Sote-alalla eettisen johtamisen onnistuminen edellyttää, että organisaation rakenteet tukevat eettiseen toimintaan sitoutunutta johtoa.
Turun yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan eettinen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ei ole vain johtajan henkilökohtainen ominaisuus tai valinta. Eettinen johtaminen rakentuu johtajan omien valmiuksien lisäksi vuorovaikutussuhteista sekä organisaation rakenteista ja kulttuurista.
– Tutkimuksemme keskeinen havainto on, että eettinen johtaminen voi vaikeutua silloinkin, kun johtaja on sitoutunut eettiseen toimintaan, jos organisaation olosuhteet eivät tue sitä. Eettinen johtaminen edellyttää riittäviä resursseja, mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun sekä rakenteita, jotka tukevat johtajien mahdollisuuksia toimia ammatillisten arvojensa mukaisesti, kertoo väitöskirjatutkija Anniina Seere Turun yliopistosta.
Aiemmissa tutkimuksissa eettinen johtaminen on yhdistetty muun muassa henkilöstön hyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja hoidon laatuun. Sen toteutumisen edellytyksiä on kuitenkin tutkittu vähemmän, erityisesti johtajien omasta näkökulmasta.
Eettistä kulttuuria tulee rakentaa tietoisesti
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vuonna 2025 yhteensä 16 sosiaali- ja terveydenhuollon lähi- ja keskijohdon johtajaa eri puolilta Suomea.
Johtajat kuvailivat eettistä johtamista kaiken johtamisen ja päätöksenteon moraalisena perustana, joka antaa toiminnalle suunnan, ei vain erillisenä johtamistyylinä. Sen ytimessä on heidän mukaansa asiakkaan ja potilaan edun vaaliminen myös silloin, kun organisaation paineet ovat kovat. Eettisen johtamisen kuvattiin olevan koko organisaation läpileikkaava ilmiö, joka on kiinnittynyt rakenteisiin, kulttuuriin ja arjen käytäntöihin.
– Johtajat pitivät tärkeänä muun muassa luottamusta, avointa vuorovaikutusta, yhteistä arvopohjaa ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Ilman kollegiaalista tukea ja turvallista ilmapiiriä eettinen johtaminen koettiin huomattavasti vaikeammaksi ja kuormittavammaksi. Johtajien mukaan organisaation eettinen kulttuuri ei synny itsestään, vaan edellyttää tietoista vahvistamista arjen käytännöissä, Seere sanoo.
Keskiössä johtajan mahdollisuus toimia omien arvojen mukaan
Keskeiseksi tekijäksi tutkimuksessa nousi johtajan eettinen toimijuus eli mahdollisuus toimia käytännössä omien ammatillisten arvojensa mukaisesti. Johtajien mukaan eettinen johtaminen edellyttää, että vastuu ja päätösvalta ovat tasapainossa ja että johtajalla on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin.
Haastatteluissa nousi esiin myös asioita, jotka voivat vaikeuttaa eettistä johtamista. Johtajat kuvailivat esimerkiksi taloudellisia paineita, hierarkkista etäisyyttä päätöksentekoon sekä tilanteita, joissa vastuuta oli enemmän kuin todellista valtaa vaikuttaa päätöksiin.
– Tuloksemme osoittavat, että eettisen johtamisen haasteet eivät liity pelkästään johtajien omiin valintoihin tai toimintatapoihin. Myös rakenteelliset tekijät voivat rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan toimia arvojensa mukaisesti. Siksi huomio kannattaa kohdistaa myös organisaation toimintaympäristöön, Seere toteaa.
Tutkimus osoittaa, että eettinen johtaminen ei ole vain yksittäisen johtajan tehtävä. Se edellyttää organisaatioilta sellaisia rakenteita, toimintatapoja ja resursseja, jotka mahdollistavat eettisen toiminnan arjessa.
Tutkimus on osa Anniina Seeren väitöskirjatutkimusta Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Väitöskirjassa tarkastellaan eettisen johtamisen edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa useassa osatutkimuksessa. Työtä ohjaavat professori Riitta Suhonen, professori Minna Stolt ja erikoistutkija Johanna Wiisak.
