woman smoking

Äidin raskausajan tupakointi on yhteydessä jälkeläisen ADHD-riskiin

25.02.2019

Mitä suurempi äidin veren nikotiinipitoisuus oli raskausaikana, sitä suurempi oli lapsen tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön eli ADHD-diagnoosin riski myöhemmin elämässä, osoitti Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen väestötutkimus. Kyseessä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa yhteys sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja ADHD:n välillä todennettiin käyttämällä raskaudenaikaisia veriseeruminäytteitä. 

Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:n riski oli yli kolminkertainen lapsilla, joiden äidit kuuluivat raskausaikana eniten tupakoineeseen 10 prosenttiin verrattuna lapsiin, joiden äideillä veren kotiniinipitoisuudet olivat matalimmat. Suomalaisäideistä 12,5 prosenttia tupakoi alkuraskauden aikana ja 7 prosenttia läpi koko raskauden. 

– Äidin raskaudenaikainen tupakointi ei todennäköisesti yksinään selitä lapsen myöhempää ADHD-diagnoosia, mutta se voi myötävaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän ja sosiaalisten tekijöiden ohella. Tupakoinnin lopettaminen ennen raskautta saattaa pienentää myöhempää häiriön puhkeamisen riskiä jälkeläisellä, kertoo tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.

Kotiniini on merkkiaine, joka paljastaa luotettavasti sikiön nikotiinille altistumisen tason. Tutkimuksessa äidin veren kotiniinipitoisuus mitattiin raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella kerätyistä veriseeruminäytteistä, jotka kuuluvat arvokkaaseen kansalliseen Finnish Maternity Cohort (FMC) -näytekokoelmaan. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1998–1999 ADHD-diagnoosin saaneet 1079 lasta ja vastaava määrä verrokkeja.

– Tämä on luotettavin tapa tutkia sikiön nikotiinialtistusta. Aiemmat väestötason tutkimukset perustuvat äitien omiin ilmoituksiin raskausajan tupakoinnista, toteaa tutkimusryhmän jäsen, dosentti Roshan Chudal.

Tavoitteena häiriöiden ennaltaehkäisy tulevaisuudessa

Sourander toteaa, että tuloksilla voi olla merkitystä häiriön ennaltaehkäisevälle hoidon kehittämiselle tulevaisuudessa, mikäli sikiön nikotiinialtistuksen ja ADHD:n yhteys voidaan jatkotutkimuksissa varmentaa.

– Vahva yhteys raskausajan tupakoinnin ja jälkeläisten ADHD:n välillä luo tarpeen jatkotutkimuksille raskausajan tupakoinnin ja ympäristötekijöiden, perintötekijöiden sekä epigeneettistentekijöiden yhteyksistä, Sourander sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisia riskitekijöitä. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Yhdysvaltain terveysvirasto National Institutes of Health (NIH), Brain and Behavior Research Foundation ja Suomen Lääketieteen Säätiö. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan Suomalaiseen psykiatriseen syntymäkohorttikonsortioon (PSYCOHORTS).

Lisätietoja:  Professori Andre Sourander, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto, andre.sourander@utu.fi 

Luotu 25.02.2019 | Muokattu 25.02.2019