Kaksi vauvaa juomassa tuttipulloista

Lapsen ulosteen mikrobisto on yhteydessä temperamenttiin

17.06.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa selvisi, että 2–3 kuukauden ikäisen lapsen ulosteen mikrobistokoostumus on yhteydessä puolivuotiaana havaittaviin erilaisiin temperamenttipiirteisiin. Temperamentti kuvastaa yksilöllisiä eroja lapsen tunteiden ilmaisussa ja säätelyssä, joten tutkimus antaa uutta tietoa käyttäytymisen ja mikrobiston välisistä yhteyksistä. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu missään näin nuorilla tai näin suurella otoksella.

Jyrsijätutkimuksissa on todettu, että suolistomikrobiston koostumus ja sen muokkaaminen on yhteydessä käyttäytymiseen. Ihmisillä tiedetään, että suolistomikrobiston koostumus voi olla yhteydessä erilaisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin, masennukseen ja autismin kirjon häiriöihin, mutta vauvoista tutkimustietoa on vielä vähän.

Tohtorikoulutettava, lääkäri Anna Aatsinki Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksesta havaitsi 303 lapsen aineistoon perustuvassa kansainvälisessä julkaisussaan, että eri temperamenttipiirteillä on yhteyksiä sekä yksittäisiin bakteerisukuihin, mikrobiston monimuotoisuuteen että eri mikrobistotyyppeihin. 

– Mielenkiintoista oli, että muun muassa Bifidobakteeri-suku, johon kuuluu useita maitohappobakteerilajeja, oli yhteydessä lapsen voimakkaampaan positiiviseen emotionaalisuuteen. Positiivinen emotionaalisuus tarkoittaa taipumusta kokea ja ilmaista iloa ja mielihyvää, ja se voi enteillä myöhempää ulospäinsuuntautuneisuutta, Aatsinki kertoo.

Temperamentti voi ennustaa myöhempää kehitystä

Yksi löydöksistä oli, että suolistomikrobiston suurempi monimuotoisuus oli yhteydessä vähäisempään negatiiviseen emotionaalisuuteen ja pelkoreagoivuuteen. Tutkimuksessa otettiin huomioon mikrobiston monimuotoisuuteen oleellisesti vaikuttavat asiat, kuten synnytystapa ja imettäminen. 

Löydös on mielenkiintoinen, sillä voimakas pelkoreagoivuus ja negatiivinen emotionaalisuus voivat olla yhteydessä myöhempään masennusriskiin. Yhteys myöhempään sairastavuuteen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan riippuu myös ympäristöstä.

– Vaikka yhteyksiä monimuotoisuuden ja temperamenttipiirteiden välillä havaittiin, ei ole vielä varmuutta, vaikuttaako varhainen mikrobiston monimuotoisuus myöhempään sairastavuuteen. On myös vielä epäselvää, mikä yhteyden taustalla mahdollisesti vaikuttava mekanismi on, Aatsinki täydentää.

– Tämän takia tarvitaan vielä seurantatutkimuksia ja muun muassa mikrobiston tuottamien aineenvaihduntatuotteiden tarkempaa selvittämistä, Aatsinki lisää.

Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen laatuaan ja viittaa siihen, että käyttäytymisen normaalivaihtelun ja ulosteen mikrobiston koostumuksen välillä on yhteys. Tämä voi kertoa siitä, että suoli-aivoakselilla on toimintaa jo vauvaiässä. Suoli-aivoakseli on toiminnallinen kokonaisuus, johon kuuluu suolistomikrobiston ja hermoston lisäksi immuuni- ja endokriininen järjestelmä.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Nyt julkaistu tutkimus on osa FinnBrain-kohortin suoli-aivoakselin kehitystä selvittävää hanketta, jota johtaa dosentti, lasten- ja nuorisopsykiatri Linnea Karlsson

Lisätietoja: tohtorikoulutettava Anna Aatsinki, FinnBrain-tutkimus, p. 0405700877, ankaaa@utu.fi 

Luotu 17.06.2019 | Muokattu 18.06.2019