Tiede muovaa arkeamme

11.04.2022

Harvoin tulee ajatelleeksi, että monet meille arkiset asiat ovat syntyneet siksi, että joku on tutkinut aihetta. Turun yliopistossa tehdään paljon tutkimusta, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessa meidän kaikkien elämään. Miten pyörisivät sairaalat tai koulut ilman yliopistoa? Entä kuinka voisimme siirtyä kohti kestävämpää maailmaa ilman tutkimusta?

Piirroskuva, jossa suuressa rakennuksessa ja sen ulkopuolella on tutkijoita tekemässä erilaista tutkimusta.

Jo pienet lapset tarkastelevat maailmaa matematiikkalaseilla.

Lapset oppivat tunnistamaan lukumääriä ja muotoja ympäristöstään jo ennen kouluikää. Opettajankoulutuslaitoksen tutkijat saivat selville ensimmäisinä maailmassa, että pienten lasten välillä on eroja spontaanissa matemaattisten piirteiden havainnoinnissa, ja nuo erot ennustavat lasten matemaattisten taitojen kehitystä useiden vuosien päähän. Tutkijat kehittävät leikkiin ja yhteiseen toimintaan perustuvia menetelmiä, jotka herättelevät kaikkia lapsia matemaattiseen havainnointiin päiväkodeissa ja kouluissa.

Tutkijoiden kehittämä pimeässä hohtava hackmaniitti on ihmeaine.

Kemian tutkijat loivat hiljattain hackmaniitin väriä vaihtavaa ominaisuutta hyödyntäen uuden röntgenkuvantamismenetelmän. Luonnollista valoa hohtavasta hackmaniitista saattaisi olla jopa ledien, loisteputkien ja energiansäästölamppujen korvaajaksi. Uimarannalla lippalakkiin kiinnitettävä hackmaniittitarra taas voisi kertoa, milloin UV-säteilyä on tullut liikaa ja on aika mennä varjoon. Ensi vuonna hackmaniittia lähetetään avaruuteen, jossa testataan sen kykyä mitata avaruuden UV-säteilyä.

Tulevaisuuteen katsova johtaja toimii vastuullisesti.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat avainasemassa, kun kehitetään tulevaisuuden liiketoimintaa. Vastuullinen johtajuus on tärkeä teema useissa Turun kauppakorkeakoulun tutkimushankkeissa. Tutkijoiden tavoitteena on mahdollistaa siirtymä kohti hiilineutraalia, kiertotalouspohjaista ja luontoa kunnioittavaa liiketoimintaa.

Elinkaaritutkimus auttaa yksilöiden sairastumisriskin arvioinnissa ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.

Väestötutkimuskeskuksessa tehdään ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin kohdistuvaa terveystutkimusta, jotta väestön terveyttä voitaisiin ennustaa ja edistää paremmin. Tutkijat selvittävät parhaillaan muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja aivosairauksien syitä ja seurauksia, ikääntymisen biologiaa, lisääntymisterveyteen liittyviä tekijöitä sekä psykososiaalisen stressin terveysvaikutuksia.

Digiaika haastaa yksityisyydensuojamme.

Kaikesta mitä teemme, jää datajälkiä, joita kerätään, analysoidaan ja myydään. Monitieteisessä IDA-hankkeessa tutkijat kehittävät demokraattisia tapoja henkilökohtaisen datan hallitsemiseen. Oikeustieteen tutkijat analysoivat esimerkiksi puettavaa teknologiaa työelämän yksityisyydensuojan kannalta ja tietosuojavaatimusten toteutumista terveys- ja hyvinvointisovelluksissa.

Auringon energiamäärä on 10 000 kertaa suurempi kuin ihmiskunnan tarve.

Aurinkoenergia tekee kovaa vauhtia läpimurtoa. Materiaalitekniikan tutkijat selvittävät, kuinka voidaan valmistaa yksinkertaisesti ja edullisesti uuden sukupolven aurinkokennoja. Kestävä aurinkoenergia edellyttää tuotannon ja materiaalien ympäristöystävällisyyttä, laitteiden pitkää elinikää ja kennojen kierrätettävyyttä.

Politiikan käytäntöjä uudistamalla huomio päätösten pitkän aikavälin seurauksiin.

Puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat tutkitusti auttaa päätöksentekijöitä huomioimaan päätösten pitkän aikavälin seurauksia. Suomalaisen demokratian vahvistamiseen tähtäävän PALO-hankkeen tutkijat ovat järjestäneet kansalaiskeskusteluja esimerkiksi arvioimaan Suomen ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta sekä tarjoamaan luotettavaa tietoa äänestäjille Mustasaaren kansanäänestyksessä.

Kielen oppiminen on vuorovaikutusta maailman kanssa.

Eettisesti kestävä kielten opetus -hankkeessa selvitetään, miten kieltenopetus voisi olla tasa-arvoista ja vihreät arvot huomioivaa. Tutkijat haluavat tuoda kestävän kehityksen teemoja kieliopintoihin, jotta oppilaat näkisivät niiden kuuluvan kaikkiin elämänalueisiin. Hankkeessa kehitetään eettisyyttä, kestävää kehitystä ja kielellistä tasa-arvoa edistäviä oppimismenetelmiä kieltenopetukseen.

Teksti: Jenni Valta
Kuvitus: Satu Kettunen

Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 1/2022.

Luotu 11.04.2022 | Muokattu 27.04.2022