Turun yliopiston tutkijat etsivät uusia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä tutkitaan luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia sekä luontokatoa aina päiväntasaajan sademetsistä Saaristomerelle ja Pohjois-Suomen tuntureille. Vahvaa luonnon monimuotoisuuden perustutkimusta sovelletaan uusissa avauksissa. Yksikön johdolla Turun yliopistossa on käynnistetty monitieteisiä hankkeita, joissa tutkijat pyrkivät vastaamaan luontokatoon näkökulmaa laajentamalla. Hankkeissa tuodaan yhteen luonnon- ja ihmistieteiden asiantuntemus sekä tehdään vaikuttavaa ja keskustelevaa yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BIODIFUL-konsortion tieteellinen ja yhteiskunnallinen tavoite on tukea ja mahdollistaa muutosta kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta sekä yksilö-, organisaatio- että yhteiskuntatasoilla.
– Luontokadon pysäyttäminen on myös ihmisoikeuskysymys. Jokaisella, myös meitä seuraavilla sukupolvilla, on oltava oikeus terveeseen ympäristöön, sanoo Ilari E. Sääksjärvi, biodiversiteettitutkimuksen professori.
Miten luontokato uhkaa ihmisiä?
Kysyjä Atte Turunen, lukiolainen
Ilari: Maapallolla elämä ylläpitää elämää. Monimuotoisuus lisää ekosysteemien puskurointikykyä ympäristössä tapahtuvia muutoksia vastaan. Ihminen on täysin riippuvainen luonnon monimuotoisuuden tarjoamista ekosysteemipalveluista, joiden ansiosta meillä on esimerkiksi ravintoa syötäväksi sekä lääkeaineita, joiden avulla voimme parantaa sairauksia. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen heikentää luonnon mahdollisuuksia tuottaa ekosysteemipalveluita, mikä haastaa ihmiskunnan hyvinvoinnin, talouden, terveyden ja turvallisuuden. Tutkimusten mukaan luontokadon jatkuessa esimerkiksi pandemioiden riski kasvaa nopeasti. Luontokato aiheuttaa myös esimerkiksi ympäristöpakolaisuutta, mikä puolestaan haastaa yhteiskuntien vakauden. Luontokadon pysäyttäminen on myös ihmisoikeuskysymys. Jokaisella, myös meitä seuraavilla sukupolvilla, on oltava olla oikeus terveeseen ympäristöön. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on hyvä muistaa, että luontokato on edelleen mahdollista pysäyttää.
Kuinka paljon yritykset ja talouden toiminta riippuvat biodiversiteetistä?
Kysyjä Rasmus Helenius, lukiolainen
Ilari: Teollistuneen ja talouskasvuun perustuvan yhteiskuntamme elämäntyyli on pitkään nojannut luonnonvarojen ylikulutukseen. Luonnonvaroja on käytetty olettaen, että nämä resurssit ovat lähes rajattomat. Tämä on johtanut luontokatoon, joka etenee nopeasti. Arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Talouden riippuvuus biodiversiteetistä, eli luonnon monimuotoisuudesta, nousi laajaan tietoisuuteen viime vuonna julkaistussa Dasguptan raportissa. Britannian valtionvarainministeriön tilaama raportti tarkasteli luontokatoa erityisesti talouden näkökulmasta. Raportti haastoi perinteisen käsityksen taloudesta luonnosta irrallisena kokonaisuutena ja osoitti taloudellisen hyvinvointimme olevan riippuvainen biodiversiteetistä. Luontokato on mahdollista pysäyttää, ja monet yritykset ovat jo tarttuneet tai tarttumassa haasteeseen. Tämä tuo toivoa vaikeaan tilanteeseen.
Kuvat: Vesa-Matti Väärä
Kysymyksiä 6.-luokkalaisilta
Ilari: Vieraslajit ovat lajeja, jotka leviävät uusille alueille ihmisen toimesta. Ne vaarantavat alueiden alkuperäisen lajiston. Minkki on yksi esimerkki Turun seudulla elävistä vieraslajeista. Se on söpö, mutta valitettavasti se tuhoaa esimerkiksi saaristossa vesilintujen pesiä. Ihmisen toimesta minkki on joutunut alueelle, jonka lajisto ei ole siihen tottunut.
Ilari: Suomi on metsien maa. Suuri osa maamme eläin-, kasvi- ja sienilajeista elääkin metsissä. Valitettavasti metsät ovat muuttuneet ihmisen toimesta suuresti, ja moni metsissä elävistä lajeista on uhanalainen. Suojelualueet parantavat näiden lajien mahdollisuuksia selviytyä. Erityisen tärkeää olisi suojella ja turvata nopeasti vanhat metsät, joissa elää monimuotoinen lajisto.
Ilari: Monet kalalajit ovat hätää kärsimässä, koska vesistöt saastuvat ja rehevöityvät. Voimme parantaa niiden elämää vähentämällä vesistöihin kaadettavien myrkkyjen, roskien ja ravinteiden määrää. Monia kalalajeja uhkaa myös liikakalastus, joka pitää lopettaa. Lisäksi meidän tulisi poistaa vesistöistä rakenteet, jotka estävät kalojen liikkumisen. Niitä ovat esimerkiksi padot, joihin ei ole rakennettu kalaportaita.
Ilari: Hyönteiset pölyttävät suuren osan ihmisen käyttämistä ravintokasveista. Jos hyönteisillä menee huonosti, niin se näkyy nopeasti ruokapöydissämme. Hyönteiset ovat myös esimerkiksi lintujen ja lepakoiden tärkeää ravintoa. Joskus on sanottu, että hyönteiset pyörittävät koko maailmaa – niin tärkeitä ne ovat.
