kehittyneistä maista, ja siellä monilla kotitalouksilla ei ole sähköä (alle 50 % sähköistysaste, noin 10 % maaseudulla v. 2019). Niillä alueilla, joilla sähköä on saatavilla, sähkön kulutus kasvaa vauhdilla, johon tarjonta ei pysty vastaamaan. Lesothossa on kuitenkin runsaasti potentiaalia vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoon.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja hyötysuhteen parantaminen voivat mahdollistaa kestävät energiaratkaisut ja vähentää sähkönkulutuksen kasvun vaikutusta kasvihuonepäästöjen määrään. Yksi suurimmista esteistä kestävälle energiankäytölle ja tuotannolle Lesothossa on osaavan työvoiman saatavuus.
PROPEL on Lesothon kansallisen yliopiston (NUL), Turun yliopiston (UTU) ja Aalto-yliopiston yhteistyöhanke. PROPEL:n päätavoitteita ovat kansainvälistymisen edistäminen ja Lesothon kansallisen yliopiston kapasiteetin vahvistaminen, erityisesti suhteessa tulevaisuusresilienttiin kestävän energian koulutukseen. PROPEL-hankkeessa käytetään trainer of trainers-metodologiaa vahvistamaan korkeakouluhenkilöstön kestävään energiatuotantoon ja -kulutukseen liittyvää osaamista ongelmalähtöisen pedagogiikan, verkko-oppimisen ja monimuoto-opetuksen kautta. Hanke tukee Lesothon kansallisen yliopiston MSc in Sustainable Energy-ohjelmaa ja sen oppimistuloksia niin kontakti- kuin verkko-opetuksessakin.
Hankkeen toiminnot keskittyvät
- Kestäviin energiaratkaisuihin liittyvään opetussisältöön, joka käyttää holistista ja systeemistä näkökulmaa, joka yhdistää kysynnän ja tarjonnan keskeiset kysymykset.
- Korkealaatuisen ongelmalähtöisen ja digitaalisen kestävän energiakoulutuksen toimittamisen mahdollistamiseen pedagogisen osaamisen vahvistamisen avulla; sekä
- Kansainvälistymistoimintoihin ja pitkäikäisiin kumppanuuksiin NUL:n, UTU:n ja AU:n välille opetus- ja opiskelijavaihdon, tutkimusyhteistyön ja verkostoitumisen avulla.
PROPEL pyrkii myös luomaan työelämäkontakteja, vieden tietoa hankkeen tuloksista ja temaattista osaamista teollisuuteen, julkiselle sektorille ja kansalaisyhteisöihin pitkäikäisen yhteistyöpohjan rakentamiseksi.
PROPEL on osa Turun yliopiston toimia ilmastonmuutokseen reagoimisessa. Tukemalla tulevaisuusresilienttiä kestävän energian koulutusta Lesothossa ja yliopistojen välistä kansainvälistä yhteistyötä kestävän energian saralla hanke tukee sekä paikallisia koulutustarpeita, että vaikuttaa vihreiden työpaikkojen syntyyn ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Tutkimus on osa Team Finland Knowledge -ohjelman rahoitusta ja toteutettiin 31.12.2024 mennessä.
Lisätietoja: Osku Haapasaari
SAFER2028-tutkimusojelman pienhanke tuottaa tulevaisuustietoa eri aikaperspektiiveillä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen liittyen.
Selvitys käsittelee loppusijoitusjärjestelmään vaikuttavia mahdollisia kehityskulkuja huomioiden erilaiset nousevat ilmiöt, shokit ja epäjatkuvuudet. Työ pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen ja asiantuntijahaastatteluihin.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttama osahanke toteutetaan 1.10.2024–28.2.2025 ja sen rahoittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Lisätietoja: Jarmo Vehmas, Ira Ahokas ja Hanna Lakkala
Osahankkeemme loppuraportti:
Ahokas, Ira – Lakkala, Hanna & Vehmas, Jarmo (2025) Esiselvitys korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksen mahdollisista tulevaisuuksista (SAFER2028). Tutu eJulkaisuja 3/2025, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto,
Kiertotalouden ja resurssiviisauden tiekartta Turun seudulle vuoteen 2040, teema alueina rakennukset ja rakentaminen, liikenne ja logistiikka, energiajärjestelmä, vesikierrot sekä ruokaketju ja ravinnekierrot.
Lisätietoja: Essi Silvonen
Mitä vaikuttajat ajattelevat tulevaisuudesta ja pitävätkö he kuluttamista rajoittavien ohjauskeinojen käyttöönottoa mahdollisena?
Väitöstutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisia vaikuttavassa asemassa olevia toimijoita, joilla on mahdollisuuksia omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen teema on tutkimuksessa rajattu kuluttamiseen ja sen ohjauskeinoihin.
Tavoitteena on selvittää, kuinka tietoisia vaikuttajat ovat kestävään kuluttamiseen liittyvistä haasteista ja miten he kyseiset haasteet ymmärtävät. Vaikuttajien näkemyksiä kartoitetaan monivaiheisessa Delfoi-prosessissa, johon kutsutaan mukaan kestävään kehitykseen vaikuttavia suomalaisia toimijoita. Anonyymiin keskusteluun perustuvan prosessin aikana osallistuvat tahot saavat tietoonsa myös toisten tutkimuksessa mukana olevien tahojen mielipiteet ja perustelut.
Ymmärtämällä paremmin vaikuttajien näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumismahdollisuuksista ja hyväksyttävistä edistämiskeinoista voidaan edesauttaa poliittisesti toimivien ratkaisujen löytämistä ja kehittämistä.
Tulosten perusteella voidaan myös tunnistaa keinoja, joiden avulla voidaan tukea kyseisten toimijoiden aktiivisuutta ja vaikuttavuutta kestävän kehityksen edellyttämän muutoksen edistämisessä.
Tutkimuksen rahoitti Tiina ja Antti Herlinin säätiö, 2015–2018.
Lisätietoja: Sanna Ahvenharju, https://users.utu.fi/sajoahv/