Aivotutkimus avaa masennuksen mekanismeja

16.06.2020

Turkulaistutkimus paljastaa, kuinka masennukseen ja ahdistukseen viittaavat oireet ovat yhteydessä aivojen toiminnan muutoksiin jo terveillä ihmisillä. 

Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkijat ovat osoittaneet, että aivojen opioidijärjestelmä on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen liittyviin mielialamuutoksiin. 

Masennukseen ja ahdistukseen liittyy tyypillisesti mielialan madaltuminen sekä nautinnon ja mielihyvän väheneminen. Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät sekä kivun että nautinnon kokemuksia. Uusi turkulaistutkimus osoitti, että jo terveillä ihmisillä masennukseen ja ahdistukseen viittaavat oireet ovat yhteydessä aivojen opioiditoiminnan muuttumiseen. 

– Tutkimuksessamme havaitsimme, että mitä enemmän masennus- ja ahdistusoireita tutkittavilla oli, sitä vähemmän heidän aivoissaan oli opioidireseptoreita. Nämä reseptorit toimivat kuin pienet telakat, joihin sekä aivojen omat opioidit että opiaattilääkkeet vaikuttavat. Tällaiset opioidien kautta välittyvät muutokset mielialassa voivat olla tärkeä keskushermostollinen mekanismi, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. 

– Tulokset osoittavat, että masennukseen viittaavat mielialamuutokset näkyvät aivojen toiminnassa jo varhain. Sekä kehon omat että keinotekoiset opioidit vaikuttavat mielialaan.  Tulosten perusteella opioidijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet voivat auttaa masennuksen hoidossa, Nummenmaa sanoo. 

Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian (PET) avulla ja siihen osallistui 135 vapaaehtoista tutkittavaa. Heidän verenkiertoonsa annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiaineitta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineiden hajoamista mitattiin PET-kameralla. Tutkittavien masennus- ja ahdistusoireet mitattiin kyselylomakkeiden avulla.  

Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen keskussairaalan ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten.  

Tulokset on julkaistu Neuropsychopharmacology-tiedejulkaisussa.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Luotu 16.06.2020 | Muokattu 03.11.2020