kuvituskuva naisen kasvoja esittävästä patsaasta, joka on haljennut kolmeen osaan

Immuunijärjestelmä häiriintyy jo psykoosisairauksien varhaisvaiheissa

05.05.2020

Suomalaistutkijat osoittivat psykoosidiagnoosin ensimmäistä kertaa saaneilla potilailla immuuniviestintäverkoston poikkeavuuden, jolla on yhteys myös aivojen immuunijärjestelmän toimintaan. Turun yliopiston, Tyks Psykiatrian, HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimus vahvistaa käsitystä psykoosisairauksista koko elimistön sairauksina.

Psykoosisairaudet, kuten skitsofrenia, ovat joukko oireyhtymiä, joille on ominaista ajattelun, havaitsemisen ja tunne-elämän vääristymät. Niiden hoitovasteet, sairauden kulku ja toiminnallinen ennuste ovat vaihtelevia. Psykoosisairauksiin on havaittu liittyvän erilaisia aivojen toiminnan ja rakenteen muutoksia, mutta sairauksien tarkat syntymekanismit ovat toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi. 

Psykoottisiin häiriöihin on liitetty muutoksia myös muiden elinjärjestelmien, kuten elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän toiminnassa. Immuunijärjestelmä koostuu usean eri elinjärjestelmän alueilla toimivista immuunisoluista, niiden toimintaa ohjaavista välittäjäaineista, eli syto- ja kemokiineista, sekä veressä ja kudosnesteissä kiertävistä vasta-aineista ja puolustukseen osallistuvista entsyymeistä. 

Tutkijat onnistuivat nyt osoittamaan ensipsykoosiin sairastuneilla immuunisolujen viestintäverkoston poikkeavuuden, jolla oli yhteys myös muutokseen aivojen immuunijärjestelmän toiminnassa. 

– Löydös viittaa siihen, että sekä luontainen että hankittu immuunijärjestelmä osallistuvat psykoosisairauksien syntyyn, kertoo psykiatrian professori, ylilääkäri Jarmo Hietala Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. 

Immuunijärjestelmää ohjaavat välittäjäaineet yhteydessä psykoottisiin oireisiin

Tutkimuksessa tutkittiin psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneiden henkilöiden immuuniviestintäverkoston välittäjäaineiden tilaa mittaamalla 38:n syto- ja kemokiinin pitoisuutta verestä. 

– Tutkimuksessa havaitsimme kahdessa erillisessä aineistossa ensipsykoosiin sairastuneilla suuremmat CCL22-nimisen välittäjäaine kemokiinin pitoisuudet veressä verrattuna väestöverrokkeihin. Pitoisuudet pysyivät kohonneena vuoden seurannassa, ja ne olivat potilailla suoraan yhteydessä psykoottisten oireiden vaikeusasteeseen ja heikompaan suoritukseen kielellisten toimintojen testeissä, Hietala selittää. 

Luontaisen ja hankitun immuniteetin säätely on erilaista psykoosipotilailla

Eri syto- ja kemokiinien keskinäisten yhteyksien tarkastelu puolestaan paljasti laadullisen eron ensipsykoosipotilaiden immuuniviestintäverkostossa. 

– Verrokkihenkilöille tärkeimmät immuuniviestinnän solmukohdat painottuivat T- ja B-puolustussolujen välittämään hankittuun immuniteettiin, jonka vaikutukset kohdistuvat aiemmin tunnistettuihin mikrobirakenteisiin. Ensipsykoosipotilaiden viestinnän tärkeimmät solmukohdat taas edustivat luontaista epäspesifistä immuniteettia, Hietala sanoo. 

Tulokset eivät tue oletusta psykoosiin liittyvästä aivojen tulehdustilasta

Osalla potilaista tutkittiin myös keskushermoston immuunipuolustukseen osallistuvien gliasolujen, erityisesti mikrogliasolujen, aktiivisuutta positroniemissiotomografia-aivokuvantamismenetelmällä (PET). Aiemmin on oletettu, että psykoosiin liittyy eräänlainen aivojen tulehdustila ja tulehdusta säätelevien solujen, kuten mikrogliasolujen, liiallinen toiminta. 

– PET-tutkimuksissamme aivojen immuunipuolustusta säätelevien gliasolujen aktiivisuuden havaittiin kuitenkin olevan vähäisempää verrattuna terveisiin verrokkeihin. Lisäksi gliasolujen aktiivisuuden yhteys veren kemokiinipitoisuuksiin oli käänteinen. Mitä korkeampia kemokiinien CCL22 ja CCL17 pitoisuuksia potilailla ja verrokeilla oli, sitä vähäisempi oli gliasolujen aktiivisuustaso aivoissa, Hietala selittää.

Tulokset vahvistavat käsitystä psykooseista koko elimistön sairauksina

Tulosten perusteella ensipsykoosipotilailla on siis pitkäaikaisia ja todennäköisesti jo varhain kehityksen aikana syntyneitä immuunijärjestelmän toiminnan muutoksia, jotka poikkeavat väestöverrokkeista. Muutokset näyttävät kytkeytyvän kemokiiniverkostoon, jolla saattaa olla myös elimistön puolustusvasteita sääteleviä vaikutuksia. 

– Jatkossa näiden immuunimekanismien tarkempi selvittely saattaa valaista mekanismeja, joiden kautta voidaan kehittää uudenlaisia keinoja psykoottisten häiriöiden hoitoon ja jopa ennaltaehkäisyyn, Hietala tiivistää. 

Tulokset vahvistavat käsitystä psykoosisairauksista koko elimistön sairauksina, joissa ympäristötekijöillä on oma taudinkulkua muokkaava vaikutuksensa.

– Immuunijärjestelmän toimintahäiriöiden ymmärtäminen voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään sekä psykoosisairauksien että niihin liittyvien fyysisten terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, toteaa THL:n tutkimusryhmää johtanut tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto ja Sigrid Juséliuksen Säätiö. 

Tutkimusartikkeli on julkaistu Translational Psychiatry -lehdessä.

Lisätietoja:

Jarmo Hietala, professori, psykiatria, Turun yliopisto ja ylilääkäri Tyks Psykiatria, +358401489951 (sihteeri Heli Laukka), jahi@utu.fi

Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori, THL, +358295248539, jaana.suvisaari@thl.fi 

Luotu 05.05.2020 | Muokattu 03.11.2020