Yliopisto on tärkeä kumppani sote-uudistuksessa

11.04.2022

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on ollut voimassa tätä kirjoittaessani reilut puoli vuotta ja paljon on tapahtunut, mutta varsinainen työ on vielä edessä. Uudistus on valtava alkaen jo työsuhteista ja palkoista. Sote-toimintaan liittyvät sopimukset on siirrettävä maakunnalle ja monta muuta asiaa hoidettava, ennen kaikkea järjestelmää on yhtenäistettävä ja uudistettava – urakka on valtava ja tulee käytännössä viemään vuosia.

Miten uudistuva sote-kenttä sitten liittyy yliopistoon? Koulutus on varmasti kaikille selvää: lääketieteen, hammaslääketieteen, terveystieteiden sekä sosiaalialan koulutus tapahtuu osin palvelujärjestelmässä. Yliopiston lääketieteellisestä ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Åbo Akademista valmistuu vuodessa noin 400 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Käytännön harjoittelun osalta tämä tarkoittaa noin 10 000 harjoitteluviikkoa palvelujärjestelmässä vuositasolla. Lääketieteellisen koulutuksen vastuut ulottuvat meillä myös Satakuntaan ja Vaasaan, sillä osa harjoittelusta tapahtuu näiden keskussairaaloiden piirissä.

Sote-alan työtehtävien haasteet ovat merkittävästi kasvaneet ja ne vaativat useiden eri ammattiryhmien saumatonta moniammatillista yhteistyötä. Tämä on välttämätöntä jo ihan järjestelmän sujuvan toiminnan kannalta, mutta ennen kaikkea myös järjestelmän asiakkaiden kannalta. Koulutuksemme on kehityttävä järjestelmän tarpeiden mukana – ja meidän on vastaavasti toimittava myös aktiivisena osana järjestelmän kehittämistä.

Sote-järjestelmässä tehdään myös valtavasti tutkimusta, mikä koskettaa käytännössä kaikkia yliopistomme tiedekuntia. Tuo tutkimus on lähes aina monialaista ja rahoitus tulee myös osin palvelujärjestelmän kautta, joko erillisenä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksena, tai suoraan järjestelmän omista resursseista.

Varmasti moni on seurannut HUS-alueen tutkimuksen rahoituksen ympärillä käytyä keskustelua, kun vaarana on menettää tuo tuki pääkaupunkiseudun sote-järjestelyjen myötä. Huoli ei ole yksin pääkaupunkiseudun, vaan liittyy koko järjestelmän uudistamiseen. Tähänkin meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan. Jos tutkimusedellytykset kärsivät uudistuksessa, on koko järjestelmä ennen pitkää vaarassa.

Pekka Hänninen lähikuvassa.

Pekka Hänninen
Kirjoittaja on lääketieteellisen tiedekunnan dekaani.

Kuva: Hanna Oksanen

Kirjoitus on julkaistu Aurora-lehdessä 1/2022.

Luotu 11.04.2022 | Muokattu 13.04.2022