Epätasaisesti jakautunut globaali luonnonvarojen ylikulutus uhkaa kaikkia yhteiskuntia tukevia järjestelmiä. Elonkirjon hälyttävä pieneneminen ja ilmastonmuutos ovat ihmisen yksinomaan aiheuttamia, tulevaisuutemme suurimpia uhkakuvia.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus tekee työtä kestävien, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien puolesta. Tutkimus-, koulutus- ja kehityshankkeemme ovat monitieteisiä ja kansainvälisiä. Kestävät energiajärjestelmät, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen ja sopeutuminen, resurssiviisaus ja kestävä ja oikeudenmukainen biotalous ovat keskeisiä teemojamme.
Pyrimme löytämään uusia näkökulmia monimutkaisiin eko-sosiaalisiin ongelmiin muun muassa vahvistamalla globaalin etelän korkeakoulujen kapasiteettia, kehittämällä uusia työkaluja kestävyyden mallintamiseen ja indikaattoreiden analysointiin, työskentelemällä ylikansallisen tulevaisuuslukutaidon parantamiseksi, ja tukemalla läpileikkaavaa ilmastonmuutosopetusta Suomen korkeakouluissa.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet:
Cities 4.0 on alihankinta saman nimiselle Horizon Europe -hankkeelle koskien työpaketin WP2 koko sisältöä, jota vetää Turku Science Park. Hanketta koordinoi Brainport Development (Hollanti). Turku Science Parkin lisäksi partnereita ovat Leuven Mindgate (Belgia), Fondazione per l’Innovazione Urbana (Bologna, Italia) sekä Stichting Ecosystem Thinking Institute (Hollanti).
Tutkimuksen kohteena olevat kaupungit (Bologna, Eindhoven, Helmond, Leuven ja Turku) ovat mukana EU Mission 100 Climate-Neutral and Smart Cities -ohjelmassa. Työpaketti 2 liittyy kaupunkien yhteisen toimenpideohjelman (Climate Action Plan) valmisteluun. Siinä pyritään tunnistamaan kaupunkien tarpeita, innovaatiohaasteita sekä teknologisia ja sektorikohtaisia (energia, liikenne, jätehuolto sekä digitalisaatio/älykkäät kaupungit) yhteistoimintamahdollisuuksia liittyen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030 sekä toimimiseen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille eurooppalaisille kaupungeille. Työpaketissa 2 kerätään aineistoa kaupunkien EU Mission 100 -hakemusten ja ilmastopolitiikkaan liittyvien asiakirjojen lisäksi haastatteluilla ja/tai verkkokyselyillä.
Työpaketin 2 alihankinta toteutetaan 1.9.2022–28.2.2023. Koko hankeen aikataulu on 1.9.2022–30.4.2024.
Lisätietoja: Jarmo Vehmas
https://turkubusinessregion.com/hankkeet/cities-4-0/
FLxDeep is a six-partner initiative led by Finland Futures Research Centre at Turku School of Economics – University of Turku in cooperation with futures literacy experts at UNESCO.
It is funded by EIT Climate KIC and aims to co-create and implement processes that introduce, develop and actively apply the capability called futures literacy to support climate-related social, business, and technological innovation.
> Read more about the project.
Further information: Nicolas A. Balcom Raleigh, Finland Futures Research Centre
Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä (RESCUE) on monitieteinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vuosille 2020–2023. Sen tavoitteena on edistää yhteiskuntien dynaamista selviytymiskykyä ja kriisivalmiutta tarkastelemalla kiinteistöjen roolia ennakoitavissa ja odottamattomissa kriiseissä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lisätietoja: Emeritaprofessori Sirkka Heinonen
‘Kuuban energiamurros’ (IRIS) -hanke kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä energiajärjestelmän suunnitteluun. Projekti keskittyy vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden, lähinnä tuuli ja aurinkoenergian, integroimiseen Kuuban sähköjärjestelmään ja siihen liittyviin ongelmiin ja hyötyihin. Tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian skenaarioita, jotka ottavat huomioon globaalin kehityksen kontekstin sekä kehitykseen liittyvät poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ympäristölliset ja kulttuuriset dimensiot (PESTEC).
Projekti tarkastelee noiden seikkojen vuorovaikutuksia Kuubassa tapahtuvien muutosten kontekstissa. osallistuvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteetin kehittämien on yksi hankkeen tavoite. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen tapahtuu normaalien julkaisukanavien lisäksi sidosryhmätyöpajoissa ja kuubalaisten partnerien aktiivisten kontaktien avulla ministeriöihin ja muihin organisaatioihin.
Projektin suomalaisia partnereita ovat Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeen johtajana toimii tri Jyrki Luukkanen.
Hankkeen kuubalaiset partnerit ovat:
- Universidad de Oriente, Santiago de Cuba
- Instituto Superior Politécnico Jose Antonio Echeverria, Technical University of Havana, CUJAE;
- CubaEnergia
- CIES (Centro de Investigacion de Energia Solar, Cuba).
Rahoitus: Suomen Akatemia, 2019–2022
Lisätietoja: Jyrki Luukkanen
Hankkeen tavoitteena on luoda kiertotalouden toimintakokonaisuus, joka tukee Salon kaupungin alueella olemassa olevien yritysten kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa, auttaa synnyttämään uusia kiertotalousyrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja.
Hankkeen toimenpiteet koostuvat (1) olemassa olevan tiedon keruusta ja analysoinnista ja (2) tiedon käyttämisestä työpajojen tausta- ja keskustelumateriaaleina. Työpajat tuottavat uusia kohtaamisen paikkoja yrityksille ja muille tarvittaville organisaatioille, synnyttävät liiketoiminta-aihiota ja luovat yhteistyöverkostoihin tarvittavaa sitoutuneisuutta ja luottamusta. Hankkeen avulla toiminnassa olevat yritykset saavat eväitä kiertotaloustoimintansa aloittamiseen tai eteenpäin vientiin ja start up -yritykset tukea liiketoimintansa kehittämiseen.
Hankkeen rahoittaja on Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR) ja se toteutetaan 1.12.2021-31.8.2023. Hanketta koordinoi Yrityssalo Oy, ja siinä ovat mukana Lounavoima Oy, Turun Ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto (Tulevaisuuden tutkimuskeskus).
Hanke on jaoteltu kolmeen työpakettiin: Yhteinen visio Lounais-Suomen kiertotalousyhteistyölle (TP1), Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, sen toiminnan arviointi ja hallinnointi (TP2) sekä Viestintä (TP3). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävät liittyvät pääosin Lounapuiston vision kehittämiseen (TP1). Siinä luodaan kiertotalouteen liittyvä ilmiökartta, järjestetään visiointityöpajoja sekä tuotetaan ilmiökartan ja työpajojen pohjalta Lounapuiston visio vuodelle 2035.
Lisätietoja: Jarmo Vehmas
Myanmar Energy and Environment Education (MEEE) -hanke vaikuttaa suoraan Myanmarin kestävään ja inklusiiviseen sosio-ekonomiseen kehitykseen vahvistamalla partneriyliopistojen kapasiteettia kouluttaa ympäristöalan ja kestävän energiateollisuuden alan asiantuntijoita ja vastaamaan nouseviin yhteiskunnallisiin ja energia-alan kehitystarpeisiin.
Myanmar elää tällä hetkellä kriittistä aikaa energiasiirtymässään. Pystyäkseen houkuttelemaan investointeja uusiutuvan energian alalle ja arvioidakseen uudelleen maan hallituksen asettamia uusiutuvan energian tavoitteita, parantaakseen sähkön ja energian saatavuutta, sekä vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja ympäristön saastumista fossiilisten polttoaineiden johdosta maa tarvitsee vakavasti korkeatasoisia kotimaisia energia-alan asiantuntijoita.
Projektikumppanit:
- Yangon Technological University
- Europa-Universität Flensburg
- Wageningen University
- University of Yangon
- Turun yliopisto (koordinaattori)
- Tampereen yliopisto
- Myeik University
- Mandalay Technological University
Hankkeen rahoittaa Erasmus+-ohjelma sekä osallistuvat yliopistot. Hanke toteutetaan 11/2019–11/2022 välisenä aikana.
Lisätietoja: Jyrki Luukkanen, Mika Korkeakoski, Noora Vähäkari & Osku Haapasaari, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Modernien energiapalveluiden saatavuudella on suora vaikutus lukuisiin kestävän kehityksen mittareihin. Lesotho on YK:n mittareilla yksi vähiten kehittyneistä maista, ja siellä monilla kotitalouksilla ei ole sähköä (alle 50 % sähköistysaste, noin 10 % maaseudulla v. 2019). Niillä alueilla, joilla sähköä on saatavilla, sähkön kulutus kasvaa vauhdilla, johon tarjonta ei pysty vastaamaan. Lesothossa on kuitenkin runsaasti potentiaalia vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoon.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja hyötysuhteen parantaminen voivat mahdollistaa kestävät energiaratkaisut ja vähentää sähkönkulutuksen kasvun vaikutusta kasvihuonepäästöjen määrään. Yksi suurimmista esteistä kestävälle energiankäytölle ja tuotannolle Lesothossa on osaavan työvoiman saatavuus.
PROPEL on Lesothon kansallisen yliopiston (NUL), Turun yliopiston (UTU) ja Aalto-yliopiston yhteistyöhanke. PROPEL:n päätavoitteita ovat kansainvälistymisen edistäminen ja Lesothon kansallisen yliopiston kapasiteetin vahvistaminen, erityisesti suhteessa tulevaisuusresilienttiin kestävän energian koulutukseen. PROPEL-hankkeessa käytetään trainer of trainers-metodologiaa vahvistamaan korkeakouluhenkilöstön kestävään energiatuotantoon ja -kulutukseen liittyvää osaamista ongelmalähtöisen pedagogiikan, verkko-oppimisen ja monimuoto-opetuksen kautta. Hanke tukee Lesothon kansallisen yliopiston MSc in Sustainable Energy-ohjelmaa ja sen oppimistuloksia niin kontakti- kuin verkko-opetuksessakin.
Hankkeen toiminnot keskittyvät
- Kestäviin energiaratkaisuihin liittyvään opetussisältöön, joka käyttää holistista ja systeemistä näkökulmaa, joka yhdistää kysynnän ja tarjonnan keskeiset kysymykset.
- Korkealaatuisen ongelmalähtöisen ja digitaalisen kestävän energiakoulutuksen toimittamisen mahdollistamiseen pedagogisen osaamisen vahvistamisen avulla; sekä
- Kansainvälistymistoimintoihin ja pitkäikäisiin kumppanuuksiin NUL:n, UTU:n ja AU:n välille opetus- ja opiskelijavaihdon, tutkimusyhteistyön ja verkostoitumisen avulla.
PROPEL pyrkii myös luomaan työelämäkontakteja, vieden tietoa hankkeen tuloksista ja temaattista osaamista teollisuuteen, julkiselle sektorille ja kansalaisyhteisöihin pitkäikäisen yhteistyöpohjan rakentamiseksi.
PROPEL on osa Turun yliopiston toimia ilmastonmuutokseen reagoimisessa. Tukemalla tulevaisuusresilienttiä kestävän energian koulutusta Lesothossa ja yliopistojen välistä kansainvälistä yhteistyötä kestävän energian saralla hanke tukee sekä paikallisia koulutustarpeita, että vaikuttaa vihreiden työpaikkojen syntyyn ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Tutkimus on osa Team Finland Knowledge -ohjelman rahoitusta ja toteuteaan 31.12.2024 mennessä.
Lisätietoja: Osku Haapasaari
Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja toisin päin, miten nykyhetken päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään henkilökohtaista tulevaisuuskuvittelun kapasiteettia nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla.
Tulevaisuuslukutaidon avulla yksilöt pystyvät hahmottamaan paremmin vaihtoehtoisten tulevaisuuksia, ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa sekä tarkastelemaan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kriittisesti. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa yksilön henkilökohtaista resilienssiä ja navigointikykyä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Professori Markku Wileniuksen UNESCO-professuurin 'Learning Society and Futures of Education' puitteissa kehitetään menetelmiä nuorten tulevaisuuslukutaidon opettamiseen, erityisesti monialaiseen ja oppiainekohtaiseen integrointiin lukio-opetuksessa. Menetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä kumppanikoulujemme sekä muiden opetusalan asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen verkkosivut: https://unescochair.utu.fi/
Lisätietoja: Markku Wilenius & Laura Pouru
Mitä vaikuttajat ajattelevat tulevaisuudesta ja pitävätkö he kuluttamista rajoittavien ohjauskeinojen käyttöönottoa mahdollisena?
Väitöstutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisia vaikuttavassa asemassa olevia toimijoita, joilla on mahdollisuuksia omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen teema on tutkimuksessa rajattu kuluttamiseen ja sen ohjauskeinoihin.
Tavoitteena on selvittää, kuinka tietoisia vaikuttajat ovat kestävään kuluttamiseen liittyvistä haasteista ja miten he kyseiset haasteet ymmärtävät. Vaikuttajien näkemyksiä kartoitetaan monivaiheisessa Delfoi-prosessissa, johon kutsutaan mukaan kestävään kehitykseen vaikuttavia suomalaisia toimijoita. Anonyymiin keskusteluun perustuvan prosessin aikana osallistuvat tahot saavat tietoonsa myös toisten tutkimuksessa mukana olevien tahojen mielipiteet ja perustelut.
Ymmärtämällä paremmin vaikuttajien näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumismahdollisuuksista ja hyväksyttävistä edistämiskeinoista voidaan edesauttaa poliittisesti toimivien ratkaisujen löytämistä ja kehittämistä.
Tulosten perusteella voidaan myös tunnistaa keinoja, joiden avulla voidaan tukea kyseisten toimijoiden aktiivisuutta ja vaikuttavuutta kestävän kehityksen edellyttämän muutoksen edistämisessä.
Tutkimuksen rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin säätiö, 2015–.
Lisätietoja: Sanna Ahvenharju, https://users.utu.fi/sajoahv/
