Lapsuusiän epilepsia saattaa altistaa myöhäisiän muistisairaudelle

22.01.2025

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Wisconsinin yliopiston tutkijat osoittivat, että lapsena epilepsiaan sairastuneilla aivojen amyloidikertymä lisääntyy normaalia enemmän myöhemmällä iällä ja voi sen myötä altistaa myöhäisiän aivojen amyloidisairauksille, kuten Alzheimerin taudille.

Beeta-amyloidi-proteiinin kerääntymistä aivoihin pidetään Alzheimerin taudin varhaisena patologisena aivomuutoksena, joskaan perimmäistä syytä amyloidin kertymiseen ei tunneta.

Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Wisconsinin yliopiston tutkimus perustuu nuoren lastenneurologin, nykyisen emeritusprofessori Matti Sillanpään aikanaan keräämään ja edelleen päätutkijana johtamaan, maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen väestöpohjaiseen kohorttiin. Kohortissa seurataan 1960-luvun alkupuolelta lähtien lapsena epilepsian saaneiden ja vuodesta 1992 lähtien heidän kaltaistettujen verrokkiensa terveydentilaa ja sosiaalista ennustetta. Seuranta tapahtuu etenevästi säännöllisin väliajoin yhteistyönä kotimaisten ja ulkomaisten tutkijoiden kanssa (TACOE-projekti).

Yhteistyötutkimuksessa selvitettiin näiden, eläkeiän kynnyksellä tai eläkkeellä olevien henkilöiden ja heidän verrokkiensa aivojen amyloidikertymää.

Tutkimuksen edellisessä aikapisteessä 2013–2016, kun seurantaa oli tehty 50 vuotta, tutkijat havaitsivat, että lapsena epilepsiaan sairastuneilla löytyi aivoista enemmän amyloidiplakkeja kuin verrokeilta.

– Havainto oli ensimmäinen laatuaan maailmassa, eikä tuossa kohtaa ollut selvää, jatkuuko poikkeava amyloidin kertyminen aivoissa edelleen altistaen nämä yksilöt muistisairauden kehittymiselle. Tämä motivoi nykyisen tutkimuksemme, kertoo yksi tutkimuksen keskeisistä tekijöistä, Turun yliopiston neurologian professori Juho Joutsa.

Lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneilla kohonnut todennäköisyys poikkeavaan amyloidikertymään

Tuore tutkimus tehtiin noin seitsemän vuotta aiemman aikapisteen jälkeen tutkittavien ollessa 60–65-vuotiaita. Tutkimukseen osallistui 82 % edellisen aikapisteen tutkittavista, yhteensä 36 lapsuusiässä epilepsiaan sairastunutta ja 35 verrokkia.

Potilasryhmässä poikkeava amyloidikertymä todettiin lähes joka kolmannella, mutta verrokeista vain 11 prosentilla. Seitsemän vuoden seuranta-aikana potilasryhmässä amyloidia kertyi aivoihin enemmän kuin verrokeilla. Potilasryhmä suoriutui myös kognitiivisista testeistä verrokkeja heikommin, mutta tämä ei kuitenkaan ollut yhteydessä amyloidiplakkien määrään.

– Tämä viittaa siihen, ettei aivojen amyloidikertymä ole ainakaan vielä johtanut muistisairauksiin, Joutsa selittää.

Lisääntynyt amyloidikertymä lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneilla.
Merkittävästi lisääntynyt amyloidikertymä A. yli 50 vuotta ja B. yli 55 vuotta epilepsiaan sairastumisen jälkeen verrattuna kontrolleihin. Amyloidikertymä lisääntyi potilasryhmässä seurantavälillä merkittävästi enemmän ja laajemmilla alueilla kuin kontrolleilla. Kuva: Neurology 2025/02/11

Ainutlaatuinen kohorttitutkimus mahdollistaa pitkän aikavälin muutosten seurannan

Tutkimuksen hyödyntämä ainutlaatuinen kohortti on vuosikymmenten aikana tuottanut valtavan määrän tietoa lapsuusiän epilepsiasta ja sen ennusteesta.

Modernit aivokuvantamismenetelmät, jotka nyt mahdollistivat aivojen amyloidipatologian tutkimisen, kehitettiin vasta vuosikymmeniä kohortin perustamisen jälkeen. Aivokuvantamisanalyyseihin rekrytoitiin 2010-luvun taitteessa vastavalmistunut lääkäri, nykyinen Turun yliopiston neurologian professori Juho Joutsa.

Tutkimuksen tulokset tuovat ainutlaatuista uutta tietoa lapsuusiän epilepsian erittäin pitkän aikavälin vaikutuksista aivoihin, ja seuranta jatkuu edelleen.

– Tämä tutkimus on myös erinomainen osoitus siitä, mitä tieteellisesti voidaan saavuttaa tutkittavien ja tutkijoiden pitkäkestoisella panostuksella, sekä eri alojen ja tutkijasukupolvien välisellä yhteistyöllä, Joutsa kertoo.

Tutkimusartikkeli “Progression of amyloid accumulation in late adulthood among people with childhood-onset epilepsy” on julkaistu arvostetussa Neurology-lehdessä 17.1.2025.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Matti Sillanpää
matsilla@utu.fi

Neurologian professori Juho Joutsa
jtjout@utu.fi

Luotu 22.01.2025 | Muokattu 22.01.2025