Kolmen säätiön lahjoituksella kehitetään lastensuojelutyötä

10.09.2019

Turun yliopisto on saanut lastensuojelun kehittämiseen merkittävän lahjoituksen. Lahjoituksen takana on kolme turkulaista säätiötä: Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Johanna och G. A. Petrelius stiftelse ja Kommunalrådet C. G. Sundells stiftelse, jotka lahjoittavat reilut 640 000 euroa lastensuojelun työelämäprofessorin sekä käytäntötutkijan palkkaamiseen. Panostuksella tavoitellaan nykyistä vaikuttavampaa lastensuojelutyötä.

lastensuojelun työelämäprofessuurin työryhmä ja rahoittajat
Lastensuojelun työelämäprofessuurin työryhmä ja lahjoituksen tehneiden säätiöiden edustajat koolla. Kuvassa Hannu Ruonavaara (sosiaalitieteiden laitoksen johtaja), Miia Tuominen (Sote-akatemian tutkimuspäällikkö), Mikko Hulkkonen (Varsinais-Suomen LAPE-muutosagentti), Jarkko Rasinkangas (sosiaalityön yliopistonlehtori), Oona Ylönen (lastensuojelun työelämäprofessori), Jukka Sjösten (Kommunalrådet C. G. Sundells stiftelse), Marita Waris (Kommunalrådet C. G. Sundells stiftelse), Clara Högnäs (Johanna och G. A. Petrelius stiftelse) ja Henrik Karlsson (Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet).

Kuvaaja/Tekijä

Hanna Oksanen

Työelämäprofessoriksi on kutsuttu valtiotieteiden lisensiaatti Oona Ylönen. Tampereen yliopistosta vuonna 1996 sosiaalityöntekijäksi valmistunut Ylönen on työskennellyt uransa aikana virkavastuisena sosiaalityöntekijänä, kehittämistehtävissä ja johtajana lastensuojelujärjestöissä ja kunnissa sekä aluehallintovirastossa lastensuojelua valvovana viranomaisena. 

Lastensuojelun tarve on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2018 yksin Varsinais-Suomessa tehtiin 14 300 lastensuojeluilmoitusta, edelliseen vuoteen kasvua oli 13 prosenttia.
Säätiöt päättivät tehdä lahjoituksen kuultuaan lukuja lastensuojelun tarpeen kasvusta.

– Se, että niin monella lapsella on huono olla, herätti meidät miettimään, mitä asialle voitaisiin tehdä. Päätimme tehdä yhdessä lahjoituksen, koska jotain pitää nyt saada aikaiseksi, sanoo Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson

– Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1 616 varsinaissuomalaista lasta, heistä edelleen suurin osa laitoshuoltoon. Erityisen huolestuttavaa on kiireellisten sijoitusten määrän kasvu, mutta myös nuoruusikäisiin liittyvien lastensuojeluilmoitusten määrä. Meillä ei ole riittävästi erityisesti nuoruusikäisille kohdennettua toimintaa tarjolla, Ylönen sanoo.

Ylösen mukaan yksi alan suurimmista haasteista on sosiaalityöntekijöiden jaksamiseen ja alalla pysymiseen liittyvät kysymykset, mikä vaikeuttaa vakavasti lasten ja perheiden avun saamista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kuormittavuuteen vaikuttavat korkeat asiakasmäärät, vaikeudet sosiaalityöntekijöiden rekrytoinneissa, työntekijöiden suuri vaihtuvuus sekä työn organisoinnissa ja johtamisessa koetut ongelmat. 

Henrik Karlsson ja Oona Ylönen
Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson ja lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen. Työelämäprofessuurin kohdealueena on Varsinais-Suomi, jossa kaksikielisyys on yksi lastensuojelun haastavista erityiskysymyksistä.

Kuvaaja/Tekijä

Hanna Oksanen

Turun yliopiston kehittämistyö etsii ratkaisuja alan ongelmiin. Kohdemaakuntana on Varsinais-Suomi. Kolmessa vuodessa Ylönen ja syksyllä palkattava käytäntötutkija pyrkivät muun muassa käynnistämään aloitteleville sosiaalityöntekijöille ja esimiehille mentorointitoimintaa sekä luomaan harjoittelijoiden ohjaajakoulutusmallin. Kaksikko myös kartoittaa lastensuojelun ja sen lähialojen ammattilaisten koulutukseen liittyvät tarpeet ja suunnittelee koulutuksen toteutuksen. Erityistä huomiota kiinnitetään kaksikielisten kuntien lastensuojelun tilanteeseen. 

Ylösen mukaan Turun yliopistolla on kaikki tiedekunnat kattavan Sote-akatemian myötä poikkeuksellisen hyvä asema kehittää lastensuojelua.

– Lastensuojelu ei ole vain sosiaalityön toimialaa vaan se vaatii useiden alojen yhteistyötä. Mukaan tarvitaan esimerkiksi terveydenhuolto ja sivistystoimi. Sote-akatemian ja alueen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) kautta kehittämistyö on monialaista ja -tieteistä ja saamme sen nivoutumaan osaksi meneillään olevaa rakennemuutosta, Ylönen sanoo.

Luotu 10.09.2019 | Muokattu 10.09.2019